Pintavesien ekologinen tila - Häme

Hämeen pintavesien tilassa ei suuria muutoksia edelliseen luokitukseen nähden

Hämeessä on tehty uusi laatuluokitus 142 järvelle ja 49 joelle. Hämeen kaikkien luokiteltujen järvien kokonaispinta-alasta on hyvässä tai erinomaisessa tilassa 75 %. Hämeen luokiteltujen jokien kokonaispituudesta on 24 % hyvässä tai erinomaisessa tilassa - tosin erinomaiseksi on luokiteltu vain yksi lyhyt joki. Monien vesistöjen tilaluokka on vaihtunut toiseksi, mutta syynä ovat useimmiten luokittelukriteereissä tapahtuneet muutokset ja uudet aineistot eivätkä vesistöjen tilan todelliset muutokset.

Erinomaisten tai hyvien järvien suuri pinta-alaosuus selittyy sillä, että Hämeen suurimmista järvistä useimmat ovat laatuluokaltaan erinomaisia tai hyviä, huonompiin luokkiin jäävät järvet ovat enimmäkseen pienehköjä.  Maakunnista Kanta-Hämeessä kahteen parhaaseen luokaan kuului 57 % järvien luokiteltujen järvien kokonaispinta-alasta. Päijät-Hämeessä, missä muutamat hyvässä tilassa olevat suuret järvet kattavat suuren osan maakunnan koko luokitellusta järvipinta-alasta, vastaava osuus on 81 %. Joista Kanta-Hämeessä hyvien tai erinomaisten jokien osuus on hieman pienempi kuin Päijät-Hämeessä.

ekologisen tilan graafi.jpg

 

Kanta-Hämeessä laadultaan heikoimmat vesistöt maatalousalueilla

Kanta-Hämeen parhaimmista luokitelluista vesistöistä osa sijaitsee Hauhon reitillä: esimerkiksi Kuohijärvi on luokiteltu erinomaiseksi, Iso-Roine ja Nerosjärvi hyviksi. Muuallakin Kanta-Hämeessä on erinomaisessa tilassa olevia järviä, kuten Janakkalan Jylisjärvi ja Hattulan Takajärvi.  Hyvään laatuluokkaan kuuluvat mm. Lammin Pääjärvi, Hämeenlinnan Alajärvi ja Lopen Punelia. Kanta-Hämeen tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevat vesistöt sijaitsevat pääasiassa maatalousvaltaisilla seuduilla sekä suurimpien kaupunkien, taajamien ja teollisuuden läheisyydessä sekä jätevedenpuhdistamoiden vaikutuspiirissä. Näitä vesistöjä on etenkin maakunnan lounaisosassa, esimerkiksi Loimijoki, sen sivuhaara Jänhijoki ja Tammelan Pyhäjärvi. Hämeenlinnan seudulla tyydyttävässä tai välttävässä tilassa ovat esimerkiksi Hiidenjoki, Miemalanselkä, Hattulanselkä sekä Vanajanselkä. Loppijärvestä kerätyn uuden aineiston perusteella järvi on vain tyydyttävässä kunnossa. Järvellä on viime vuosina ollut kesäisin runsaita sinileväesiintymiä. Myös Jokioisten Rehtijärvi on luokiteltu uusien tietojen perusteella tyydyttäväksi. 

Eteläinen Salpausselkä jakaa Päijät-Hämeen vesistöt eri laatuluokkiin

Enemmistö Päijät-Hämeen suurimmista järvistä on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Useiden suurten järvien ekologista tilaa heikentää säännöstely, vaikka veden laatu onkin erinomainen. Tällaisia järviä ovat Päijänne, Ruotsalainen ja Konniveden suuret selät. Ne on luokiteltu hyviksi säännöstelynsä vuoksi. Vesijärven Kajaanselän tilaluokka on laskenut hyvästä tyydyttäväksi lähinnä luokittelutavassa tapahtuneiden muutosten ja uusien luokitteluaineistojen vuoksi. Erinomaisessa tilassa ovat mm. Heinolan Ala-Rieveli sekä joukko pienempiä järviä Sysmän ja Heinolan rajaseudulla ja Heinolan itäisimmässä osassa. 

