Pintavesien tilan seuranta

Tilan seuranta

Vesien tilan seurannalla saadaan tietoa mm. vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Seurantatulosten avulla voidaan selvittää, ovatko vesiensuojelutoimenpiteet parantaneet vesien tilaa.

Tietoa kerätään paikallisesti (yksittäinen vesistö), alueellisesti (vesistöalue ja vesienhoitoalue) tai valtakunnallisesti (koko Suomi). Lisäksi tietoa hankitaan koko Eurooppaa koskevia sekä maailmanlaajuisia vesien tilan arviointeja varten.

Havaintopaikoista otetaan vesinäytteitä säännöllisin väliajoin joko vuosittain tai muutaman vuoden välein. Vuoden sisällä näytteitä otetaan noin 2 - 12 kertaa tarpeesta riippuen. Näytteistä määritetään fysikaalisia ja kemiallisia muuttujia (esim. lämpötila, fosfori-, typpi- ja happipitoisuus, levien sisältämän klorofylli-a:n pitoisuus).

Biologisia tekijöitä, kuten kasviplankton, pohjaeläimet, vesikasvit ja kivien pinnoille kiinnittynyt päällyslevästö, seurataan havaintopaikoilla 1 - 6 vuoden välein tekijästä riippuen.

Havaintopaikat ja määritysmenetelmät pidetään mahdollisimman samoina. Määritysmenetelmien kehittyessä vanhaa ja uutta menetelmää verrataan, jotta tulosten vertailukelpoisuus säilyisi.

ELY-keskukset ja niiden edeltäjät ovat huolehtineet ympäristöhallinnon seurantojen näytteenotosta, mutta näyttenottoa ollaan ulkoistamassa vuonna 2015. Labratorioanalyysit kilpailutetaan jatkossa enenevässä määrin. Seurantaan osallistuvat ulkoistamisen kautta konsultit ja vesiensuojeluyhdistykset, joitka käytännössä suorittavat jo vesistöjen velvoitetarkkailua.  Seurannan ja velvoitetarkkailun tulokset ovat saatavissa valtakunnallisesta Pintavesien tilan tietojärjestelmästä, joka on myös muiden kuin vesiviranomaisten käytettävissä ns. OIVA-palvelun kautta.

Seurannat ovat pitkäaikaisia. Vedenlaadun seurannat aloitettiin jo 1960-luvulla. Biologista seurantaa on lisätty varsinkin vuodesta 2009 alkaen.

Perinteisten seurantojen antamaa tietoa pyritään täydentämään uudemmilla menetelmillä kuten kaukokartoituksella.

Ohje vesienhoitoalueiden seurannan laatimiseksi (pdf, 1142 kB)

Lisätietoja

Limnologi Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien tilan seuranta - Varsinais-Suomi ja Satakunta

Viranomaisten järjestämää seurantaa ja toimintojen velvoitetarkkailua

Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa pintavesien tilan seurannasta Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueella. Seurantaan liittyvä näytteenotto ja analytiikka on ulkoistettu ELY-keskuksen toimiessa tilaajana. 

ELY-keskus valvoo myös toimialueensa vesi- ja ympäristölupien lupamääräyksiin perustuvia velvoitetarkkailuja, kuten vesistöä kuormittavien toimintojen ja vesirakentamisen vaikutustarkkailuja. Vesistöjen velvoitetarkkailuohjelmat hyväksytään yleensä ELY-keskuksen päätöksellä, ellei vaikutustarkkailusta ole määrätty tarkoin jo luvassa. Luvanhaltijat vastaavat tarkkailujen toteutuksen ja raportoinnin tilaamisesta alan konsulteilta tarkkailuohjelmien mukaan. Varsinais-Suomen ja Satakunnan suurimmissa jokivesistöissä sekä rannikkovesissä vesistöjen velvoitetarkkailu toteutuu paljolti useiden kuormittajien yhteistarkkailuohjelmien mukaan.

Seurantojen sisältö ja seurantatiedon käyttö

 
 
Joutsenet
Joutsenet © VARELYn kuvapankki

Nykyinen pintavesien seurantaohjelma koskee vuosia 2016 - 2018. Ohjelmaan on yhteensovitettu viranomaisten järjestämän seurannan lisäksi toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailua erityisesti suurimmissa jokivesistöissä. Seurantojen ja velvoitetarkkailujen tuottamaa tietoa käytetään vesien tilan arvioinnissa, kuten vesien tilan ekologisessa luokittelussa sekä vesien tilan muutosten seurannassa. Valtionhallinnon seurantaohjelmissa otettavat näytteet ja analysoitavat muuttujat määräytyvät Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ohjaamien, pitkään jatkuneiden seurantahankkeiden mukaan. Niissä seurataan mm. järvien, jokien ja rannikkovesien pitkäaikaismuutoksia, jokien mereen kuljettamia ainemääriä ja maa- ja metsätalouden kuormitusta.

Seurantamuuttujat ja -tiheys vaihtelevat kohteittain ja sen mukaan, onko kyseessä joki, järvi vai rannikkovesi. Vesinäytteitä otetaan yleensä vuosittain tai kolmen tai kuuden vuoden välein, mutta vuosittaisessa veden laadun seurannassa ovat kuitenkin vain suurimmat joet ja järvet sekä merialue. Biologista seurantaa tehdään useimmiten kolmen tai kuuden vuoden välein, ja seurattaviin muuttujiin kuuluvat kasviplankton, pohjaeläimet, päällyslevät, vesikasvillisuus ja kalasto. Velvoitetarkkailuohjelmien sisältö ja tiheys määräytyvät kuormituksen ja purkuvesistön mukaan.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella sijaitsee yhteensä 286 pintavesimuodostumaa, jotka ovat vesienhoitolain mukaisesti nimettyjä merkittäviä vesistön osia. Niistä 87 on jokimuodostumia, 117 järvimuodostumia ja 82 rannikkovesimuodostumia. Vesimuodostumien ekologinen tila on luokiteltu viimeksi vuonna 2013. Lähes kaikista niistä otetaan ympäristöhallinnon seurantaan tai toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuun liittyviä vesinäytteitä ja useimmista myös biologisia näytteitä. Etenkin vesinäytepaikkoja voi olla useita yhdessä vesimuodostumassa. Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella on mm. pieniä jokia ja ojia, jotka eivät kuulu em. vesimuodostumiin, mutta ne ovat mukana vesistöjen velvoitetarkkailussa.

Vedenlaatutuloksia seurantavesistöistä

Velvoitetarkkailuraportteja

Karvianjoki

Kokemäenjoki ja sen edustan merialue

Loimijoki

Eurajoki ja Eurajoensalmi

Lapinjoki

Olkiluodon merialue

Rauman merialue

Uudenkaupungin merialue

Laajoki

Mynäjoki

Aurajoki

Turun merialue

Paimionjoki

Paimionlahti ja Piikkiönlahti

Turvetuotanto Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa (Vapo Oy)

Julkaistu 2.7.2015 klo 14.50, päivitetty 2.7.2019 klo 10.39
Julkaistu 22.9.2016 klo 12.35, päivitetty 27.8.2019 klo 11.02