Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila

Ajankohtaista

Tutustu ja vaikuta tulvavahinkojen ehkäisyyn, vesienhoitoon ja merenhoitoon

Seuraava merenhoidon kuuleminen alkaa vuonna 2019 ja vesienhoidon sekä tulvariskien hallinnan vuonna 2020. Kesällä 2018 päättyneistä kuulemisista kootut palautteet löytyvät Vaikuta vesiin -sivuilta, missä myös suunnitelmiin voi tutustua.

Tällä sivulla esitetään valtakunnallinen katsaus pintavesien ekologisesta ja kemiallisesta tilasta. Sivun alaosasta voi valita alueellisen sivun.

Vesikartta

Vesien ekologista ja kemiallista tilaa sekä muita vesienhoitoon liittyviä aineistoja voi tarkastella sovelluksessa nimeltä Vesikartta. Tarkastelun tasoa voi vaihtaa koko maata kattavasta alueelliseen tai esim. yksittäiseen järveen, jokeen, pohjaveteen tai merialueeseen. Karttapohjina ovat taustakartta, maastokartta, merikartta ja ortokuva. Aihealueet ovat: pintavesien tila ja seuranta, pohjavedet, vesien ominaispiirteet ja erityisalueet, tilaa heikentävä toiminta, kunnostus, meriympäristön seuranta-asemat, pinta- ja pohjavesien tila Norja-Ruotsi-Suomi.

Ekologinen tila

Suuri osa maamme pintavesistä – joista 65 %, järvistä 85 % ja rannikkovesistä 25% - on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä. Hyvää heikommassa tilassa on 35 %  jokipituudesta, 15 % järvipinta-alasta ja 75 %  rannikkovesien kokonaispinta-alasta.

Pintavesien ekologinen tila (Koko Suomi)

 

 

Oheinen kartta suurempana
Pintavesien ekologinen tila (Koko Suomi) (pdf) (3344 kb)

Katso yksityiskohtia Vesikartasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tarkastelu pituuksittain (joet) ja pinta-aloittain (järvet ja rannikkovedet)

Pintavesien ekologinen tila (km, km2) 2013_tolppakuvaTarkasteltujen järvien pinta-alasta 85 % on luokittelun mukaan ekologiselta tilaltaan hyvää tai erinomaista. Tarkastelun kohteena oli 87 % Suomen järvialasta. 

Tarkastelluista jokivesistä hyvässä tai erinomaisessa tilassa oli 65 %.

Rannikkovesien kokonaispinta-alasta hyvässä tai erinomaisessa tilassa on 25 %. Rannikkovedet luokiteltiin lähes 100 %:sti.

Luokittelussa käytettiin pääasiassa vuosien 2006–2012 seurantatietoja. Luokittelussa käytettiin myös mm. kaukokartoitusaineistoja ja valuma-alueiden maankäyttötietoja.

Luokituksessa tarkasteltiin kaikkia valuma-alueeltaan yli 100 km2 jokia ja pinta-alaltaan yli 1 km2 järviä yksilöidysti sekä pienempiä jokia ja järviä, joissa tiedettiin olevan vesiensuojelun kannalta erityisiä haasteita. Rannikkovedet luokiteltiin kokonaan.

Tarkastelu vesimuodostumien määrän mukaan

 Pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa tai rannikkoveden osaa.

  • Tarkasteltujen järvien (vesimuodostumien) lukumäärästä on 77 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 13 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 4 % järvistä.
  • Luokittelutyössä painotettiin pinta-alaltaan yli 100 ha eli 1 km2 järviä. Tällaisia järviä on Suomessa järvirekisterin mukaan 2555 kpl, ja näistä luokiteltiin 99 %.
  • Tarkasteltujen jokien (joen osien) lukumäärästä on 64 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 24 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 10 % joista.
  • Rannikkovesistä tarkasteltujen alueiden määrästä 12 % kuuluu hyvään luokkaan. Erinomaiseksi ei luokittunut yhtään rannikkovettä ja tyydyttävässä tilassa on 50 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuuluu 37 % rannikkovesialueista.

Pintavesimuodostumien ekologien tila

Kemiallinen tila

Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan vesiympäristölle haitallisten aineiden pitoisuuksia pintavesissä (mm. kadmium, nikkeli) tai eliöstössä (elohopea ahvenessa).

Kemiallisessa luokittelussa vedet jaetaan kahteen luokkaan: “hyvä tila” ja “hyvää huonompi tila”. Hyvää huonompaan tilaan on luokiteltu ne vesimuodostumat, joissa jonkin haitallisen tai vaarallisen aineen keskimääräinen pitoisuustaso ylittää Euroopan yhteisön tasolla vahvistetun laatunormin.

Osa kemialliselta tilaltaan hyväksi luokitelluilla vesimuodostumilla on kalojen elohopean laatunormin ylittymisen riski (vaalean siniset alueet kartalla). Suomessa kalojen elohopeapitoisuuden arvioidaan nousseen erityisesti vesistöjen yläjuoksulla ruskeavetisissä järvissä, pääasiassa ilmamassojen mukana tulevan elohopean johdosta. Yli 90 prosenttia Suomen elohopealaskeumasta tulee maan rajojen ulkopuolelta.

