Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila

Tällä sivulla esitetään tuore valtakunnallinen katsaus pintavesien ekologisesta tilasta kolmannella luokituskierroksella.Kemiallisen tilan luokitus julkaistaan myöhemmin.

 

Ekologinen tila

Uusi arvio Suomen pintavesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Rehevöityminen on edelleen suurin ongelma. Sisävesien tila ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2013, joskin paikoin on havaittavissa lievää paranemista. Suomenlahden tila on parantunut, mutta rannikkovesien tila ei ole pääosin saavuttanut hyvää tilaa. Pohjavesien riskit eivät ole lisääntyneet.
 
Alustavassa arviossa on mukana 6875 järvi-, joki- ja rannikkovesimuodostumaa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja Suomen ympäristökeskus selvittävät yksittäisten tilamuutosten syitä alkusyksyn aikana.

 

 

Vesikartta

Vesien ekologista ja kemiallista tilaa sekä muita vesienhoitoon liittyviä aineistoja voi tarkastella sovelluksessa nimeltä Vesikartta. Tarkastelun tasoa voi vaihtaa koko maata kattavasta alueelliseen tai esim. yksittäiseen järveen, jokeen, pohjaveteen tai merialueeseen. Karttapohjina ovat taustakartta, maastokartta, merikartta ja ortokuva. Aihealueet ovat: pintavesien tila ja seuranta, pohjavedet, vesien ominaispiirteet ja erityisalueet, tilaa heikentävä toiminta, kunnostus, meriympäristön seuranta-asemat, pinta- ja pohjavesien tila Norja-Ruotsi-Suomi.

Järvien tila lähes ennallaan, rannikkovesien tila heikentynyt

Suuret järvet ja erityisesti Pohjois-Lapin vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia. Sen sijaan maamme pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä ja virtavedet liettymisestä. Keinotekoisten tai voimakkaasti muutettujen vesien tilaa ei ole vielä arvioitu.

Suomenlahden tilassa on havaittavissa paranemista vesiensuojelutoimien ja etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Hyvässä tilassa olevat rannikkoalueet keskittyvät Pohjanlahdelle.

Tarkastelu pituuksittain (joet) ja pinta-aloittain (järvet ja rannikkovedet)

Ekologinen tila 2019 pylväskuva km

 
  • Tarkasteltujen järvien pinta-alasta 87 % on luokittelun mukaan ekologiselta tilaltaan hyvää tai erinomaista.
  • Tarkastelluista jokivesistä hyvässä tai erinomaisessa tilassa oli 68 %.
  • Rannikkovesien kokonaispinta-alasta hyvässä tilassa on 13 %.
  • Luokittelussa käytettiin pääasiassa vuosien 2012–2017 seurantatietoja.
  • Luokituksessa tarkasteltiin kaikkia valuma-alueeltaan yli 100 km2 jokia ja pinta-alaltaan yli 1 km2 järviä yksilöidysti sekä pienempiä jokia ja järviä, joissa tiedettiin olevan vesiensuojelun kannalta erityisiä haasteita. Rannikkovedet luokiteltiin kokonaan.

Tarkastelu vesimuodostumien määrän mukaan

Ekologinen tila 2019 pylväskuva vesimuodostumien määrä
 

 

Pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa tai rannikkoveden osaa.

  • Tarkasteltujen järvien (vesimuodostumien) lukumäärästä on 83 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 25 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 3 % järvistä.
  • Tarkasteltujen jokien (joen osien) lukumäärästä on 66 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 25 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 8 % joista.
  • Rannikkovesistä tarkasteltujen alueiden määrästä 5 % kuuluu hyvään luokkaan. Erinomaiseksi ei luokittunut yhtään rannikkovettä ja tyydyttävässä tilassa on 64 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuuluu 31 % rannikkovesialueista.

Muutos edelliseen luokitukseen

Ekologisen tilan muutos 2 ja 3 kausien välillä
 

Tieto tilasta auttaa kohdentamaan toimet oikein

EU:n alueella tavoitteena on pintavesien hyvä tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Nyt julkistettu ekologisen tilan luokitus antaa yhä tarkempaa tietoa niistä vesistä, jotka tarvitsevat toimia hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Yhteenveto näistä toimista tulee olemaan osa vesienhoitosuunnitelmia, joista valtioneuvosto päättää vuonna 2021.

Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi. ELY-keskukset ovat laatineet alueensa vesien tila-arviot, joiden pohjalta SYKE on laatinut valtakunnallisen yhteenvedon vesien tilasta vuosina 2012–2017 kerättyjen aineistojen pohjalta. Luonnonvarakeskus vastasi arvioinnista kalojen osalta.

Edellinen Suomen vesien tila-arvio on tehty vuonna 2013 ja julkaistu hieman päivitetty vesienhoidon kuulemisen jälkeen vuonna 2015.

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 2. luokituskaudella

Ensimmäinen ekologinen luotitus Suomessa julkaistiin 2008:

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 1. luokituskaudella

 

 

 

 

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien ekologinen tila - Etelä-Savo

Etelä-Savon sisävesien ekologinen tila on alustavasti arvioitu yhteensä 515 järvelle ja 55 joelle tai niiden osalle. Järvien ja jokien tila on parempi kuin Suomessa keskimäärin. Järvien kokonaisalasta 97 % ja lukumäärästä 94 % on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Tyydyttävään luokkaan kuuluu 3 % pinta-alasta (26 järveä) ja välttävässä tilassa on 5 järveä (0,2 % pinta-alasta). Huonoksi luokiteltavia järviä ei esiinny lainkaan.