Useimmat eteläisemmän Salpausselän eteläpuolella olevat luokitellut vesistöt ovat tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa.  Porvoonjoen latvaosan tilaluokka on laskenut hyvästä tyydyttäväksi uuden biologisen aineiston vuoksi. Lahden alapuolinen osa Porvoonjoesta Orimattilaan asti on edelleen tyydyttävässä tilassa, mutta Porvoonjoen sivuhaaran Palojoen luokka on laskenut uuden biologisen aineiston ja vedenlaatuaineiston perusteella tyydyttävästä välttäväksi. Myös Lanskinjoki ja Haltiajoki ovat välttävässä tilassa. Päijät-Hämeessäkin tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevat vesistöt ovat lähinnä maatalousvaltaisilla seuduilla sekä kaupunkien, taajamien, jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden lähellä.

 

ekologinen_luokittelu_pintavedet_2013b.jpg

 

Hajakuormitus ja säännöstely heikentävät vesistöjen ekologista tilaa

Monilla vesistöillä on pitkä kuormitus- ja rehevöitymishistoria, koska hajakuormituksen lisäksi niihin on aiemmin johdettu puhdistamattomia asutuksen ja teollisuuden jätevesiä. Nykyään Hämeen pintavesien tilaa heikentävät eniten maa- ja metsätalouden hajakuormitus sekä ilmasta tuleva laskeuma. Hajakuormituksen vaikutukset näkyvät monissa vesistöissä mm. kohonneina ravinnepitoisuuksina, leväongelmina, happikatona, vesikasvillisuuden runsastumisena ja kalakantojen muuttumisena.

Hämeen suurimmat järvet ovat säännösteltyjä. Säännöstely heikentää niiden ekologista tilaa, koska vedenkorkeuden luontainen vaihtelu estyy. Monissa joissa padot tai muut rakenteet estävät veden vapaan virtauksen ja kalojen vaelluksen osittain tai kokonaan. Näin rakenteet muuttavat joen ja mahdollisesti myös yläpuolisen järven kalakantaa, vaikka vesi olisi kemialliselta laadultaan hyvää.

 

Muutokset luokituksessa, ei vesistöissä

Edellinen pintavesien ekologinen luokitus tehtiin muutamia vuosia sitten.  Tuolloin luokiteltiin vain Hämeen suurimmat vesistöt ja monelta osin puutteellisilla aineistoilla. Sen jälkeen luokittelukriteereitä on kehitetty ja joiltakin osin muutettu. Luokittelussa tarvittavaa aineistoa on viime vuosina kerätty lisää, jotta kuva vesistöjen tilasta tarkentuisi. Näistä syistä uutta luokitusta ei voida suoraan verrata aiempaan. Koska muutokset vesistöjen tilassa ovat hitaita, ei useimmissa vesistöissä ole ehtinyt tapahtua todellisia muutoksia.

 

Hyvään tilaan pääseminen edellyttää vielä paljon työtä

Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tai erinomaisen tilan saavuttaminen ja säilyttäminen. Tätä varten laadittavissa vesienhoitosuunnitelmissa esitetään toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi.  Vesistöjen tilan parantamisen ja hyvälaatuisten vesistöjen säilyttämisen kannalta on tärkeätä, että vesistöt otetaan huomioon kaikessa toiminnassa kaavoituksesta ja maankäytöstä yritystoimintaan, metsänhoitoon, maanviljelyyn ja virkistystoimintaan.

Julkaistu 25.10.2013 klo 15.51, päivitetty 13.5.2019 klo 9.14

Julkaisija: