Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila

Ajankohtaista

Tutustu ja vaikuta tulvavahinkojen ehkäisyyn, vesienhoitoon ja merenhoitoon

Seuraava merenhoidon kuuleminen alkaa vuonna 2019 ja vesienhoidon sekä tulvariskien hallinnan vuonna 2020. Kesällä 2018 päättyneistä kuulemisista kootut palautteet löytyvät Vaikuta vesiin -sivuilta, missä myös suunnitelmiin voi tutustua.

Tällä sivulla esitetään valtakunnallinen katsaus pintavesien ekologisesta ja kemiallisesta tilasta. Sivun alaosasta voi valita alueellisen sivun.

Vesikartta

Vesien ekologista ja kemiallista tilaa sekä muita vesienhoitoon liittyviä aineistoja voi tarkastella sovelluksessa nimeltä Vesikartta. Tarkastelun tasoa voi vaihtaa koko maata kattavasta alueelliseen tai esim. yksittäiseen järveen, jokeen, pohjaveteen tai merialueeseen. Karttapohjina ovat taustakartta, maastokartta, merikartta ja ortokuva. Aihealueet ovat: pintavesien tila ja seuranta, pohjavedet, vesien ominaispiirteet ja erityisalueet, tilaa heikentävä toiminta, kunnostus, meriympäristön seuranta-asemat, pinta- ja pohjavesien tila Norja-Ruotsi-Suomi.

Ekologinen tila

Suuri osa maamme pintavesistä – joista 65 %, järvistä 85 % ja rannikkovesistä 25% - on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä. Hyvää heikommassa tilassa on 35 %  jokipituudesta, 15 % järvipinta-alasta ja 75 %  rannikkovesien kokonaispinta-alasta.

Pintavesien ekologinen tila (Koko Suomi)

 

 

Oheinen kartta suurempana
Pintavesien ekologinen tila (Koko Suomi) (pdf) (3344 kb)

Katso yksityiskohtia Vesikartasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tarkastelu pituuksittain (joet) ja pinta-aloittain (järvet ja rannikkovedet)

Pintavesien ekologinen tila (km, km2) 2013_tolppakuvaTarkasteltujen järvien pinta-alasta 85 % on luokittelun mukaan ekologiselta tilaltaan hyvää tai erinomaista. Tarkastelun kohteena oli 87 % Suomen järvialasta. 

Tarkastelluista jokivesistä hyvässä tai erinomaisessa tilassa oli 65 %.

Rannikkovesien kokonaispinta-alasta hyvässä tai erinomaisessa tilassa on 25 %. Rannikkovedet luokiteltiin lähes 100 %:sti.

Luokittelussa käytettiin pääasiassa vuosien 2006–2012 seurantatietoja. Luokittelussa käytettiin myös mm. kaukokartoitusaineistoja ja valuma-alueiden maankäyttötietoja.

Luokituksessa tarkasteltiin kaikkia valuma-alueeltaan yli 100 km2 jokia ja pinta-alaltaan yli 1 km2 järviä yksilöidysti sekä pienempiä jokia ja järviä, joissa tiedettiin olevan vesiensuojelun kannalta erityisiä haasteita. Rannikkovedet luokiteltiin kokonaan.

Tarkastelu vesimuodostumien määrän mukaan

 Pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa tai rannikkoveden osaa.

  • Tarkasteltujen järvien (vesimuodostumien) lukumäärästä on 77 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 13 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 4 % järvistä.
  • Luokittelutyössä painotettiin pinta-alaltaan yli 100 ha eli 1 km2 järviä. Tällaisia järviä on Suomessa järvirekisterin mukaan 2555 kpl, ja näistä luokiteltiin 99 %.
  • Tarkasteltujen jokien (joen osien) lukumäärästä on 64 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 24 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 10 % joista.
  • Rannikkovesistä tarkasteltujen alueiden määrästä 12 % kuuluu hyvään luokkaan. Erinomaiseksi ei luokittunut yhtään rannikkovettä ja tyydyttävässä tilassa on 50 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuuluu 37 % rannikkovesialueista.

Pintavesimuodostumien ekologien tila

Kemiallinen tila

Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan vesiympäristölle haitallisten aineiden pitoisuuksia pintavesissä (mm. kadmium, nikkeli) tai eliöstössä (elohopea ahvenessa).

Kemiallisessa luokittelussa vedet jaetaan kahteen luokkaan: “hyvä tila” ja “hyvää huonompi tila”. Hyvää huonompaan tilaan on luokiteltu ne vesimuodostumat, joissa jonkin haitallisen tai vaarallisen aineen keskimääräinen pitoisuustaso ylittää Euroopan yhteisön tasolla vahvistetun laatunormin.

