Pintavesien tilan seuranta

Tilan seuranta

Vesien tilan seurannalla saadaan tietoa mm. vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Seurantatulosten avulla voidaan selvittää, ovatko vesiensuojelutoimenpiteet parantaneet vesien tilaa.

Tietoa kerätään paikallisesti (yksittäinen vesistö), alueellisesti (vesistöalue ja vesienhoitoalue) tai valtakunnallisesti (koko Suomi). Lisäksi tietoa hankitaan koko Eurooppaa koskevia sekä maailmanlaajuisia vesien tilan arviointeja varten.

Havaintopaikoista otetaan vesinäytteitä säännöllisin väliajoin joko vuosittain tai muutaman vuoden välein. Vuoden sisällä näytteitä otetaan noin 2 - 12 kertaa tarpeesta riippuen. Näytteistä määritetään fysikaalisia ja kemiallisia muuttujia (esim. lämpötila, fosfori-, typpi- ja happipitoisuus, levien sisältämän klorofylli-a:n pitoisuus).

Biologisia tekijöitä, kuten kasviplankton, pohjaeläimet, vesikasvit ja kivien pinnoille kiinnittynyt päällyslevästö, seurataan havaintopaikoilla 1 - 6 vuoden välein tekijästä riippuen.

Havaintopaikat ja määritysmenetelmät pidetään mahdollisimman samoina. Määritysmenetelmien kehittyessä vanhaa ja uutta menetelmää verrataan, jotta tulosten vertailukelpoisuus säilyisi.

ELY-keskukset ja niiden edeltäjät ovat huolehtineet ympäristöhallinnon seurantojen näytteenotosta, mutta näyttenottoa ollaan ulkoistamassa vuonna 2015. Labratorioanalyysit kilpailutetaan jatkossa enenevässä määrin. Seurantaan osallistuvat ulkoistamisen kautta konsultit ja vesiensuojeluyhdistykset, joitka käytännössä suorittavat jo vesistöjen velvoitetarkkailua.  Seurannan ja velvoitetarkkailun tulokset ovat saatavissa valtakunnallisesta Pintavesien tilan tietojärjestelmästä, joka on myös muiden kuin vesiviranomaisten käytettävissä ns. OIVA-palvelun kautta.

Seurannat ovat pitkäaikaisia. Vedenlaadun seurannat aloitettiin jo 1960-luvulla. Biologista seurantaa on lisätty varsinkin vuodesta 2009 alkaen.

Perinteisten seurantojen antamaa tietoa pyritään täydentämään uudemmilla menetelmillä kuten kaukokartoituksella.

Ohje vesienhoitoalueiden seurannan laatimiseksi (pdf, 1142 kB)

Lisätietoja

Limnologi Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien tilan seuranta – Häme

Pintavesien tilan seuranta on laissa ympäristöviranomaiselle säädetty tehtävä. Seurannan tuottamaa tietoa käytetään mm. ympäristölupien käsittelyssä ja valvonnassa, vesien tilaluokituksessa ja toimenpideohjelmien laadinnassa, vesistökunnostushankkeiden arvioinnissa, ympäristön tila -raportoinnissa, toimintojen sijoittumisen arvioinnissa, maakunnallisten ohjelmien valmistelussa, tulvatilanteiden ennustamisessa ja torjunnassa, ympäristöonnettomuuksiin ja satunnaispäästöihin liittyvissä lähtötilan arvioinneissa, laillisuusvalvonnassa ja korvausmenettelyjen taustatietona sekä alueen asukkaiden neuvonnassa. Ympäristöhallinnon lisäksi lukuisat alueelliset sidosryhmät (kuten kunnat, kalastusalueet, konsultit ja kansalaiset) hyödyntävät seurantatietoja avoimien ympäristötietojärjestelmien kautta.

Hämeen ELY-keskus vastaa alueellisesta pintavesien tilan seurannasta Kanta- ja Päijät-Hämeessä.  ELY-keskus myös valvoo alueensa velvoitetarkkailuja eli toiminnanharjoittajien ympäristönsuojelu- ja vesilain nojalla tekemää vesien tilan seurantaa.

Viranomaisten hoitama perusseuranta pääosassa

Hämeen ELY-keskus seuraa noin 120 järven ja 40 joen tilaa. Näistä vesistöistä otetaan vesinäytteiden lisäksi erilaisia biologisia näytteitä, sillä vesistöjen seuranta painottuu nykyisin niiden ekologisen tilan seurantaan. Vesistöjä seurataan joko 1, 3 tai 6 vuoden välein, mutta seurantaa on viime vuosina muutettu niin, että enää muutamaa vesistöä seurataan vuosittain. Lähes kaikki ovat seurannassa joko kolmen tai kuuden vuoden välein.

Näytteenoton ajankohdat ja vesinäytteiden näytteenottosyvyydet, sekä analytiikka on määritelty Suomen ympäristökeskuksen koordinoimissa seurantahankkeissa. Niiden mukaan seurataan mm. järvien ja jokien tilan pitkäaikaismuutoksia, maa- ja metsätalouden kuormitusta, sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia.  Seurannan tuottama tieto tallennetaan ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin.

Kurjenmiekka kukkii Janakkalan Sääjärvellä.
Kurjenmiekka kukkii Janakkalan
Sääjärvellä. © Kuva: Petri Horppila

Hämeessä monet suuret vesistöt ovat velvoitetarkkailussa. Tällaisia vesistöjä ovat Päijät-Hämeessä mm. Ruotsalainen, Konnivesi, Vesijärvi, Päijänteen Asikkalanselkä, Porvoonjoki  ja sen sivuhaara Palojoki, sekä Tainionvirta. Kanta-Hämeessä tarkkaillaan mm. Puujokea, Teuronjokea, Loimijokea ja Vantaanjoen latvaosaa, sekä Vanajavettä Vanajanselältä Kernaalanjärveen asti. Lisäksi tarkkailussa on monia pienempiä vesistöjä eri puolilla Hämettä.  Velvoitetarkkailussa olevat vesistöt eivät ole viranomaisseurannassa lukuun ottamatta eräitä suuria vesistöjä, joiden tarkkailua täydennetään seurannalla.

Vuosittain julkaistussa Ympäristön tilan seurantaohjelmassa on kerrottu kunakin vuonna seurannassa olevien vesistöjen näytteenottopaikat, -ajankohdat ja vesinäytteistä tehtävä analytiikka. Ohjelmassa on lisäksi ilmoitettu, mitä biologisia näytteitä vesistöistä otetaan vuoden aikana.

 

Veden laatutuloksia Hämeen seurantajärvistä

Vesinäytteiden analyysituloksia pääsee katsomaan avoimien ympäristötietojärjestelmien kautta:

Velvoitetarkkailuraportit


Kymijoen vesistöalue

Kokemäenjoen vesistöalue

Porvoonjoen vesistöalue

Vantaanjoen vesistöalue

Julkaistu 11.6.2015 klo 14.37, päivitetty 13.5.2019 klo 10.17
Julkaistu 22.9.2016 klo 12.35, päivitetty 27.8.2019 klo 11.02