Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila

Ajankohtaista

Uudessa verkkopalvelussa voit seurata vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteutumista

Tutustu ja vaikuta tulvavahinkojen ehkäisyyn, vesienhoitoon ja merenhoitoon

Seuraava merenhoidon kuuleminen alkaa vuonna 2019 ja vesienhoidon sekä tulvariskien hallinnan vuonna 2020. Kesällä 2018 päättyneistä kuulemisista kootut palautteet löytyvät Vaikuta vesiin -sivuilta, missä myös suunnitelmiin voi tutustua.

Tällä sivulla esitetään valtakunnallinen katsaus pintavesien ekologisesta ja kemiallisesta tilasta. Sivun alaosasta voi valita alueellisen sivun.

Vesikartta

Vesien ekologista ja kemiallista tilaa sekä muita vesienhoitoon liittyviä aineistoja voi tarkastella sovelluksessa nimeltä Vesikartta. Tarkastelun tasoa voi vaihtaa koko maata kattavasta alueelliseen tai esim. yksittäiseen järveen, jokeen, pohjaveteen tai merialueeseen. Karttapohjina ovat taustakartta, maastokartta, merikartta ja ortokuva. Aihealueet ovat: pintavesien tila ja seuranta, pohjavedet, vesien ominaispiirteet ja erityisalueet, tilaa heikentävä toiminta, kunnostus, meriympäristön seuranta-asemat, pinta- ja pohjavesien tila Norja-Ruotsi-Suomi.

Ekologinen tila

Suuri osa maamme pintavesistä – joista 65 %, järvistä 85 % ja rannikkovesistä 25% - on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä. Hyvää heikommassa tilassa on 35 %  jokipituudesta, 15 % järvipinta-alasta ja 75 %  rannikkovesien kokonaispinta-alasta.

Pintavesien ekologinen tila (Koko Suomi)

 

 

Oheinen kartta suurempana
Pintavesien ekologinen tila (Koko Suomi) (pdf) (3344 kb)

Katso yksityiskohtia Vesikartasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tarkastelu pituuksittain (joet) ja pinta-aloittain (järvet ja rannikkovedet)

Pintavesien ekologinen tila (km, km2) 2013_tolppakuvaTarkasteltujen järvien pinta-alasta 85 % on luokittelun mukaan ekologiselta tilaltaan hyvää tai erinomaista. Tarkastelun kohteena oli 87 % Suomen järvialasta. 

Tarkastelluista jokivesistä hyvässä tai erinomaisessa tilassa oli 65 %.

Rannikkovesien kokonaispinta-alasta hyvässä tai erinomaisessa tilassa on 25 %. Rannikkovedet luokiteltiin lähes 100 %:sti.

Luokittelussa käytettiin pääasiassa vuosien 2006–2012 seurantatietoja. Luokittelussa käytettiin myös mm. kaukokartoitusaineistoja ja valuma-alueiden maankäyttötietoja.

Luokituksessa tarkasteltiin kaikkia valuma-alueeltaan yli 100 km2 jokia ja pinta-alaltaan yli 1 km2 järviä yksilöidysti sekä pienempiä jokia ja järviä, joissa tiedettiin olevan vesiensuojelun kannalta erityisiä haasteita. Rannikkovedet luokiteltiin kokonaan.

Tarkastelu vesimuodostumien määrän mukaan

 Pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa tai rannikkoveden osaa.

  • Tarkasteltujen järvien (vesimuodostumien) lukumäärästä on 77 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 13 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 4 % järvistä.
  • Luokittelutyössä painotettiin pinta-alaltaan yli 100 ha eli 1 km2 järviä. Tällaisia järviä on Suomessa järvirekisterin mukaan 2555 kpl, ja näistä luokiteltiin 99 %.
  • Tarkasteltujen jokien (joen osien) lukumäärästä on 64 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 24 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 10 % joista.
  • Rannikkovesistä tarkasteltujen alueiden määrästä 12 % kuuluu hyvään luokkaan. Erinomaiseksi ei luokittunut yhtään rannikkovettä ja tyydyttävässä tilassa on 50 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuuluu 37 % rannikkovesialueista.

Pintavesimuodostumien ekologien tila

Kemiallinen tila

Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan vesiympäristölle haitallisten aineiden pitoisuuksia pintavesissä (mm. kadmium, nikkeli) tai eliöstössä (elohopea ahvenessa).