Osa kemialliselta tilaltaan hyväksi luokitelluilla vesimuodostumilla on kalojen elohopean laatunormin ylittymisen riski (vaalean siniset alueet kartalla). Suomessa kalojen elohopeapitoisuuden arvioidaan nousseen erityisesti vesistöjen yläjuoksulla ruskeavetisissä järvissä, pääasiassa ilmamassojen mukana tulevan elohopean johdosta. Yli 90 prosenttia Suomen elohopealaskeumasta tulee maan rajojen ulkopuolelta.

Pintavesien kemiallinen tila (10.12.2015)
Pintavesien kemiallinen tila

Iso kartta: Pintavesien kemiallinen tila (10.12.2015)  (pdf 2670 kb)
Katso yksityiskohtia Vesikartasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aiempi luokitus

ELY-keskukset ja RKTL ovat arvioineet pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan jo toisen kerran uudistettujen kriteerien avulla, mutta uusi arvio perustuu laajempaan aineistoon kuin vuonna 2008 tehty.

 

Lisätietoja

Limnologi Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

 

 

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien ekologinen tila - Häme

Hämeen pintavesien tilassa ei suuria muutoksia edelliseen luokitukseen nähden

Hämeessä on tehty uusi laatuluokitus 142 järvelle ja 49 joelle. Hämeen kaikkien luokiteltujen järvien kokonaispinta-alasta on hyvässä tai erinomaisessa tilassa 75 %. Hämeen luokiteltujen jokien kokonaispituudesta on 24 % hyvässä tai erinomaisessa tilassa - tosin erinomaiseksi on luokiteltu vain yksi lyhyt joki. Monien vesistöjen tilaluokka on vaihtunut toiseksi, mutta syynä ovat useimmiten luokittelukriteereissä tapahtuneet muutokset ja uudet aineistot eivätkä vesistöjen tilan todelliset muutokset.

Erinomaisten tai hyvien järvien suuri pinta-alaosuus selittyy sillä, että Hämeen suurimmista järvistä useimmat ovat laatuluokaltaan erinomaisia tai hyviä, huonompiin luokkiin jäävät järvet ovat enimmäkseen pienehköjä.  Maakunnista Kanta-Hämeessä kahteen parhaaseen luokaan kuului 57 % järvien luokiteltujen järvien kokonaispinta-alasta. Päijät-Hämeessä, missä muutamat hyvässä tilassa olevat suuret järvet kattavat suuren osan maakunnan koko luokitellusta järvipinta-alasta, vastaava osuus on 81 %. Joista Kanta-Hämeessä hyvien tai erinomaisten jokien osuus on hieman pienempi kuin Päijät-Hämeessä.

ekologisen tilan graafi.jpg

 

Kanta-Hämeessä laadultaan heikoimmat vesistöt maatalousalueilla

Kanta-Hämeen parhaimmista luokitelluista vesistöistä osa sijaitsee Hauhon reitillä: esimerkiksi Kuohijärvi on luokiteltu erinomaiseksi, Iso-Roine ja Nerosjärvi hyviksi. Muuallakin Kanta-Hämeessä on erinomaisessa tilassa olevia järviä, kuten Janakkalan Jylisjärvi ja Hattulan Takajärvi.  Hyvään laatuluokkaan kuuluvat mm. Lammin Pääjärvi, Hämeenlinnan Alajärvi ja Lopen Punelia. Kanta-Hämeen tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevat vesistöt sijaitsevat pääasiassa maatalousvaltaisilla seuduilla sekä suurimpien kaupunkien, taajamien ja teollisuuden läheisyydessä sekä jätevedenpuhdistamoiden vaikutuspiirissä. Näitä vesistöjä on etenkin maakunnan lounaisosassa, esimerkiksi Loimijoki, sen sivuhaara Jänhijoki ja Tammelan Pyhäjärvi. Hämeenlinnan seudulla tyydyttävässä tai välttävässä tilassa ovat esimerkiksi Hiidenjoki, Miemalanselkä, Hattulanselkä sekä Vanajanselkä. Loppijärvestä kerätyn uuden aineiston perusteella järvi on vain tyydyttävässä kunnossa. Järvellä on viime vuosina ollut kesäisin runsaita sinileväesiintymiä. Myös Jokioisten Rehtijärvi on luokiteltu uusien tietojen perusteella tyydyttäväksi. 

