Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila

Tällä sivulla esitetään tuore valtakunnallinen katsaus pintavesien ekologisesta tilasta kolmannella luokituskierroksella.Kemiallisen tilan luokitus julkaistaan myöhemmin.

 

Ekologinen tila

Uusi arvio Suomen pintavesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Rehevöityminen on edelleen suurin ongelma. Sisävesien tila ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2013, joskin paikoin on havaittavissa lievää paranemista. Suomenlahden tila on parantunut, mutta rannikkovesien tila ei ole pääosin saavuttanut hyvää tilaa. Pohjavesien riskit eivät ole lisääntyneet.
 
Alustavassa arviossa on mukana 6875 järvi-, joki- ja rannikkovesimuodostumaa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja Suomen ympäristökeskus selvittävät yksittäisten tilamuutosten syitä alkusyksyn aikana.

 

 

Vesikartta

Vesien ekologista ja kemiallista tilaa sekä muita vesienhoitoon liittyviä aineistoja voi tarkastella sovelluksessa nimeltä Vesikartta. Tarkastelun tasoa voi vaihtaa koko maata kattavasta alueelliseen tai esim. yksittäiseen järveen, jokeen, pohjaveteen tai merialueeseen. Karttapohjina ovat taustakartta, maastokartta, merikartta ja ortokuva. Aihealueet ovat: pintavesien tila ja seuranta, pohjavedet, vesien ominaispiirteet ja erityisalueet, tilaa heikentävä toiminta, kunnostus, meriympäristön seuranta-asemat, pinta- ja pohjavesien tila Norja-Ruotsi-Suomi.

Järvien tila lähes ennallaan, rannikkovesien tila heikentynyt

Suuret järvet ja erityisesti Pohjois-Lapin vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia. Sen sijaan maamme pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä ja virtavedet liettymisestä. Keinotekoisten tai voimakkaasti muutettujen vesien tilaa ei ole vielä arvioitu.

Suomenlahden tilassa on havaittavissa paranemista vesiensuojelutoimien ja etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Hyvässä tilassa olevat rannikkoalueet keskittyvät Pohjanlahdelle.

Tarkastelu pituuksittain (joet) ja pinta-aloittain (järvet ja rannikkovedet)

Ekologinen tila 2019 pylväskuva km

 
  • Tarkasteltujen järvien pinta-alasta 87 % on luokittelun mukaan ekologiselta tilaltaan hyvää tai erinomaista.
  • Tarkastelluista jokivesistä hyvässä tai erinomaisessa tilassa oli 68 %.
  • Rannikkovesien kokonaispinta-alasta hyvässä tilassa on 13 %.
  • Luokittelussa käytettiin pääasiassa vuosien 2012–2017 seurantatietoja.
  • Luokituksessa tarkasteltiin kaikkia valuma-alueeltaan yli 100 km2 jokia ja pinta-alaltaan yli 1 km2 järviä yksilöidysti sekä pienempiä jokia ja järviä, joissa tiedettiin olevan vesiensuojelun kannalta erityisiä haasteita. Rannikkovedet luokiteltiin kokonaan.

Tarkastelu vesimuodostumien määrän mukaan

Ekologinen tila 2019 pylväskuva vesimuodostumien määrä
 

 

Pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa tai rannikkoveden osaa.

  • Tarkasteltujen järvien (vesimuodostumien) lukumäärästä on 83 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 25 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 3 % järvistä.
  • Tarkasteltujen jokien (joen osien) lukumäärästä on 66 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 25 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 8 % joista.
  • Rannikkovesistä tarkasteltujen alueiden määrästä 5 % kuuluu hyvään luokkaan. Erinomaiseksi ei luokittunut yhtään rannikkovettä ja tyydyttävässä tilassa on 64 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuuluu 31 % rannikkovesialueista.

Muutos edelliseen luokitukseen

Ekologisen tilan muutos 2 ja 3 kausien välillä
 

Tieto tilasta auttaa kohdentamaan toimet oikein

EU:n alueella tavoitteena on pintavesien hyvä tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Nyt julkistettu ekologisen tilan luokitus antaa yhä tarkempaa tietoa niistä vesistä, jotka tarvitsevat toimia hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Yhteenveto näistä toimista tulee olemaan osa vesienhoitosuunnitelmia, joista valtioneuvosto päättää vuonna 2021.

Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi. ELY-keskukset ovat laatineet alueensa vesien tila-arviot, joiden pohjalta SYKE on laatinut valtakunnallisen yhteenvedon vesien tilasta vuosina 2012–2017 kerättyjen aineistojen pohjalta. Luonnonvarakeskus vastasi arvioinnista kalojen osalta.

