Seurannalla tietoa pitkäaikaisista ja laaja-alaisista muutoksista
ELY-keskuksen järjestämä vesien tilan seuranta pohjautuu Pohjois-Savossa ympäristöhallinnon yhteisiin pitkäaikaisiin seurantahankkeisiin sekä lyhytkestoisempaan kunnostuskohteiden seurantaan. Seuranta kohdistuu pääosin vesistöihin, joissa ei ole muuta tarkkailua eli joko kuormittamattomiin ja syrjäisiin vesistöihin, maakunnan suurimpiin ja merkittävimpiin järviin tai hajakuormituksen vaivaamiin vesiin. Yhteisissä ohjelmissa on määritelty kultakin havaintopaikalta tehtävät vedenlaatumääritykset sekä otettavat biologiset näytteet. Ohjelmien sisältöä koordinoi Suomen ympäristökeskus. Kullakin ohjelmalla on hieman toisistaan poikkeava sisältö ja näytteenottotiheydet vaihtelevat useista vuosittaisista havaintokerroista useiden vuosien määrävälein tehtävään näytteenottoon. Näytteitä otetaan vedenlaadusta, vedessä keijuvista ja pinnoilla kasvavista levistä sekä pohjaeläimistä. Lisäksi seurataan rantojen vesikasvillisuutta. Kalaston seurannasta sekä järvi- että jokivesissä vastaa Luonnonvarakeskus.
Myös viranomaisseurannan käytännön toteutus vesistötutkimuskonsulttien vastuulla
ELY-keskusten järjestämä vesien tilan seuranta on vuoden 2016 alusta lähtien ollut täysin ulkoistettu eli sekä näytteenotto- että laboratoriopalvelut ostetaan vesistötutkimuskonsulteilta. Vuosina 2019-2021 Pohjois-Savon ELY-keskuksen näytteenotto- ja laboratoriopalvelut tuottaa Eurofins -yhtiöiden ryhmittymä, käytännön toteuttajina Eurofins Ahma sekä Eurofins Environment Testing Finland Oy. Lisäksi pieni määrä raskasmetallianalytiikkaa tilataan Suomen ympäristökeskuksen laboratoriosta. Vesibiologisten näytteiden määritys sekä vesikasvillisuuden seuranta hankitaan vuosittain erikseen asiaan erikoistuneilta konsulteilta.
Pääosin määrävuosina tehtävää harvaa näytteenottoa
Ajallisesti tiheintä vedenlaadun seurantaa tehdään Pohjois-Savossa Luonnonvarakeskuksen vastuulla olevassa metsätalouden vesistökuormituksen seurantaohjelmassa, jossa on mukana Pohjois-Savosta kaksi havaintopaikkaa: Kuopion Kohisevanpuro ja Kiuruveden Korpijoki. Vedenlaatunäytteitä otetaan näillä havaintopaikoilla noin 23 kertaa vuodessa, painottuen virtaamahuippuihin eli kevääseen ja syksyyn. Seurannalla saadaan tietoa metsätalousvaltaisilla valuma-alueilla syntyvästä kuormituksesta ja sen vaihtelusta. Kyseiset havaintopaikat ovat mukana myös seurantahankkeessa ”Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seuranta”. Hankkeen muilla havaintopaikoilla tehdään vedenlaatuseurantaa joka vuosi tai kolmen vuoden välein sekä kattavaa vesibiologista seurantaa. Hankkeen muista kohteista suurin osa ovat maatalousvaltaisella Iisalmen reitillä: Iisalmen Kirmanjärvi, Haapajärvi ja Viitaanjärvi sekä Kiuruveden Niemisjärvi ja Koskenjoki-Pölhönjoki. Muut hankkeen kohteet ovat Kuopion Lyhyenjärvi, Rautalammin Syväjärvi ja Rautavaaran Luostanjoki.
Vuosittaisessa seurannassa on lisäksi muutamia keskeisiä järviä kuten Pohjois-Kallavesi ja Juojärvi sekä eräitä pitkäaikaisesti seurattuja virtavesikohteita, kuten Tiillikanjoki ja Koivujoki. Muilla seurantakohteilla näytteenotto on harvempaa ja seurantatiheys riippuu vesistön tilasta ja merkittävyydestä. Näillä kohteilla seurataan vesien pitkäaikaista kehitystä vedenlaadun ja vesieliöstön avulla. Rehevämmissä vesissä vedenlaadun vaihtelu on suurempaa kuin hyvässä tilassa olevissa vesissä ja vesienhoitotoimenpiteiden vaikutuksista pyritään tällaisissa vesissä saamaan tietoa kolmen vuoden välein tapahtuvalla näytteenotolla. Samoin kolmen vuoden välein seurataan eräitä maakunnan keskeisiä suuria järviä, jotka eivät ole velvoitetarkkailun piirissä. Hyväkuntoisemmissa vesissä, joihin ei kohdistu erityisiä kuormituspaineita, näytteenottoväli on tätä harvempi: joko kuusi tai 12 vuotta tai eräiden syrjäisten ja pienten järvien tapauksessa jopa 18 vuotta.
Pienet vesistöt jäävät nykyisin seurannan ulkopuolelle
Pääosin harvasta näytteenotosta huolimatta viranomaisseurantaan kohdennetut voimavarat eivät mahdollista läheskään kaikkien pienten järvien ja jokien seurantaa Pohjois-Savossa. Nykyisessä seurantaohjelmassa järvistä ovat mukana pääosin yli 75 hehtaarin kokoluokkaa olevat vesistöt, tätä pienempiä mukana on vain muutamia edustavia tai muusta syystä tärkeitä, esimerkiksi suojelukohteita tai luonnontilaisia vesiä. Viranomaisseurantoja on karsittu vuosien kuluessa selvästi ja viimeksi vuoden 2016 alusta alkaneella seurantaohjelmakaudella vähennettiin viidennes näytteenotoista valtiontalouden säästöjen saavuttamiseksi.
Esimerkiksi vuonna 2016 seurantanäytteenoton piirissä on yhteensä 54 järveä ja 22 jokea eri puolilla maakuntaa. Rotaatiokäytännöistä johtuen vuosittainen seurantakohteiden määrä vaihtelee jonkin verran.
Seurantojen tulokset kaikkien saatavilla avointen tietojärjestelmien kautta
Keskeisin vesistöseurantatietojen käyttötapa on kuuden vuoden määrävälein tehtävä vesien tilan luokittelu, jonka mukaista oman lähijärvensä- tai jokensa kuntoa voi tarkastella esimerkiksi Vesikartta –palvelusta.
Vedenlaadun seurannan pitkäaikaisia aikasarjoja on automaattisesti päivittyvinä nähtävissä muutamilta havaintopaikoilta Pohjois-Savossa:
Seurantatietoja kesäisestä levätilanteesta ja mm. järvien lämpötilasta ja jäätilanteesta talvisin on saatavissa Järvi&Meriwikistä. Vesistöseurannan ehkä näkyvin muoto yleisölle on kesä-syyskuussa järjestettävä viikoittainen leväseuranta, jossa vapaaehtoisvoimin kerätään havaintoja sinileväkukinnoista vakiohavaintopaikoilta. Seurannalla saadaan ajankohtaista leväkukintatietoa koko Suomesta ja tilanteesta tiedotetaan viikoittain. Pohjois-Savossa on 23 seurannassa havaintopaikkaa, joista valtaosassa kunnan ympäristöviranomaiset vastaavat havaintojen tekemisestä.
Kaikki vedenlaatuaineistot sekä kasviplanktonia, pohjaeläimiä ja kalastoa koskevat seurantatulokset ovat avoimesti kaikkien saatavilla avoimien ympäristötietojärjestelmien kautta.
Järvien vedenlaadun alueellisesta vaihtelusta ja kehityksestä vuosina 2000-2018 on saatavissa tietoa karttapalvelusta, jossa on visualisoitu havaintopaikkakohtaista vedenlaatutietoa.
Biologisten seurantojen tuloksista kivipintojen päällyslevästöllä ja rantojen vesikasvillisuudella ei ole vielä käytössä omaa tietojärjestelmää, joten niiden tulokset eivät ole saatavilla avoimen datan palvelusta. Seuraavaan on kerätty viimeaikaisia näiden eliöryhmien seurantatuloksia koskevia raportteja Pohjois-Savosta.
Jokien ja järvien piileväseurantojen tulokset;
Järvien vesikasviseurantojen tulokset;