Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila

Ajankohtaista

Uudessa verkkopalvelussa voit seurata vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteutumista

Tutustu ja vaikuta tulvavahinkojen ehkäisyyn, vesienhoitoon ja merenhoitoon

Seuraava merenhoidon kuuleminen alkaa vuonna 2019 ja vesienhoidon sekä tulvariskien hallinnan vuonna 2020. Kesällä 2018 päättyneistä kuulemisista kootut palautteet löytyvät Vaikuta vesiin -sivuilta, missä myös suunnitelmiin voi tutustua.

Tällä sivulla esitetään valtakunnallinen katsaus pintavesien ekologisesta ja kemiallisesta tilasta. Sivun alaosasta voi valita alueellisen sivun.

Vesikartta

Vesien ekologista ja kemiallista tilaa sekä muita vesienhoitoon liittyviä aineistoja voi tarkastella sovelluksessa nimeltä Vesikartta. Tarkastelun tasoa voi vaihtaa koko maata kattavasta alueelliseen tai esim. yksittäiseen järveen, jokeen, pohjaveteen tai merialueeseen. Karttapohjina ovat taustakartta, maastokartta, merikartta ja ortokuva. Aihealueet ovat: pintavesien tila ja seuranta, pohjavedet, vesien ominaispiirteet ja erityisalueet, tilaa heikentävä toiminta, kunnostus, meriympäristön seuranta-asemat, pinta- ja pohjavesien tila Norja-Ruotsi-Suomi.

Ekologinen tila

Suuri osa maamme pintavesistä – joista 65 %, järvistä 85 % ja rannikkovesistä 25% - on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä. Hyvää heikommassa tilassa on 35 %  jokipituudesta, 15 % järvipinta-alasta ja 75 %  rannikkovesien kokonaispinta-alasta.

Pintavesien ekologinen tila (Koko Suomi)

 

 

Oheinen kartta suurempana
Pintavesien ekologinen tila (Koko Suomi) (pdf) (3344 kb)

Katso yksityiskohtia Vesikartasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tarkastelu pituuksittain (joet) ja pinta-aloittain (järvet ja rannikkovedet)

Pintavesien ekologinen tila (km, km2) 2013_tolppakuvaTarkasteltujen järvien pinta-alasta 85 % on luokittelun mukaan ekologiselta tilaltaan hyvää tai erinomaista. Tarkastelun kohteena oli 87 % Suomen järvialasta. 

Tarkastelluista jokivesistä hyvässä tai erinomaisessa tilassa oli 65 %.

Rannikkovesien kokonaispinta-alasta hyvässä tai erinomaisessa tilassa on 25 %. Rannikkovedet luokiteltiin lähes 100 %:sti.

Luokittelussa käytettiin pääasiassa vuosien 2006–2012 seurantatietoja. Luokittelussa käytettiin myös mm. kaukokartoitusaineistoja ja valuma-alueiden maankäyttötietoja.

Luokituksessa tarkasteltiin kaikkia valuma-alueeltaan yli 100 km2 jokia ja pinta-alaltaan yli 1 km2 järviä yksilöidysti sekä pienempiä jokia ja järviä, joissa tiedettiin olevan vesiensuojelun kannalta erityisiä haasteita. Rannikkovedet luokiteltiin kokonaan.

Tarkastelu vesimuodostumien määrän mukaan

 Pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa tai rannikkoveden osaa.

  • Tarkasteltujen järvien (vesimuodostumien) lukumäärästä on 77 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 13 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 4 % järvistä.
  • Luokittelutyössä painotettiin pinta-alaltaan yli 100 ha eli 1 km2 järviä. Tällaisia järviä on Suomessa järvirekisterin mukaan 2555 kpl, ja näistä luokiteltiin 99 %.
  • Tarkasteltujen jokien (joen osien) lukumäärästä on 64 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 24 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 10 % joista.
  • Rannikkovesistä tarkasteltujen alueiden määrästä 12 % kuuluu hyvään luokkaan. Erinomaiseksi ei luokittunut yhtään rannikkovettä ja tyydyttävässä tilassa on 50 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuuluu 37 % rannikkovesialueista.