Edellinen Suomen vesien tila-arvio on tehty vuonna 2013 ja julkaistu hieman päivitetty vesienhoidon kuulemisen jälkeen vuonna 2015.

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 2. luokituskaudella

Ensimmäinen ekologinen luotitus Suomessa julkaistiin 2008:

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 1. luokituskaudella

 

 

 

 

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien ekologinen tila - Häme

Hämeen suurimpien järvien ja jokien tila-arvio on tarkistettu syksyllä 2019. Luokiteltuja järviä ja jokia oli yhteensä 203. Hämeen kaikkien luokiteltujen järvien kokonaispinta-alasta erinomaisessa tai hyvässä tilassa on yhteensä 78 %. Luokiteltujen jokien kokonaispituudesta on 32 % hyvässä tilassa. Erinomaiseksi ei ole luokiteltu yhtään jokea. Monien vesistöjen tilaluokka on tarkistetussa luokittelussa vaihtunut toiseksi. Syynä tähän ovat useimmissa tapauksissa aiempaa kattavammat aineistot.

Erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevien järvien suuri pinta-alaosuus selittyy sillä, että Hämeen suurimmista järvistä useimmat ovat laatuluokaltaan erinomaisia tai hyviä. Heikompiin luokkiin jäävät järvet ovat enimmäkseen pienehköjä.  Kanta-Hämeen maakunnassa kahteen parhaaseen luokaan kuului 58 % luokiteltujen järvien kokonaispinta-alasta. Päijät-Hämeessä, missä muutamat hyvässä tilassa olevat suuret järvet kattavat suuren osan luokitellusta järvipinta-alasta, vastaava osuus on 85 %. Kanta-Hämeessä hyväksi luokiteltujen jokien osuus on hieman suurempi kuin Päijät-Hämeessä.

 

Pintavesien ekologinen tila
Tilaluokkien osuudet luokiteltujen järvien kokonaispinta-alasta ja luokiteltujen jokien kokonaispituudesta.

 

Luokittelun perusteena ekologia, ei ainoastaan vedenlaatu

Ekologinen luokittelu on tehty koko Suomessa nyt kolmannen kerran. Luokittelussa on käytetty vuosina 2012 – 2017 kerättyjä tietoja vedenlaadusta ja biologisista tekijöistä. Pintavesien luokittelu on osa laajaa vesienhoidon suunnittelua, jonka perustana on laki vesienhoidon järjestämisestä.

Ekologisessa luokittelussa tarkastelun kohteena on koko vesiekosysteemin tila. Vesistöjen tilaluokkaan vaikuttavat näin ollen paitsi vedenlaatu, myös sen eliöstö ja ihmisen vesivarannoissa aiheuttamat muutokset ja rakenteet, kuten säännöstely ja padot. Hämeessä luokitusta varten tarkasteltiin yli 1 km2:n kokoiset järvet sekä joet, joiden valuma-alue on kooltaan yli 100 km2. Lisäksi tarkasteltiin joitakin pienempiä vesistöjä.

Suomen ja koko EU:n tavoitteena on vesien hyvä ekologinen tila. Hyvä ekologinen tila tarkoittaa, että kalojen, pohjaeläinten, vesikasvien sekä päällys- ja planktonlevien esiintymisessä ja lajistossa on korkeintaan vähäisiä ihmisen toiminnasta aiheutuvia muutoksia. Tyydyttävässä, välttävässä ja huonossa tilassa olevat vesistöt tulee lain mukaan saada hyvään tilaan viimeistään vuoteen 2027 mennessä.

 

Kanta-Hämeessä paljon erinomaisia järviä

Kanta-Hämeessä erinomaiseksi luokiteltuja järviä ovat mm.  Hämeenlinnan Kuohijärvi, Iso-Roine, Mallinkaistenjärvi ja Renkajärvi, Janakkalan Jylisjärvi, Lopen Punelia, Hattulan Takajärvi sekä useat Tammelan järviylängön järvet.  Hyvään laatuluokkaan kuuluvat mm. Hämeenlinnan Nerosjärvi, Pääjärvi ja Alajärvi, Lopen Kaartjärvi sekä Tammelan Liesjärvi. Jokivesistä hyvässä tilassa ovat mm. Hämeenlinnan Renkajoki ja Lopen Kaartjoki.