Eteläinen Salpausselkä jakaa Päijät-Hämeen vesistöt eri laatuluokkiin

Enemmistö Päijät-Hämeen suurimmista järvistä on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Useiden suurten järvien ekologista tilaa heikentää säännöstely, vaikka veden laatu onkin erinomainen. Tällaisia järviä ovat Päijänne, Ruotsalainen ja Konniveden suuret selät. Ne on luokiteltu hyviksi säännöstelynsä vuoksi. Vesijärven Kajaanselän tilaluokka on laskenut hyvästä tyydyttäväksi lähinnä luokittelutavassa tapahtuneiden muutosten ja uusien luokitteluaineistojen vuoksi. Erinomaisessa tilassa ovat mm. Heinolan Ala-Rieveli sekä joukko pienempiä järviä Sysmän ja Heinolan rajaseudulla ja Heinolan itäisimmässä osassa. 

Useimmat eteläisemmän Salpausselän eteläpuolella olevat luokitellut vesistöt ovat tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa.  Porvoonjoen latvaosan tilaluokka on laskenut hyvästä tyydyttäväksi uuden biologisen aineiston vuoksi. Lahden alapuolinen osa Porvoonjoesta Orimattilaan asti on edelleen tyydyttävässä tilassa, mutta Porvoonjoen sivuhaaran Palojoen luokka on laskenut uuden biologisen aineiston ja vedenlaatuaineiston perusteella tyydyttävästä välttäväksi. Myös Lanskinjoki ja Haltiajoki ovat välttävässä tilassa. Päijät-Hämeessäkin tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevat vesistöt ovat lähinnä maatalousvaltaisilla seuduilla sekä kaupunkien, taajamien, jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden lähellä.

 

ekologinen_luokittelu_pintavedet_2013b.jpg

 

Hajakuormitus ja säännöstely heikentävät vesistöjen ekologista tilaa

Monilla vesistöillä on pitkä kuormitus- ja rehevöitymishistoria, koska hajakuormituksen lisäksi niihin on aiemmin johdettu puhdistamattomia asutuksen ja teollisuuden jätevesiä. Nykyään Hämeen pintavesien tilaa heikentävät eniten maa- ja metsätalouden hajakuormitus sekä ilmasta tuleva laskeuma. Hajakuormituksen vaikutukset näkyvät monissa vesistöissä mm. kohonneina ravinnepitoisuuksina, leväongelmina, happikatona, vesikasvillisuuden runsastumisena ja kalakantojen muuttumisena.

Hämeen suurimmat järvet ovat säännösteltyjä. Säännöstely heikentää niiden ekologista tilaa, koska vedenkorkeuden luontainen vaihtelu estyy. Monissa joissa padot tai muut rakenteet estävät veden vapaan virtauksen ja kalojen vaelluksen osittain tai kokonaan. Näin rakenteet muuttavat joen ja mahdollisesti myös yläpuolisen järven kalakantaa, vaikka vesi olisi kemialliselta laadultaan hyvää.

 

Muutokset luokituksessa, ei vesistöissä

Edellinen pintavesien ekologinen luokitus tehtiin muutamia vuosia sitten.  Tuolloin luokiteltiin vain Hämeen suurimmat vesistöt ja monelta osin puutteellisilla aineistoilla. Sen jälkeen luokittelukriteereitä on kehitetty ja joiltakin osin muutettu. Luokittelussa tarvittavaa aineistoa on viime vuosina kerätty lisää, jotta kuva vesistöjen tilasta tarkentuisi. Näistä syistä uutta luokitusta ei voida suoraan verrata aiempaan. Koska muutokset vesistöjen tilassa ovat hitaita, ei useimmissa vesistöissä ole ehtinyt tapahtua todellisia muutoksia.

 

Hyvään tilaan pääseminen edellyttää vielä paljon työtä

Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tai erinomaisen tilan saavuttaminen ja säilyttäminen. Tätä varten laadittavissa vesienhoitosuunnitelmissa esitetään toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi.  Vesistöjen tilan parantamisen ja hyvälaatuisten vesistöjen säilyttämisen kannalta on tärkeätä, että vesistöt otetaan huomioon kaikessa toiminnassa kaavoituksesta ja maankäytöstä yritystoimintaan, metsänhoitoon, maanviljelyyn ja virkistystoimintaan.

Julkaistu 25.10.2013 klo 15.51, päivitetty 13.5.2019 klo 9.14
Julkaistu 14.7.2017 klo 16.58, päivitetty 10.7.2018 klo 9.12