Pintavesien kemiallinen tila (10.12.2015)
Pintavesien kemiallinen tila

Iso kartta: Pintavesien kemiallinen tila (10.12.2015)  (pdf 2670 kb)
Katso yksityiskohtia Vesikartasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aiempi luokitus

ELY-keskukset ja RKTL ovat arvioineet pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan jo toisen kerran uudistettujen kriteerien avulla, mutta uusi arvio perustuu laajempaan aineistoon kuin vuonna 2008 tehty.

 

Lisätietoja

Limnologi Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

 

 

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien ekologinen tila - Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu

Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa jokien ja rannikkovesien tila on huolestuttava, mutta suuret järvet ovat hyvässä ja jopa erinomaisessa tilassa. Muutokset vuonna 2008 tehtyyn arviointiin ovat vähäisiä, koska monet vesien tilaa parantavat toimenpiteet ovat vasta käynnistyneet tai käynnistymässä ja vesistöjen toipuminen vie aikaa.

Alueen järvien pinta-alasta 89 % on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Jokipituudesta erinomaisessa tai hyvässä luokassa on 61 %. Huonossa, välttävässä tai tyydyttävässä tilassa järvien pinta-alasta on 9 % ja jokipituudesta 38 %.

Ulompien rannikkovesien tila-arvio on heikentynyt hyvästä tyydyttäväksi pääasiassa menetelmällisistä syistä johtuen. Rannikkovesien tilaa tarkennetaan vielä laajemmassa koko Perämeren kattavassa tarkastelussa. 

Pintavesien tila, joet

Jokipituuksien (km) jakaantuminen eri tilaluokkiin Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella.

Pintavesien tila, järvet

Järvipinta-alan (km2) jakaantuminen eri tilaluokkiin Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella.

Pintavesien ekologinen tila Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella.
Pintavesien ekologinen tila Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella.

Rehevöityminen vaivaa Pohjois-Pohjanmaan vesistöjä

Pohjois-Pohjanmaalla keskeisimmät vesienhoidon haasteet ovat rehevöityminen ja paikoin maaperästä aiheutuva vesistöjen happamoituminen. Vesirakentaminen on muuttanut laajalti vesistöjen luonnetta Pohjois-Pohjanmaalla.

Pohjois-Pohjanmaalla moniongelmaisimmat vesistöt sijoittuvat Oulujoen eteläpuolelle. Alueen suurimpien järvien tila on pysynyt ennallaan lukuun ottamatta Kuusamon Kiitämää, Kuontijärveä, Joukamojärveä ja Kuusamojärveä, joiden tilaa vesiruttokasvustojen runsastuminen on heikentänyt.  Pyhäjärven Junttiselän tila on muuttunut parempaan suuntaan, eikä pohjasedimentistä johtuvia happamuuspiikkejä ole esiintynyt, mikä on samalla parantanut myös Pyhäjoen yläosan tilaa. Rannikkoalueen happamista sulfaattimaista johtuva happamoituminen on viime vuosina vähentynyt ja sitä kautta esimerkiksi Olkijoen (Raahe, Siikajoki) tila on parantunut. Iijoen alaosan tilaa laskee se, että vaelluskaloilla ei ole vapaata kulkuyhteyttä, mutta patojen yläpuolella on laajat lisääntymisalueet. Kalateiden suunnittelu alaosan padoille on käynnissä.

Perämeren rannikkovesien luokitukseen on ollut aikaisempaa enemmän tietoa käytettävissä. Ulompien rannikkovesien tila-arvio on heikentynyt hyvästä tyydyttäväksi pääasiassa menetelmällisistä syistä johtuen. Rannikkovesien tilaa tarkennetaan vielä laajemmassa koko Perämeren kattavassa tarkastelussa.

Kainuussa vesistöjen tila on säilynyt hyvänä

Kainuussa vesiensuojelun haasteet ovat perinteisesti liittyneet hajakuormituksen hallintaan. Nykyinen ja mahdollisesti tulevaisuudessa laajeneva kaivostoiminta on nousemassa vesien tilan kehityksen kannalta merkittävään asemaan. Myös Kainuussa vesistörakentaminen on muuttanut vesistöjen luonnetta.

Kainuussa vesistöjen tila on säilynyt pääpiirteissään hyvänä. Lähimpänä Sotkamon Talvivaaran kaivosta olevien vesistöjen tila on kuitenkin muuttunut selkeästi hyvää huonompaan tilaan. Erinomaisessa ekologisessa tilassa olevat vesistöt sijaitsevat Kuhmossa Lentuan vesistöalueella sekä Suomussalmen pohjoisosassa Hossassa.

Sotkamojärvessä on havaittavissa viitteitä leväkukintojen vähenemisestä tehokalastuksen jäljiltä, vaikka järvi luokittuikin vielä hyvää huonompaan tilaan. Vaalan Nimisjärvellä säännöllisesti toistuvien leväkukintojen taustalla saattavat olla Rokuan harjusta purkautuvat ravinteikkaat pohjavedet.

Julkaistu 2.10.2013 klo 10.02, päivitetty 21.3.2017 klo 15.11
Julkaistu 14.7.2017 klo 16.58, päivitetty 10.7.2018 klo 9.12