Kanta-Hämeen tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevat vesistöt sijaitsevat pääasiassa maatalousvaltaisilla seuduilla sekä asutus- ja teollisuusjätevesien vaikutuspiirissä. Tällaisia vesistöjä on etenkin maakunnan lounaisosassa. Esimerkiksi Loimijoki, sen sivuhaara Jänhijoki ja Tammelan Pyhäjärvi ovat tyydyttävässä tilassa. Hämeenlinnan seudulla tyydyttävässä tai välttävässä tilassa ovat mm. Hiidenjoki, Miemalanselkä, Hattulanselkä ja Vanajanselkä sekä Lopen Loppijärvi.

 

Salpausselkä jakaa Päijät-Hämeen

Suurin osa Päijät-Hämeen isoista järvistä on hyvässä tilassa. Useiden suurten järvien ekologista tilaa heikentää vedenpinnan säännöstely, vaikka muiden tekijöiden perusteella tila olisi erinomainen. Tällaisia hyväksi luokiteltuja järviä ovat mm. Päijänne, Ruotsalainen ja Konnivesi. Orimattilan Pyhäjärvi on hyvässä tilassa ja Vesijärven Kajaanselän tilaluokka on noussut tyydyttävästä hyväksi. Erinomaisessa tilassa ovat mm. Heinolan Sonnanen ja Salajärvi sekä joukko pienempiä järviä Sysmän ja Heinolan rajaseudulla.

Salpausselän eteläpuolella useimmat luokitellut vesistöt ovat tyydyttävässä tai välttävässä tilassa.  Porvoonjoki on tyydyttävässä tilassa, samoin kuin Porvoonjoen sivuhaara Palojoki. Järvistä mm. Mallusjärvi ja Villikkalanjärvi ovat välttävässä tilassa. Päijät-Hämeessäkin tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevat vesistöt sijaitsevat pääasiassa maatalousvaltaisilla seuduilla sekä asutus- ja teollisuusjätevesien vaikutuspiirissä.

 

Hajakuormitus, säännöstely ja vanhat perkaukset heikentävät vesistöjen ekologista tilaa

Monilla vesistöillä on pitkä kuormitus- ja rehevöitymishistoria, koska hajakuormituksen lisäksi niihin on aiemmin johdettu puhdistamattomia asutuksen ja teollisuuden jätevesiä. Hämeen pintavesien tilaa heikentävät mm. hajakuormitus, yhdyskuntajätevedet sekä vesistöjen perkaushistoria ja vaellusesteet. Ravinnekuormituksen vaikutukset näkyvät monissa vesistöissä mm. leväongelmina, happikatona, vesikasvillisuuden runsastumisena ja kalakantojen muuttumisena.

Hämeen suurimmat järvet ovat säännösteltyjä. Säännöstely heikentää niiden ekologista tilaa, koska vedenkorkeuden luontainen vaihtelu estyy. Monissa joissa padot tai muut rakenteet estävät veden vapaan virtauksen ja kalojen vaelluksen osittain tai kokonaan. Näin rakenteet muuttavat joen ja mahdollisesti myös yläpuolisen järven ekologista tilaa.  

 

Toimenpiteitä tarvitaan

Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja säilyttäminen. Vesistöjen tilan parantamisen ja hyvälaatuisten vesistöjen säilyttämisen kannalta on tärkeätä, että vesistöt otetaan huomioon kaikessa toiminnassa alkaen kaavoituksesta ja maankäytöstä ulottuen yritystoimintaan, metsänhoitoon, maanviljelyyn ja virkistystoimintaan.

Tähän mennessä vesienhoitoa on toteutettu mm. tiukentamalla jätevedenpuhdistamojen päästörajoja, tekemällä vesiensuojelurakenteita (kosteikkoja, laskeutusaltaita ja ravinnesieppareita), kunnostamalla vesistöjä sekä lisäämällä neuvontaa. Monissa jokivesissä säännöstelypatoja on muutettu luonnonmukaisiksi kalan kulun mahdollistaviksi pohjapadoiksi. Esimerkiksi Renkajoesta on poistettu loputkin vaellusesteet kuluvalla vesienhoitokaudella.

Järvien ja jokien kunnostaminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii toimia usein myös valuma-alueella. Jo tehtyjen toimien lisäksi tarvitaan paljon jatkotyötä. Uusien vesienhoitotoimien suunnittelu on parhaillaan käynnissä.

 

Vesien tilaluokitteluun voi tutustua tarkemmin Vesikartta-palvelun välityksellä.

Vesien tilakartta (ymparisto.fi)

Julkaistu 25.10.2013 klo 15.51, päivitetty 6.11.2019 klo 13.25
Julkaistu 27.8.2019 klo 10.15, päivitetty 27.8.2019 klo 10.03