Pintavesimuodostumien ekologien tila

Kemiallinen tila

Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan vesiympäristölle haitallisten aineiden pitoisuuksia pintavesissä (mm. kadmium, nikkeli) tai eliöstössä (elohopea ahvenessa).

Kemiallisessa luokittelussa vedet jaetaan kahteen luokkaan: “hyvä tila” ja “hyvää huonompi tila”. Hyvää huonompaan tilaan on luokiteltu ne vesimuodostumat, joissa jonkin haitallisen tai vaarallisen aineen keskimääräinen pitoisuustaso ylittää Euroopan yhteisön tasolla vahvistetun laatunormin.

Osa kemialliselta tilaltaan hyväksi luokitelluilla vesimuodostumilla on kalojen elohopean laatunormin ylittymisen riski (vaalean siniset alueet kartalla). Suomessa kalojen elohopeapitoisuuden arvioidaan nousseen erityisesti vesistöjen yläjuoksulla ruskeavetisissä järvissä, pääasiassa ilmamassojen mukana tulevan elohopean johdosta. Yli 90 prosenttia Suomen elohopealaskeumasta tulee maan rajojen ulkopuolelta.

Pintavesien kemiallinen tila (10.12.2015)
Pintavesien kemiallinen tila

Iso kartta: Pintavesien kemiallinen tila (10.12.2015)  (pdf 2670 kb)
Katso yksityiskohtia Vesikartasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aiempi luokitus

ELY-keskukset ja RKTL ovat arvioineet pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan jo toisen kerran uudistettujen kriteerien avulla, mutta uusi arvio perustuu laajempaan aineistoon kuin vuonna 2008 tehty.

 

Lisätietoja

Limnologi Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

 

 

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien ekologinen tila - Keski-Suomi

Suurin osa Keski-Suomen pintavesistä on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Järvet ovat paremmassa kunnossa kuin joet. Keski-Suomen järvien lukumäärästä 81 % ja pinta-alasta 93 % on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Jokien määrästä erinomaisessa tai hyvässä luokassa on 55 % ja jokipituudesta 48 %. Hyvää heikommassa tilassa on järvien määrästä 19 % ja pinta-alasta 7 % sekä jokien määrästä 45 % ja jokipituudesta 52 %.

Ekologinentilakuvat.jpg

Arvio perustuu pääosin vuosien 2006–2012 seurantatietoihin. Keski-Suomessa on luokiteltu kaikkiaan 463 järveä ja jokea. Luokittelussa ovat mukana pääasiassa pinta-alaltaan yli 1 km2:n suuruiset järvet sekä yli 100 km2:n valuma-alueen joet.

Kartta Keski-Suomen alueen pintavesien ekologinen tila (pdf, 2048 kt)

Hajakuormitus suurin haaste
Pintavesien tilaa Keski-Suomessa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja paikallisesti myös pistekuormitus kuten jätevedenpuhdistamot, teollisuus, turvetuotanto ja kalankasvatus.

Keski-Suomessa suuremmat järvet ovat ekologiselta tilaltaan paremmassa kunnossa kuin pienemmät järvet. Vesien tila vaihtelee järvien pinta-alan lisäksi myös alueittain. Joet ovat järviä heikommassa tilassa mm. ihmistoiminnan aiheuttamien jokiuomien rakenteellisten ja hydrologisten muutosten vuoksi. Myös suurempien järvien lahtialueiden tilaluokka on usein heikentynyt.

Pintavesien ekologinen tila muuttuu yleensä hitaasti. Edelliseen tarkasteluajanjaksoon 2000–2007 verrattuna tilaluokka on pysynyt samana 82 %:lla järvistä ja 85 %:lla joista.

Lisätietoja:

Julkaistu 31.10.2013 klo 15.36, päivitetty 8.2.2017 klo 12.30
Julkaistu 14.7.2017 klo 16.58, päivitetty 10.7.2018 klo 9.12