Pyhäjärvi sijaitsee Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakunnissa Kiteen kaupungin ja Parikkalan kunnan alueella. Osa järvestä on Venäjän puolella. Pyhäjärveen vedet kertyvät muun muassa Ätäskön valuma-alueelta sekä Mustolanjoen, Harkonjoen, Nivunkijoen, Karjalanjoen ja Törisevänjoen valuma-alueilta. Pyhäjärvi laskee Oriveteen Puhoksen kanavan kautta. Korkean vedenpinnantason aikaan järvi saattaa purkautua myös luoteispäässä olevan Hiisikosken kautta. Vuodesta 1961 lähtien Pyhäjärveä on säännöstelty Puhoksen voimalaitospadon avulla.
Pyhäjärvi on ensimmäisen ja toisen Salpausselän välisellä alueella sijaitseva karu suurjärvi. Karuus johtuu järveä ympäröivän valuma-alueen lajittuneesta maa-aineksesta. Pyhäjärvi on koko Suomen edustavimpia niukkaravinteisia nuottaruohotyypin järviä. Pintavesityypiltään järvi edustaa suuria vähähumuksisia järviä (SVh). Se on ekologiselta tilaltaan erinomaisessa tilassa ja kemialliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi.
Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus on Natura alue. Pyhäjärvi kuuluu myös Pohjoismaiden ministerineuvoston esittämiin suojeluvesiin sekä erityistä suojelua vaativiin vesiin.
|
Järvi
|
Pinta-ala
Suomen / Venäjän puolella
|
Koko valuma-alue / Suomen puolella
|
Järven keski-syvyys
Suomen / Venäjän puolella
|
Järven suurin syvyys Suomen / Venäjän puolella
|
Saarten lukumäärä
|
|
Pyhäjärvi
|
206,8 km2/ 41 km2
|
1 019,2 km2 / 804,5 km2
|
8 metriä / 7 metriä
|
27 metriä / 20 metriä
|
363 kpl
|
Lisätietoa Pyhäjärvestä Järviwikissä.
Pyhäjärvi 2 Syrjäsalmi:
Syrjäsalmen syvänteessä esiintyy kerrostuneisuuden loppuvaiheessa sekä kesäisin että talvisin alusveden happipitoisuuden alenemista. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat pääasiassa erinomaista luokkaa ja ovat säilyneet melko tasaisina vuodesta 1985 lähtien. Kokonaistyppipitoisuudet ovat erinomaisia ja niissä on havaittavissa pientä laskevaa trendiä. Molempia kokonaisravinnepitoisuuksia tarkasteltaessa Pyhäjärvi on rehevyydeltään karua luokkaa edustava järvi.
Kuvat: Hapen kyllästysasteen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen vedenlaatutulokset seurantapaikalta Pyhäjärvi 2 Syrjäsalmi vuosilta 1965 - 2016. Seurantapaikan syvyys 21,8 metriä.
Pyhäjärvi 58 Röhmä:
Röhmän syvänteen alusveden happitilanne on kerrostuneisuuden loppuvaiheessa huono sekä talvisin että kesäisin. Vuodesta 2011 lähtien happipitoisuuden aleneminen on ollut suurempaa kesäkerrostuneisuuden loppuvaiheilla kuin talvella ja samaa on havaittavissa ajoittain myös aiempien vuosien tuloksissa. Alusveden happitilanteessa on 2000-luvulla havaittavissa heikentymistä. Kokonaisfosforia vapautuu kuitenkin eniten talvikerrostuneisuuden lopuilla maaliskuussa, jolloin myös kokonaisfosforipitoisuudet ovat suurimmillaan. Kokonaistypen pitoisuudet ovat erinomaisia ja edustavat kokonaisrehevyyttä arvioitaessa karua tilaa. Myös kokonaisfosforipitoisuudet kertovat karussa tilassa olevasta järvestä.
Kuvat: Hapen kyllästysasteen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen vedenlaatutulokset seurantapaikalta Pyhäjärvi 58 Röhmä vuosilta 1982 - 2016. Seurantapaikan syvyys 25,9 metriä.