Etelä-Savon joet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilaluokassa (82 % kokonaispituudesta ja 92 % lukumäärästä). Neljä jokea (18 % pituudesta ja 8 % lukumäärästä) kuuluu tyydyttävään luokkaan. Välttävään tai huonoon luokkaan kuuluvia jokia ei esiinny lainkaan.

Etelä-Savon järvien ja jokien pintavesien tila graafisena esityksenä.
Pintavesien ekologisen tilan kokonaisarvio (%-osuudet jokipituudesta ja järvien pinta-alasta) Etelä-Savossa

Vesien tila hieman parantunut

Suurin osa Etelä-Savon vesistä, etenkin isot järvi- ja jokimuodostumat, on samassa ekologisessa tilassa kuin vuonna 2013 julkaistussa luokituksessa. Kokonaisuutena vesien tila on hieman parantunut. Erinomaisen tilaluokan järvien ja jokien määrä on kasvanut noin kahdella kymmenellä (7 %). Hyvään tilaan kuuluvien vesimuodostumien määrä on pysynyt lähes ennallaan. Tyydyttävässä tilassa olevien muodostumien määrä on vähentynyt 13:lla (30 %). Välttävässä tilassa on aiemman neljän järven sijaan nyt viisi.

Yksittäisistä muutoksista Joroisten seudulla Sysmän ja Saimaan Haapaselän ekologinen tilaluokka koheni tyydyttävästä hyvään. Puulan Kotalahti on noussut hyvään tilaan. Mäntyharjun Pyhäveden tila nousi aiemmasta hyvästä tilasta niukasti erinomaisen puolelle. Rantasalmella Pieni Raudanvesi on kohonnut välttävästä tyydyttävään tilaan. Kerimäellä Puruveden valuma-alueella Kuonanjärven ekologinen tila on heikentynyt tyydyttävästä välttävään ja Savonlinnan Hirvasjärvi hyvästä tyydyttävään tilaan.

Vesien tilamuutosten syitä on usein vaikeaa arvioida. Muutokset tilaluokassa ovat osaksi todellisia, osaksi ne johtuvat aiempaa kattavammasta seurantatiedosta. Erityisesti pienemmissä järvissä luokitus on vähäisen seuranta-aineiston vuoksi edelleen monin paikoin puutteellinen.

Etelä-Savon pintavesien ekologinen tila 2019 kartta.
Alustava pintavesien ekologinen tilaluokitus 2019 Etelä-Savossa

Voimakas maankäyttö heijastuu järvien tilaan

Merkittävin järvien tilaa heikentävä tekijä Etelä-Savossa on maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta aiheutuva rehevöityminen. Paikallisesti myös asutus- ja teollisuusjätevedet sekä turvetuotanto heikentävät vesien tilaa. Rehevöityminen näkyy tilaluokituksessa muun muassa kohonneina ravinnepitoisuuksina, alusveden hapen vähyytenä, korkeana levätuotantona, vesikasvien lisääntymisenä sekä kalaston särkikalavaltaisuutena. Rehevöitymisen vaikutukset näkyvät erityisesti matalissa latvajärvissä mutta myös monissa perinteisesti puhtaina pidetyissä suurissa järvissä on tunnistettu nuhraantumiskehitys ja riski tilan heikkenemiselle.

Etelä-Savon virtavesien keskeisin tilaa heikentävä tekijä on rakenteellinen muuttuneisuus, kuten uomien perkaukset sekä vaelluskalojen nousuesteen muodostavat padot. Vesien tilan parantamiseksi kalojen vaellusesteitä pitää poistaa tai virtavesiä kunnostaa.

Järvien tilan parantaminen tapahtuu hitaasti ja vaatii vesistöjen kunnostuksen lisäksi toimenpiteitä erityisesti valuma-alueella. Pitkäjänteisellä kunnostamisella voidaan parantaa vesistöjen ekologista tilaa ja virkistysmahdollisuuksia. Vesien kunnostukseen on rahoitusta saatavilla aiempaa enemmän Vesiensuojelun tehostamisohjelman myötä.

Tila-arvio perustuu ekologiaan, ei pelkkään veden laatuun

Ekologisen tilan määrittelyssä on käytetty tietoja vedenlaadusta sekä vesistöjen biologisista muuttujista. Näitä ovat kasviplankton, pohjaeläimet, kalat, vesikasvillisuus ja kivien pinnoilla kasvavat piilevät. Myös vesien rakenteellinen muuttuneisuus, mm. patoaminen ja uomien perkaaminen, on otettu luokituksessa huomioon.

Ekologinen luokittelu on tehty koko Suomessa nyt kolmannen kerran, pääosin vuosina 2012 – 2017 kerättyjen tietojen perusteella. Luokittelu tehdään kuuden vuoden välein kaikissa EU-maissa. Pintavesien luokittelu on osa laajaa vesienhoidon suunnittelua, jonka perustana ovat vesipuitedirektiivi ja laki vesienhoidon järjestämisestä. Uusi luokitus vahvistetaan vesienhoitosuunnitelmassa vuonna 2021.

Linkit:

Lisätietoja pintavesien tilaluokittelusta:

Johtava asiantuntija Pertti Manninen, 0295 024 209, pertti.manninen(at)ely-keskus.fi
Vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen, 0295 024 192, juho.kotanen(at)ely-keskus.fi
Vesistöasiantuntija Pekka Sojakka, 0295 024 233, pekka.sojakka(at)ely-keskus.fi
Vesistöasiantuntija Liisa Muuri, 0295 024 029, liisa.muuri(at)ely-keskus.fi

Julkaistu 31.10.2013 klo 8.56, päivitetty 5.11.2019 klo 12.50
Julkaistu 27.8.2019 klo 10.15, päivitetty 27.8.2019 klo 10.03