Kemiallisessa luokittelussa vedet jaetaan kahteen luokkaan: “hyvä tila” ja “hyvää huonompi tila”. Hyvää huonompaan tilaan on luokiteltu ne vesimuodostumat, joissa jonkin haitallisen tai vaarallisen aineen keskimääräinen pitoisuustaso ylittää Euroopan yhteisön tasolla vahvistetun laatunormin.

Osa kemialliselta tilaltaan hyväksi luokitelluilla vesimuodostumilla on kalojen elohopean laatunormin ylittymisen riski (vaalean siniset alueet kartalla). Suomessa kalojen elohopeapitoisuuden arvioidaan nousseen erityisesti vesistöjen yläjuoksulla ruskeavetisissä järvissä, pääasiassa ilmamassojen mukana tulevan elohopean johdosta. Yli 90 prosenttia Suomen elohopealaskeumasta tulee maan rajojen ulkopuolelta.

Pintavesien kemiallinen tila (10.12.2015)
Pintavesien kemiallinen tila

Iso kartta: Pintavesien kemiallinen tila (10.12.2015)  (pdf 2670 kb)
Katso yksityiskohtia Vesikartasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aiempi luokitus

ELY-keskukset ja RKTL ovat arvioineet pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan jo toisen kerran uudistettujen kriteerien avulla, mutta uusi arvio perustuu laajempaan aineistoon kuin vuonna 2008 tehty.

 

Lisätietoja

Limnologi Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

 

 

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien ekologinen tila -Kaakkois-Suomi

Pintavesien ekologinen tila on nyt arvioitu toistamiseen ja tällä kertaa arvio on tehty Kaakkois-Suomessa myös pienemmistä vesistä. Lähes kaikki yli 0,5 km2:n kokoiset järvet, valuma-alueeltaan yli 50 km2:n kokoiset joet sekä rannikkovedet on luokiteltu. Kokonaiskuva pintavesien tilasta tarkentui ja samalla selkenivät keskeisimmät ongelmakohteet ja toisaalta myös missä ovat luonnontilaisimmat vesistömme. Seuraavan puolen vuoden aikana arvioidaan vesienhoidon toimenpiteet, joilla vesistöt olisi mahdollista saada kuntoon suunnitellussa aikataulussa - viimeistään vuoteen 2027 mennessä.  Valmistunut tila-arvio perustuu pääasiassa vuosien 2006–2012 tuloksiin.

vesimuodostuminen tilanne Kaakkois-Suomessa.jpg

Muutokset vesien tilassa näkyvät viiveellä

Todellisia muutoksia vesien tilassa ei ole juurikaan tapahtunut verrattuna edelliseen, vuosijakson 2000-2007 luokitteluun, mutta arvio on voinut tarkentua uuden aineiston seurauksena. Lisäksi esimerkiksi läntinen Pien-Saimaa ja Simpelejärvi on jaettu edellistä luokittelukierrosta pienempiin osa-alueisiin, jotta tila-arviota on saatu tarkennettua ja alueelliset erot on saatu paremmin esille.

Etelä-Karjalan osalta huomio kiinnittyy Läntisen Pien-Saimaan länsiosaan, jossa oli voimakas sinileväesiintymä keskitalvella 2008–2009. Kyseinen alue on luokiteltu tyydyttäväksi, mutta tila näyttää olevan huononemassa ja on lähellä välttävää. Taipalsaaren tien itäpuoli on puolestaan luokiteltu hyvään tilaan kun taas Itäinen Pien-Saimaa on luokiteltu tyydyttäväksi, Maavesi ja Lavikanlahti välttäväksi.

Valkealan reitillä vesistöt ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa, mutta ihmistoiminnan vaikutukset näkyvät monilla reitin sivuvesillä ja Kivijärven pohjoisosalla. Pohjois-Kymenlaakson vesistä tarvetta tilan parantamiseen on edelleen mm. Pyhäjärvellä, Urajärvellä ja useilla alueen pienemmillä järvillä.

Salpausselkien eteläpuoliset pienet jokivesistöt ja järvet ovat pääosin tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Kuormituksen vähentämisen lisäksi jokivesien tilaa on monin paikoin mahdollista parantaa mm. kalojen vaellusmahdollisuuksia parantamalla ja lisääntymisalueita kunnostamalla. Vaelluskalojen elinmahdollisuuksien parantaminen on tärkeää myös suurilla joilla - Hiitolanjoen ja Kymijoen merkitys vaelluskalavesistöinä korostuu entisestään, kun kalatiet toteutuvat. Metsäteollisuuden kuormituksen vähennyttyä Kymijoen vedenlaatu ja useimmat joen tilaa kuvaavat mittarit ilmentävät nykyisellään hyvää tilaa. Kalaston ja pohjasedimenttien haitallisten aineiden takia hyvää tilaa ei kuitenkaan vielä ole saavutettu. Joen järvilaajentumat ovat lisäksi rehevöityneet.

