Pintavesien ekologinen tila - Uusimaa

Pääosa Uudenmaan pintavesistä on hyvässä, tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Rannikkovedet ovat kuitenkin pääasiallisesti välttävässä tilassa. Merkittävin vesien tilaa heikentävä tekijä on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. Ekologinen luokittelu on tehty edellisen kerran vuonna 2013. Seuraava luokittelu valmistuu vuonna 2019.

Uudellamaalla luokittelussa ovat mukana kaikki joet, joiden valuma-alue on vähintään 40 km2, sekä järvet, joiden pinta-ala on vähintään 50 hehtaaria. Myös joitakin pienempiä järviä ja jokia on mukana tarkastelussa. Yhteensä luokittelu on tehty 103 joelle tai jokijaksolle sekä 177 järvelle tai järven osalle. Näistä 26 joen ja 16 järven ekologista tilaa ei aiemmin ole luokiteltu. Rannikkoalue on luokiteltu kokonaan.

Rannikkovedet voivat huonosti

Suurin osa Uudenmaan rannikkovesistä on edelleen välttävässä tilassa, niin saaristo kuin ulkomerikin. Muutamat alueet sisäsaaristossa on luokiteltu huonoiksi, koska siellä on todettu toistuvasti happivajetta sekä pohjalla että sen yläpuolella olevassa vesimassassa. Paras tilanne on lännessä, missä Hankoniemen läntinen sisäsaaristo ja ulkomerialueet ovat tyydyttävässä tilassa. Ulkomerellä aiemmin tyydyttävässä luokassa olleiden alueiden muuttuminen välttävään luokkaan johtuu luokittelukriteerien muuttumisesta ja uusista luokitteluaineistoista.

Rehevyys ja happikadot heikentävät järvien tilaa

Suurin osa Uudenmaan järvistä on hyvässä tai tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Uudenmaan suurin järvi Lohjanjärvi on edelleen pääosin hyvässä tilassa. Toiseksi suurin järvi Hiidenvesi on tyydyttävässä tilassa. Huonoon tilaan on luokiteltu 11 järveä, esim. Salmijärvi Vihdissä, Savijärvi Sipoossa ja Heparijärvi Kirkkonummella. Asutus sekä maa- ja metsätalous kuormittavat niitä, ja järvissä voi olla säännöllisesti esimerkiksi hapettomuutta tai sinileväkukintoja. Kuormituksen lisäksi patorakenteet heikentävät useiden järvien tilaa. Patojen avulla säännöstellään vedenkorkeutta, mutta samalla ne estävät kalojen ja muiden vesieliöiden kulkua.

Kuormitettuja jokivesistöjä

Jokivesistöistä valtaosa on tyydyttävässä tilassa, paikoin on myös välttävässä tai huonossa luokassa olevia vesiä. Monet Uudenmaan joet ovat tyypiltään savimaiden jokia, jotka ovat luontaisesti runsasravinteisia ja sameita. Itä- ja Keski-Uudenmaan jokivesistöt ovat luokittuneet enimmäkseen tyydyttävään ekologiseen luokkaan. Jokiin valuma-alueilta tulevan kuormituksen vuoksi niissä havaitaan usein korkeita ravinne- ja bakteeripitoisuuksia.

Länsi-Uudellamaalla Karjaanjoen vesistöalueella on monia hyvässä ekologisessa luokassa olevia jokiuomia. Erinomaiseen luokkaan kuuluvia jokiuomia on vain muutamia koko alueella, mm. Hämjoki Lohjalla. Todellisia luokan muutoksia on muutamissa jokiuomissa. Esimerkiksi Inkoossa ja Siuntiossa sijaitsevan Ingarskilanjoen ekologinen luokka on kohentunut tyydyttävästä hyvään pääasiassa kalaston tilan parantumisen vuoksi.

Luokittelujärjestelmä tarkentunut

Ekologisen tilan määrittelyssä on käytetty tietoja vedenlaadusta sekä vesistöjen biologisista muuttujista, joita ovat vedessä kasvava kasviplankton, pohjaeläimet, kalat, vesikasvillisuus ja kivien pinnoilla kasvavat piilevät. Myös vesien hydrologis-morfologinen muuttuneisuus, mm. patoaminen, on otettu luokituksessa huomioon.

Ekologinen luokittelu on tehty koko Suomessa vuosina 2008 ja 2013.  Seuraava luokittelu valmistuu vuonna 2019.  Pintavesien luokittelu on osa laajaa vesienhoidon suunnittelua, jonka perustana ovat vesipuitedirektiivi ja laki vesienhoidon järjestämisestä.

Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että suuria muutoksia pintavesien tilassa ei ole tapahtunut 2000-luvun alkupuolen tilanteeseen verrattuna. Useat muutokset vuoden 2013 luokittelussa johtuvat luokittelujärjestelmän tarkentumisesta tai uudesta, kattavammasta seuranta-aineistosta. Vuonna 2013 valmistuneessa luokittelussa voitiin käyttää selvästi enemmän biologista aineistoa kuin aikaisemmin, mikä on osaltaan vaikuttanut luokittelutuloksiin.

PIntavesien ekologinen tila Uudellamaalla. pdf

 

Julkaistu 10.4.2014 klo 11.37, päivitetty 3.8.2017 klo 14.25

Julkaisija: