Hyppää sisältöön

Pyhäselkä

Pyhäselkä sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa Joensuun kaupungin sekä Liperin ja Rääkkylän kuntien alueella. Se on Suur-Saimaan pohjoisin osa. Ominaispiirteiden eroavaisuuksista johtuen Pyhäselkä jaetaan vesienhoidossa kolmeen eri vesimuodostumaan; Pyhäselkä, Hautalampi sekä Jokilampi. Suurin osa Pyhäselkään laskevista vesistä virtaa Pielisjokea pitkin Pielisen reitin sekä Koitajoen valuma-alueilta. Muita Pyhäselkään laskevia isompia valuma-alueita ovat Höytiäisen kanavaa pitkin purkautuva Höytiäisen alue sekä Nivajokea pitkin purkautuva Onkamojärven alue. Pyhäselästä vedet kulkeutuvat edelleen Oriveteen Oravisalon molemmin puolin; pohjoispuolelta Arvinsalmen kautta ja eteläpuolelta Kivisalmen kautta. Orivedestä ne purkautuvat Paasselän kautta Haukiveteen ja edelleen Ala-Saimaaseen, joka laskee Vuokseen.

Pintavesityypiltään Pyhäselkä kuuluu suuriin humusjärviin (Sh) ja se on ekologiselta sekä kemialliselta tilaltaan hyväksi luokiteltu. Hautalampi ja Jokilampi ovat ekologiselta tilaltaan tyydyttävässä tilassa ja kemialliselta tilaltaan hyvää huonommassa. Pintavesityypiltään Hautalampi kuuluu pieniin humusjärviin (Ph) ja Jokilampi mataliin runsashumuksisiin järviin (MRh). Pyhäselkä jakautuu Rääkkylän Vuoniemen jatkona olevan kaakosta luoteeseen olevan saarivyöhykkeen myötä Jänisselkään ja varsinaiseen Pyhäselkään, jonka selkäalueelle voidaan piirtää jopa 29 kilometrin mittainen suora esteetön linja.

Pyhäselän alueella on kaksi Natura-aluetta: Oriveden-Pyhäselän saaristot -alue, joka on erittäin uhanalaisen saimaannorpan elinalue ja pohjoisin lisääntymisalue sekä Joki-Hautalammen Natura-alue, joka on erittäin tärkeä ja arvokas lintuvesi.
 

Järvi

Pinta-ala

Valuma-alue

Järven keskisyvyys

Järven suurin syvyys

Saarten lukumäärä

Pyhäselkä

361,1 km2

24 338 km2

8,76 metriä

67 metriä

650 kpl

Lisätietoa Pyhäselästä Järviwikissä.

 

Pyhäselkä 5 Kokonluoto:

Kokonluodon syvänteessä sekä päällysveden että alusveden happipitoisuudet vaihtelevat runsaasti. Alusveden happipitoisuudet ovat heikoimmillaan talvikerrostuneisuuden loppuvaiheilla maaliskuussa. 90-luvulta alkaen happipitoisuuksissa on havaittavissa pientä tilan parantumista aiempaan verrattuna. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat pääasiassa hyvää tai tyydyttävää luokkaa ja heikon happitilanteen aikaan pohjasedimentistä vapautuva fosfori aiheuttaa sisäistä kuormitusta. Kokonaistyppipitoisuudet ovat erinomaisen ja hyvän luokan välillä. Yleiseltä rehevyystasoltaan molemmat kokonaisravinteet luokittelevat veden lievästi reheväksi.

Pyhäselän happi uusi
Pyhäselän fosfori uusi
Pyhäselän typpi uusin

Kuvat: Hapen kyllästysasteen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen vedenlaatutulokset seurantapaikalta Pyhäselkä 5 Kokonluoto vuosilta 1961 - 2016. Seurantapaikan syvyys 65,6 metriä. 

Julkaistu 30.9.2016 klo 9.15, päivitetty 12.1.2017 klo 13.56