Koitere sijaitsee Ilomantsin kunnan alueella ja on Koitajoen valuma-alueen merkittävin järvi. Suurimpia Koitereeseen laskevia vesistöjä ovat Haapajoen, Suomujoen, Ukonjoen ja Käenjoen valuma-alueet. Koitereesta vedet virtaavat pääosin Pamilon voimalaitoksen kautta Jäsykseen, josta ne kulkeutuvat Pielisjoen kautta Rahkeenveteen.
Koitere kuuluu pintavesityypiltään suuriin humusjärviin (Sh). Koitajoen alueelle tyypillisiä ovatkin humuspitoiset vesistöt. Järvi on luokiteltu ekologiselta ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Syvänteiden ja lahtialueiden alusveden happitilanteessa on todettu kuitenkin varsinkin talvisin huonontumista ja ravinteiden vapautumista pohjasta veteen.
Koiteretta on säännöstelty vuodesta 1980 lähtien Pamilon voimalaitoksella.
Järvi
|
Pinta-ala
|
Valuma-alue
|
Järven keskisyvyys
|
Järven suurin syvyys
|
Saarten lukumäärä
|
Koitere
|
163,7 km²
|
2 076 km2
|
6,7 metriä
|
46 metriä
|
451 kpl
|
Lisätietoa Koitereesta Järviwikissä.
Koitere 1 Juuansaari:
Ennen 2000-lukua syvänteen alusvedessä on vuosittain havaittavissa todella huono happitilanne talvikerrostuneisuuden loppupuolella. Kokonaisfosforin kuvaajasta on selkeästi havaittavissa, että fosforia vapautuu pohjasedimentistä sisäisenä kuormituksena alusveden heikon happitilanteen vuoksi. Vuosien 1975–1995 välillä pohjan läheisyydessä esiintyy toistuvasti lähes täydellistä hapettomuutta. Myös loppukesän happitilanne on pohjan läheisyydessä usein noin 60 % luokkaa. Pohjasta vapautuva fosfori lisää järven perustuotantoa sekä rehevyyttä, vaikka muuten kokonaisravinteet kuvastavat enintään lievästi rehevää järveä. 2000-luvulla hapen ja kokonaisfosforin tilanne näyttäisi kuitenkin jonkun verran parantuneen. 2000-luvulta lähtien myös kokonaistypen pitoisuudet ovat tasaantuneet.
Kuvat: Hapen kyllästysasteen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen vedenlaatutulokset seurantapaikalta Koitere 1 Juuansaari vuosilta 1965 - 2016. Seurantapaikan syvyys 39 metriä.