Pintavesien tilan seuranta

Tilan seuranta

Vesien tilan seurannalla saadaan tietoa mm. vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Seurantatulosten avulla voidaan selvittää, ovatko vesiensuojelutoimenpiteet parantaneet vesien tilaa.

Tietoa kerätään paikallisesti (yksittäinen vesistö), alueellisesti (vesistöalue ja vesienhoitoalue) tai valtakunnallisesti (koko Suomi). Lisäksi tietoa hankitaan koko Eurooppaa koskevia sekä maailmanlaajuisia vesien tilan arviointeja varten.

Havaintopaikoista otetaan vesinäytteitä säännöllisin väliajoin joko vuosittain tai muutaman vuoden välein. Vuoden sisällä näytteitä otetaan noin 2 - 12 kertaa tarpeesta riippuen. Näytteistä määritetään fysikaalisia ja kemiallisia muuttujia (esim. lämpötila, fosfori-, typpi- ja happipitoisuus, levien sisältämän klorofylli-a:n pitoisuus).

Biologisia tekijöitä, kuten kasviplankton, pohjaeläimet, vesikasvit ja kivien pinnoille kiinnittynyt päällyslevästö, seurataan havaintopaikoilla 1 - 6 vuoden välein tekijästä riippuen.

Havaintopaikat ja määritysmenetelmät pidetään mahdollisimman samoina. Määritysmenetelmien kehittyessä vanhaa ja uutta menetelmää verrataan, jotta tulosten vertailukelpoisuus säilyisi.

ELY-keskukset ja niiden edeltäjät ovat huolehtineet ympäristöhallinnon seurantojen näytteenotosta, mutta näyttenottoa ollaan ulkoistamassa vuonna 2015. Labratorioanalyysit kilpailutetaan jatkossa enenevässä määrin. Seurantaan osallistuvat ulkoistamisen kautta konsultit ja vesiensuojeluyhdistykset, joitka käytännössä suorittavat jo vesistöjen velvoitetarkkailua.  Seurannan ja velvoitetarkkailun tulokset ovat saatavissa valtakunnallisesta Pintavesien tilan tietojärjestelmästä, joka on myös muiden kuin vesiviranomaisten käytettävissä ns. OIVA-palvelun kautta.

Seurannat ovat pitkäaikaisia. Vedenlaadun seurannat aloitettiin jo 1960-luvulla. Biologista seurantaa on lisätty varsinkin vuodesta 2009 alkaen.

Perinteisten seurantojen antamaa tietoa pyritään täydentämään uudemmilla menetelmillä kuten kaukokartoituksella.

Ohje vesienhoitoalueiden seurannan laatimiseksi (pdf, 1142 kB)

Lisätietoja

Limnologi Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien tilan seuranta - Kainuu

Kainuun ELY-keskus vastaa alueellisesta pintavesien tilan seurannasta Kainuussa. ELY-keskus valvoo myös toiminnanharjoittajille ympäristölupapäätösten yhteydessä määrättyjen velvoitetarkkailujen toteutusta. Ympäristöhallinnon seurantojen sekä velvoitetarkkailujen tuottamaa tietoa käytetään vesien tilan muutosten seurannassa ja vesien tilan luokittelussa.

Viranomaisen järjestämä seuranta pääosassa

Kainuussa pintavesien tilan seuranta painottuu viranomaisen keräämään tilatietoon. Alueella on vähän tarkkailuvelvollisia toimijoita verrattuna esim. Etelä-Suomeen. Yksittäisenä poikkeuksena tästä on kuitenkin Terrafamen kaivoksen vaikutuksiin liittyvä vesistötarkkailu, joka on erittäin laaja ja analyysivalikoimaltaan kattava.

Seurantaa toteutetaan pääsääntöisesti 1, 3, tai 6 vuoden välein 4 - 5 kertaa vuodessa tapahtuvalla näytteenotolla. Mitä suurempi riski vesien tilan heikkenemiselle arvioidaan olevan, sitä tiheävälisemmin näytteitä on otettava, jotta mahdolliset muutokset voidaan luotettavasti havaita. Toisaalta vesien tilan muuttuminen voi olla myös paranevaa kehitystä. Vesistöissä, joissa tila on säilynyt muuttumattomana pitkään eikä varsinaisia uhkia tilan säilymiselle ole tunnistettavissa, voidaan seurantaa toteuttaa kartoitustyyppisesti jopa 12 vuoden välein.

Nykyisen seurantaohjelman mukaisesti näytteenotto painottuu alueen suurimpiin vesistöihin, joissa on yleensä myös runsaasti virkistyskäyttöä. Kainuussa on 2 267 yli yhden hehtaarin suuruista järveä. Jokia, joiden valuma-alueen pinta-ala on suurempi kuin 50 km2, on 97 kappaletta. Vuosittain veden laatua seurataan noin 50 järvessä ja 20 joessa.

 

Jokien ja järvien seurantapaikat kainuussa 2016

Jokien ja järvien seurantapaikat Kainuussa 2016.

 

Vesinäytteistä analysoidaan yleensä vähintään seuraavat veden laatua kuvaavat parametrit: lämpötila, happipitoisuus, sameus, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, pH, väriluku, kemiallinen hapen kulutus, ravinteet (fosfori ja typpi) sekä rauta. Näiden fysikaalisten ja-kemiallisten laatutekijöiden lisäksi vesistöissä seurataan myös eliöyhteisöjen tilaa. Tällä biologisella seurannalla tarkoitetaan kasviplanktonin, pohjaeläinten, kalaston ja vesikasvien yhteisörakenteen seurantaa. Biologisen seurannan määrää on lisätty viime vuosina, sillä nykyinen vesien tilan luokittelu perustuu juuri eliöyhteisöjen hyvinvointiin.

Julkaistu 8.3.2017 klo 13.45, päivitetty 10.3.2017 klo 16.13
Julkaistu 22.9.2016 klo 12.35, päivitetty 27.8.2019 klo 11.02