Itäisen ulkosaariston tila paranemaan päin

Kymijoen edustan rannikolla kehitys on rehevyysmittareiden perusteella ollut pääsääntöisesti lievästi parempaan suuntaan, mutta tila-arvio Pyhtää-Kotka-Hamina sisäsaariston eri osa-alueilla on edelleen tyydyttävä-välttävä.

Itäisen Suomenlahden rannikkovesien tilassa on positiivisia merkkejä.  Vuosien 2006-2012 tulosten perusteella merkittävin muutos näyttäisi tapahtuneen Kotka-Hamina-Virolahti-ulkosaaristossa, jossa rehevyyttä kuvaavat mittarit kertovat selvästä parantumisesta 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna. Syvänteiden happitilanne ja pohjaeliöstön elinolot ovat edelleen tila-arvion ”heikoin lenkki”.

Tila on parantunut välttävästä tyydyttävään myös Haminan itäisemmällä sisäsaariston osalla Uolion-Tammionselän alueella. Lännempänä Suomenlahdella tilan paraneminen ei ole ollut yhtä selvää ja esimerkiksi Loviisa-Porvoo-Helsinki –ulkosaaristoalueella tila-arviota on tietojen tarkentuessa jopa heikennetty edellisestä luokittelujaksosta. 

Monet suuret vesistöt edelleen hyvässä tai erinomaisessa tilassa

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, ettei lukuisten hyvässä tai jopa erinomaisessa tilassa olevien vesien laatu heikkene. Kaakkois-Suomessa on edelleen suuriakin vesistöjä, jotka ovat erinomaisessa tilassa eli lähellä luonnontilaa. Tällaisia maakunnallisesti ja valtakunnankin tasolla merkittäviä vesistöjä ovat mm. Mäntyharjun reitin järvet, kuten Vuohijärvi ja Repovesi sekä Etelä-Karjalassa Kuolimo, Suur-Saimaa, Simpelejärven eteläosa ja Torsa. Nämä kaikki sijaitsevat Salpausselkien pohjoispuolisilla alueilla, mutta muutamia pienempikokoisia helmiä löytyy myös niiden eteläpuolelta. Erityisesti valuma-alueen latvoilla sijaitsevat karut vesistöt ovat herkkiä ihmistoiminnan aiheuttamille muutoksille.

Kustannustehokkainta on ennaltaehkäisy ja toimenpiteet valuma-alueella

Tälläkin hetkellä voimassa olevat Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmat vuosille 2010–2015 sisältävät listan toimenpiteitä, joilla vesien hyvä tila on mahdollista saavuttaa. Vuoden 2015 aikana toimenpideohjelmat päivitetään vuosille 2016–2021. Ratkaisevaan asemaan nousee se, mitä toimenpiteitä saadaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa toteutettua ja miten vesistöt otetaan paremmin huomioon – perustuvathan monet esitetyt toimet vapaaehtoisuuteen. Avain vesien tilan paranemiseen on että vesistöt otetaan huomioon kaikessa toiminnassa, kaavoituksesta ja maankäytöstä yritystoimintaan, metsänhoitoon, maanviljelyyn ja virkistystoimintaan. Ennaltaehkäisy on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin vesistöjen kunnostaminen.

Luokittelun tuloksia voivat kaikki kansalaiset tarkastella myös oheisesta karttaselaimesta Vesikartta sovelluksella.

Kaakkois-Suomen pintavesien ekologinen tila, kartta 2013 (pdf, 390 kt)

Pintavesien ekologisen tilan karttaa päivitetään parhaillaan.

Lisätietoja antavat:
Taina Ihaksi (Yleiset vesienhoitoon liittyvät asiat, kartta-aineistot ja tilastot)
P. 0295 029 236

Marja Kauppi (Etelä-Karjalan alueen vesistöt)
P. 0295 029 245

Jouni Törrönen (Kymenlaakson vesistöt)
P. 0295  029 296

sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

 

Julkaistu 1.11.2013 klo 15.13, päivitetty 28.5.2019 klo 14.16
Julkaistu 14.7.2017 klo 16.58, päivitetty 10.7.2018 klo 9.12