Pintavesien tilan seuranta

Tilan seuranta

Vesien tilan seurannalla saadaan tietoa mm. vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Seurantatulosten avulla voidaan selvittää, ovatko vesiensuojelutoimenpiteet parantaneet vesien tilaa.

Tietoa kerätään paikallisesti (yksittäinen vesistö), alueellisesti (vesistöalue ja vesienhoitoalue) tai valtakunnallisesti (koko Suomi). Lisäksi tietoa hankitaan koko Eurooppaa koskevia sekä maailmanlaajuisia vesien tilan arviointeja varten.

Havaintopaikoista otetaan vesinäytteitä säännöllisin väliajoin joko vuosittain tai muutaman vuoden välein. Vuoden sisällä näytteitä otetaan noin 2 - 12 kertaa tarpeesta riippuen. Näytteistä määritetään fysikaalisia ja kemiallisia muuttujia (esim. lämpötila, fosfori-, typpi- ja happipitoisuus, levien sisältämän klorofylli-a:n pitoisuus).

Biologisia tekijöitä, kuten kasviplankton, pohjaeläimet, vesikasvit ja kivien pinnoille kiinnittynyt päällyslevästö, seurataan havaintopaikoilla 1 - 6 vuoden välein tekijästä riippuen.

Havaintopaikat ja määritysmenetelmät pidetään mahdollisimman samoina. Määritysmenetelmien kehittyessä vanhaa ja uutta menetelmää verrataan, jotta tulosten vertailukelpoisuus säilyisi.

ELY-keskukset ja niiden edeltäjät ovat huolehtineet ympäristöhallinnon seurantojen näytteenotosta, mutta näyttenottoa ollaan ulkoistamassa vuonna 2015. Labratorioanalyysit kilpailutetaan jatkossa enenevässä määrin. Seurantaan osallistuvat ulkoistamisen kautta konsultit ja vesiensuojeluyhdistykset, joitka käytännössä suorittavat jo vesistöjen velvoitetarkkailua.  Seurannan ja velvoitetarkkailun tulokset ovat saatavissa valtakunnallisesta Pintavesien tilan tietojärjestelmästä, joka on myös muiden kuin vesiviranomaisten käytettävissä ns. OIVA-palvelun kautta.

Seurannat ovat pitkäaikaisia. Vedenlaadun seurannat aloitettiin jo 1960-luvulla. Biologista seurantaa on lisätty varsinkin vuodesta 2009 alkaen.

Perinteisten seurantojen antamaa tietoa pyritään täydentämään uudemmilla menetelmillä kuten kaukokartoituksella.

Ohje vesienhoitoalueiden seurannan laatimiseksi (pdf, 1142 kB)

Lisätietoja

Limnologi Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien tilan seuranta - Uusimaa

Uudenmaan ELY-keskus vastaa järvien, jokien ja rannikkovesien tilan seurannasta toimialueellaan.  Lisäksi ELY-keskus valvoo alueensa velvoitetarkkailuja eli vesien tilan seurantaa, jota toiminnanharjoittajat tekevät ympäristönsuojelulain ja vesilain nojalla.

Pintavesien seurannan tavoitteena oli aiemmin arvioida vesistöjen käyttökelpoisuutta esimerkiksi uimisen, kalastuksen tai juomaveden hankinnan lähtökohdista. Nykyisin pyritään arvioimaan vesien ekologista tilaa vesistön ominaisuuksien, kuten syvyyssuhteiden ja valuma-alueen maaperän, sekä vesieliöiden esiintymisen kannalta. Vesinäytteiden lisäksi vesien tilaa seurataan vesikasvikartoitusten, vedessä ja kivien pinnoilla elävien levien sekä pohjaeläinyhteisöjen rakenteen perusteella. Ohjelmaan kuuluu myös erilaisten haitallisten ja vaarallisten aineiden seuranta.

Järvet

Uudenmaan ely-keskus seuraa alueensa järvien tilaa ottamalla vesinäytteitä ja lukuisista järvistä lisäksi kasviplankton- ja pohjaeläinnäytteitä.  Näytteet otetaan eri vuodenaikoina ja usealta eri syvyydeltä. Näytteenottopaikkana on yleensä järven syvänne. Näytteenoton yhteydessä mitataan veden lämpötila ja näkösyvyys, talvella myös lumen syvyys ja jään paksuus. Näytteistä analysoidaan mm. veden happipitoisuus, sameus, sähkönjohtavuus, pH, väriluku sekä ravinnepitoisuus (typpi ja fosfori).

Tiheimmin seurattuja järviä ovat Tuusulanjärvi, Vihdin Enäjärvi, Kattilajärvi Espoossa, Tiiläänjärvi Askolassa, Pusulanjärvi Lohjalla ja Simijärvi Raaseporissa.

Joet, purot ja ojat

Vuosittain vesinäytteitä otetaan noin sadalta virtavesihavaintopaikalta (joesta, purosta tai ojasta). Lisäksi otetaan useita pohjaeläin- ja piilevänäytteitä.

Eniten vesinäytteitä otetaan suurimpien jokien alajuoksuilta: Vantaanjoki, Porvoonjoki, Mustionjoki, Mustijoki, Koskenkylänjoki. Tiheästi seurattuja jokia ovat myös Ingarskilanjoki, Lepsämänjoki, Pikkalanjoki, Taasianjoki, Sipoonjoki, Vanjoki ja Väänteenjoki.

Järvien tavoin myös jokinäytteistä analysoidaan mm. veden happipitoisuus, sameus, sähkönjohtavuus, pH, väri sekä ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori). Näytteenoton yhteydessä mitataan veden lämpötila.

Rannikkovedet

Uudenmaan rannikkovesien vedenlaatua seurataan sisä- ja ulkosaaristossa. Intensiivisintä seuranta on seuraavilla havaintopaikoilla: Längden Hankoniemen itäpuolella, Norra Sådö Inkoon edustalla, Porvoon Emäsalon edusta ja Sipoon edusta. Heinä-elokuussa kartoitetaan rannikkovesien tilaa koko Uudenmaan rannikolla.

Merialueen vesinäytteistä analysoidaan happipitoisuus, sameus, pH, ravinnepitoisuudet (typpi, fosfori) sekä saliniteetti. Järvien tavoin näytteenoton yhteydessä mitataan veden lämpötila ja näkösyvyys, talvella lumen syvyys ja jään paksuus. Kesällä otetaan runsaasti klorofylli- ja kasviplanktonnäytteitä ja kolmen vuoden välein myös pohjaeläinnäytteitä. Muutamilla havaintopaikoilla seurataan eläinplanktonin lajistoa ja määriä.

Velvoitetarkkailut Uudenmaan alueella

Uudenmaan alueella toteutetaan paljon toiminnanharjoittajien ympäristölupiin perustuvaa ns. velvoitetarkkailua. Myös monet kunnat ja järvien suojelu- ja hoitoyhdistykset tilaavat konsulteilta ja vesiensuojeluyhdistyksiltä alueensa vesistöjen tilan seurantaa. Tarkkailuvelvoitteita on mm. jätevedenpuhdistamoilla, teollisuuslaitoksilla, kaatopaikoilla sekä erilaisilla vesirakennushankkeilla. Velvoitteisiin sisältyy vedenlaadun lisäksi usein biologisten muuttujien, kuten pohjaeläinten, kasviplanktonin tai klorofyllipitoisuuden, tarkkailua.

Velvoitetarkkailujen tuloksista laaditaan vuosiraportit, ja useamman vuoden tuloksia tarkastellaan määrävuosittain tehtävissä yhteenvedoissa. Vuosittain raportteja valmistuu noin 100–150 tarkkailusta Uudenmaan alueelta. Monissa tarkkailuissa on mukana pohjavesien kuormitusta koskevaa tietoa. Pohjaeläimiin ja kaloihin kohdistuvaa kuormitusta tarkastellaan usein erillisissä raporteissa.

Uudenmaan vedenlaadun seurannan vuosiraportit:

Muut raportit

Julkaistu 12.1.2017 klo 14.05, päivitetty 6.9.2019 klo 10.36
Julkaistu 22.9.2016 klo 12.35, päivitetty 27.8.2019 klo 11.02