Pintavesien ekologinen tila - Keski-Suomi

Suurin osa Keski-Suomen pintavesistä on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Luokitelluista järvistä yli 80% on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa ja joista vastaavasti yli puolet. EU:n alueella on tavoitteena saavuttaa pintavesien hyvä tila viimeistään vuonna 2027. Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa kuuden vuoden välein. Edellinen luokitus tehtiin vuonna 2013.

Vuoden 2019 luokittelu kuvattuna pylväsdiagrammina

Luokituskartta pintevesien ekologinen tila vuonna 2019 (pdf, 864 kt)

Järvet jokia paremmassa kunnossa

Elokuussa valmistuneen alustavan luokituksen mukaan Keski-Suomen luokitteluista järvistä suurin osa on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa luokassa. Jokien osalta tilanne on hieman heikompi - joukossa on myös runsaasti tyydyttäviä jokimuodostumia. Merkittävin vesien tilaa heikentävä tekijä on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen.

Luokittelussa arvioidaan ihmistoiminnan aiheuttamaa muutosta verrattuna vesistön luonnontilaan. Vähiten ihmistoiminnan vaikutus näkyy karuissa ja suurissa järvissä, kuten Keiteleessä ja Päijänteessä. Tyydyttävässä luokassa ovat puolestaan pienet, rehevöityneet järvet, joiden valuma-alueen maankäyttö aiheuttaa runsasta ravinnekuormitusta. Näitä vesiä löytyy esimerkiksi Saarijärven reitiltä ja Leppäveden-Kynsiveden alueelta. Valuma-alueen maaperä ja maankäyttö vaikuttavat myös jokien ekologiseen tilaa. Joki-muodostumien ekologisen tilan arvioinnissa korostuvat lisäksi hydrologis-morfologisten eli rakenteellisten muutosten vaikutukset.

Maakunnan tasolla suuria muutoksia vesistöjen ekologisessa tilassa ei ole vuosien mittaan havaittu, sillä vesien tila muuttuu hitaasti. Yksittäisten vesistöjen luokkamuutoksia parempaa tai heikompaan on tapahtunut. Esimerkiksi Tuomiojärvi ja Nytkymenjoki ovat nousseet hyvään luokkaan. Luokittelukausien välistä vertailtavuutta vaikeuttaa luokittelujärjestelmässä tehdyt tarkennukset. Lisäksi vesien tilan seuranta-aineistoa kertyy jatkuvasti lisää, erityisesti biologisen aineiston osalta, mikä voi näkyä tilaluokan muutoksena.

Luokitus perustuu ekologiaan, ei pelkään veden laatuun

Pintavesien luokittelun pohjana ovat erilaiset pintavesityypit. Tyypittelyssä huomioitu mm. muodostuman koko, veden väri ja valuma-alueen maaperän turvepitoisuus. Jokaiselle luokittelutekijälle on puolestaan määritelty tyyppikohtaiset luokkarajat.

Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti vesistön biologista tilaa. Hyvä ekologinen tila tarkoittaa, että esim. kalojen, pohjaeläinten, vesikasvien ja planktonlevien esiintymisessä sekä lajistossa on korkeintaan vähäisiä ihmisen toiminnasta aiheutuvia muutoksia. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon veden laatu, kuten kokonaisravinteet, pH ja happipitoisuus sekä hydrologis-morfologiset (mm. säännöstely ja vaellusesteet) laatutekijät. Kattavaa seuranta-aineistoa ei ole saatavilla kaikista vesimuodostumista, joten luokittelu on osin jouduttu tekemään asiantuntija-arviona. Luokkia on viisi: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono.

 

Lisätietoja:

Julkaistu 31.10.2013 klo 15.36, päivitetty 28.10.2019 klo 14.25