Pintavesien tilan seuranta

Tilan seuranta

Vesien tilan seurannalla saadaan tietoa mm. vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Seurantatulosten avulla voidaan selvittää, ovatko vesiensuojelutoimenpiteet parantaneet vesien tilaa.

Tietoa kerätään paikallisesti (yksittäinen vesistö), alueellisesti (vesistöalue ja vesienhoitoalue) tai valtakunnallisesti (koko Suomi). Lisäksi tietoa hankitaan koko Eurooppaa koskevia sekä maailmanlaajuisia vesien tilan arviointeja varten.

Havaintopaikoista otetaan vesinäytteitä säännöllisin väliajoin joko vuosittain tai muutaman vuoden välein. Vuoden sisällä näytteitä otetaan noin 2 - 12 kertaa tarpeesta riippuen. Näytteistä määritetään fysikaalisia ja kemiallisia muuttujia (esim. lämpötila, fosfori-, typpi- ja happipitoisuus, levien sisältämän klorofylli-a:n pitoisuus).

Biologisia tekijöitä, kuten kasviplankton, pohjaeläimet, vesikasvit ja kivien pinnoille kiinnittynyt päällyslevästö, seurataan havaintopaikoilla 1 - 6 vuoden välein tekijästä riippuen.

Havaintopaikat ja määritysmenetelmät pidetään mahdollisimman samoina. Määritysmenetelmien kehittyessä vanhaa ja uutta menetelmää verrataan, jotta tulosten vertailukelpoisuus säilyisi.

ELY-keskukset ja niiden edeltäjät ovat huolehtineet ympäristöhallinnon seurantojen näytteenotosta, mutta näyttenottoa ollaan ulkoistamassa vuonna 2015. Labratorioanalyysit kilpailutetaan jatkossa enenevässä määrin. Seurantaan osallistuvat ulkoistamisen kautta konsultit ja vesiensuojeluyhdistykset, joitka käytännössä suorittavat jo vesistöjen velvoitetarkkailua.  Seurannan ja velvoitetarkkailun tulokset ovat saatavissa valtakunnallisesta Pintavesien tilan tietojärjestelmästä, joka on myös muiden kuin vesiviranomaisten käytettävissä ns. OIVA-palvelun kautta.

Seurannat ovat pitkäaikaisia. Vedenlaadun seurannat aloitettiin jo 1960-luvulla. Biologista seurantaa on lisätty varsinkin vuodesta 2009 alkaen.

Perinteisten seurantojen antamaa tietoa pyritään täydentämään uudemmilla menetelmillä kuten kaukokartoituksella.

Ohje vesienhoitoalueiden seurannan laatimiseksi (pdf, 1142 kB)

Lisätietoja

Limnologi Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Erikoistutkija Kristian Meissner, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien tilan seuranta - Lappi

Pintavesien tilaa seurataan ympäristöhallinnon seurantana, jossa seurataan veden laadun pitkäaikaismuutoksia, sekä velvoitetarkkailuna, jota toiminnanharjoittajat tekevät vesi- ja ympäristölupien lupamääräysten velvoittamana.

Pintavesien tilan seuranta on laissa (vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1263/2014) ympäristöviranomaiselle säädetty tehtävä. Seurannan tuottamaa tietoa käytetään mm, vesien tilaluokituksessa ja muussa ympäristön tilan arvioinnissa, sekä toimenpideohjelmien laadinnassa. Lapin ELY-keskus vastaa ympäristöhallinnon seurannasta Lapin alueella. ELY-keskus myös valvoo alueensa velvoitetarkkailuja. Velvoitetarkkailutietojen avulla valvotaan toiminnan luvanmukaisuutta ja sen vesistövaikutuksia.

Ympäristöhallinnon seuranta Lapissa

Ympäristöhallinnon seuranta sisältää vähintään veden kemiallisia laatutekijöitä, kuten ravinteiden pitoisuudet, kiintoaine ja veden väri. Tietoa kerätään myös haitallisista ja vaarallisista aineista, kuten ahvenen elohopeapitoisuuksista. Usein mukana on lisäksi biologista seurantaa, jossa seurataan vesistön tilaa eliöyhteisöjen kautta. Joessa biologiseen seurannan kohteita ovat päällyslevät, pohjaeläimet ja koskikalasto. Järvissä voidaan seurata veden kasviplanktonin määrää ja koostumusta, vesikasvillisuutta, rantavyöhykkeen päällysleviä, sekä pohjaeläimistöä ja kalastoa. Kalaston tarkkailun toteuttaa Luonnonvarakeskus. Perämeren rannikolla seurataan kasvi- ja eläinplanktonia, sekä pohjaeläimistöä.

Toimialue on jaettu pohjoiseen, jäämereen laskevien jokien Tenon-Näätämön ja Paatsjoen vesienhoitoalueeseen, Tornionjoen ja Kemijoen vesienhoitoalueisiin. Lisäksi siihen kuuluu Iijoen ja Koutajoen latvaosia. Ympäristöhallinnon seurantaa toteutetaan vuosittain tai 3-6 vuoden välein, kohteesta riippuen. Vuosittaisessa seurannassa ovat kaikkein suurimmat joet ja järvet, sekä erillisten tutkimusohjelmien pitkäaikaisia seurantakohteita. Seurannan tuloksia voi hakea Suomen ympäristökeskuksen ympäristötietojärjestelmistä.

Seurantapaikat kartalla:

Velvotetarkkailu

Velvoitetarkkailujen sisältö ja tiheys muodostuu toiminnan vaikutusten mukaan. Kemijoen, Ounasjoen ja Tornion-Muonionjoen valuma-aleilla on yhteistarkkailuohjelmat. Ympäristölupavelvollisilla turvetuottajilla ja teollisuudella on omat velvoitetarkkailuohjelmansa.

Yhteistarkkailuohjelmat:

Turvetuotanto:

Muuta:

Julkaistu 11.4.2019 klo 9.23, päivitetty 11.4.2019 klo 9.23
Julkaistu 22.9.2016 klo 12.35, päivitetty 17.1.2017 klo 14.52