Hyppää sisältöön

Orivesi

Orivesi on osa Suur-Saimaata. Se sijaitsee Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Savon maakunnissa Kiteen ja Savonlinnan kaupunkien sekä Liperin ja Rääkkylän kuntien alueella. Ominaispiirteiden eroavaisuuksista johtuen Orivesi jaetaan vesienhoidossa neljään eri vesimuodostumaan, joita ovat Orivesi, Oriveden Heposelkä, Oriveden Puhoslahti sekä Oriveden Paasselkä eli Paasivesi. Suurin osa Oriveteen laskevista vesistä tulee Pielisjoen ja Pyhäselän kautta. Myös Karjalan Pyhäjärvi ja Viinijärvi purkautuvat Oriveteen. Orivesi laskee Paasselästä Orivirran, Vuokalanvirran, Pukkivirran ja Vihtakannan kanavan kautta Pyyveteen, josta vedet laskevat Enonveden kautta Haukiveteen ja edelleen Vuokseen laskevaan Ala-Saimaaseen.

Vesimuodostumista Orivesi ja Paasselkä ovat pintavesityypiltään suuria humusjärviä (Sh) ja molempien ekologinen tila on erinomainen. Heposelkä ja Puhoslahti ovat suuria vähähumuksisia järviä (SVh). Puhoslahti on ekologiselta tilaltaan hyvä ja Heposelkä tyydyttävä. Kemialliselta tilaltaan muut vesimuodostumat ovat hyvässä tilassa, paitsi Oriveden pääallas on luokiteltu hyvää huonommassa tilassa olevaksi. Heposelän keskiosan syvänteen happitilanteessa on esiintynyt 2000-luvulla ajoittain merkittäviä ongelmia. Myös Puhoslahdella on esiintynyt jonkun verran häiriöitä happitilanteessa. Paasselällä ja Oriveden pääaltaassa happitilanne on pysynyt hyvänä.

Vesimuodostumista Orivesi ja Paasselkä ovat osa Oriveden-Pyhäselän saaristot -Natura-aluetta, jossa on erittäin uhanalaisen saimaannorpan tärkeitä pesimä- ja elinalueita.
 

Järvi

Pinta-ala

Valuma-alue

Järven keskisyvyys

Järven suurin syvyys

Saarten lukumäärä

Orivesi

601,3 km²

27 949 km2

9,16 metriä

74 metriä

1 558 kpl

Lisätietoa Orivedestä Järviwikissä.

Orivesi 2 Samppaanselkä:

Samppaanselän syvänteessä alusveden happipitoisuudessa näkyy talvikerrostuneisuuden loppuvaiheessa alenemista, mutta happitilanne ei milloinkaan ole huono. Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat pääasiassa erinomaisia, eikä pohjasta vapaudu fosforikuormitusta. Myös kokonaistypen arvot ovat pääasiassa erinomaisia. Molempien kokonaisravinteiden kuvaajissa on havaittavissa pitoisuusvaihteluiden tasaantumista 90-luvulta alkaen. Yleiseltä rehevyystasoltaan Oriveden fosforipitoisuudet ovat karua luokkaa ja typpipitoisuudet karun ja lievästi rehevän väliltä.

Oriveden happi uusi
Oriveden fosfori uusi
Oriveden typpi uusi

Kuvat: Hapen kyllästysasteen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen vedenlaatutulokset seurantapaikalta Orivesi 1 Samppaanselkä vuosilta 1964 - 2009. Seurantapaikan syvyys 22,7 metriä.

Julkaistu 30.9.2016 klo 9.14, päivitetty 12.1.2017 klo 14.11