Päijänteellä ja koko Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat erittäin korkealla

Tiedote 28.5.2021 klo 10.00

Kaakkois-Suomen, Hämeen, Keski-Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskukset ja Tulvakeskus tiedottavat

Hirvivuolteen pato 14.04.2021. © Kuva: Pauli Haimi

*Tiedotetta korjattu klo 12.15: Saarijärven reitti sijaitsee Päijänteen luoteispuolella, ei siis koillispuolella.
..............................

Päijänteen pinta on 40 cm korkeammalla kuin keskimäärin, ja sen ennustetaan nousevan tulvarajalle kesäkuun alussa. Tulvakeskus ja ELY-keskukset varoittavat erityisesti Kymijoen poikkeuksellisen suuresta virtaamasta, joka voi aiheuttaa riskejä uimareille ja veneilijöille. Vedenkorkeus aiheuttaa haittoja myös viljelyksille sekä rannan lähellä oleville kiinteistöille Kymijoen lisäksi Päijänteellä. Koko Kymijoen vesistössä vedenpinnat ovat nyt erittäin korkealla. 
 
“Tilanne vaatii Kymijoella ja sen rannoilla liikkujilta erityisen suurta varovaisuutta. Esimerkiksi veneily, melonta ja uiminen eivät nyt ole turvallisia kaikissa paikoissa, joissa niihin on normaalioloissa totuttu. Suuret virtausnopeudet on syytä ottaa huomioon veneiltäessä Kymijoella esimerkiksi Pyhäjärven ja Voikkaan voimalaitoksen välisellä jokiosuudella,” korostaa vesitalousasiantuntija Juha Pohjoisaho Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Ennusteen mukaan Kymijoen virtaama ei alkukesän aikana todennäköisesti enää juurikaan kasva, mutta runsaiden sateiden jatkuminen voi muuttaa tilannetta.  

Tavanomaisesta poikkeava vesitilanne alkoi kehittyä jo alkutalvesta, jolloin runsaat vesisateet ja leuto sää pitivät valunnat ja järvien tulovirtaamat suurina. Tällöin useimpien vesistöalueen suurten järvien pinnat nousivat vuodenaikaan nähden korkealle. Lunta kertyi talvella keskimääräistä enemmän ja keväällä sulamisvedet alkoivat nostaa jo ennestään korkealla olleita vedenpintoja. Lisäksi toukokuun sademäärä vesistöalueella on ollut hyvin suuri, keskimääräiseen nähden yli kaksinkertainen. 

Runsas vesitilanne ei rajoitu pelkästään Kymijoen vesistöön. Vedenpinnat ovat korkealla myös monissa Kokemäenjoen ja Vuoksen vesistöjen järvissä. Saimaan pinta on yli puoli metriä keskimääräistä korkeammalla, vaikka lisäjuoksutukset ovat olleet käynnissä joulukuusta asti. 

Päijänteen tulvaraja uhkaa ylittyä kesäkuun alkupuolella 

Ennusteen mukaan Päijänteen pinta nousee kesäkuun loppuun mennessä vielä 10–20 cm, ja on melko todennäköistä, että tulvaraja ylittyy kesäkuun alkupuolella. Päijänteen vedenpinta on nyt tasolla 78,73 m eli lähes 40 cm ylempänä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Tulvarajana pidetään tasoa 78,80 m, jolloin maataloudelle aiheutuu jo merkittävää haittaa. Matalilla alueilla sijaitsevien kiinteistöjen rannoilla olevien rakenteiden kastumisesta voi aiheutua vahinkoa ja rantojen käyttö vaikeutua. 

Vedenkorkeuden nousua pyritään hillitsemään runsaalla juoksutuksella Kalkkisesta. Päijänteen kokonaislähtövirtaama on nyt noin 380 m3/s, kun tähän aikaan vuodesta se on keskimäärin noin 230 m3/s. Vettä juoksutetaan myös Kalkkisen kanavasta, sen lisäksi, että säännöstelypadon luukut ovat kokonaan auki. Selvästi yli puolet vedestä virtaa nyt kuitenkin Kalkkisen luonnonkoskesta, johon ei voida säännöstelyllä vaikuttaa. Ilman säännöstelyä Päijänteen pinta olisi tällä hetkellä noin 17 cm ylempänä kuin nyt. 

Kymijoen virtaama on erittäin harvinainen tähän aikaan keväästä 

Kymijoen virtaama on erittäin suuri Kalkkisen suuren virtaaman ja muilta alueilta tulevien runsaiden vesien takia. Kuusankosken virtaama on nyt noin 560 m3/s. Toukokuun alun ja heinäkuun lopun välisenä aikana näin suuria virtaamia on mitattu vain kerran 1970-luvun alun jälkeen, jolloin Päijänteen säännöstelty alkoi. Tämä tapahtui vuonna 1988, jolloin virtaama oli toukokuussa suunnilleen sama kuin nyt ja kasvoi kesäkuun puolella vielä hieman suuremmaksi. Muina vuodenaikoina tätä suuruusluokkaa olevia virtaamia on kyllä havaittu melko useinkin, viimeksi niinkin äskettäin kuin kevättalvella 2020, jolloin virtaama oli enimmillään noin 580 m3/s. Suurin havaittu virtaama Kuusankoskessa on tammikuussa 1975 mitattu 677 m3/s.  

Päijänteen yläpuolisilla alueilla on runsaasti vettä 

Vedenpinnat ovat korkealla myös muualla Kymijoen vesistöalueella. Alueen pohjoisosan Viitasaaren reitillä Keiteleen pinta on noin 25 cm ylempänä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, jolloin pinta muutenkin on tyypillisesti korkeimmillaan. Keiteleen vedenkorkeus nousee luultavasti vielä joitakin senttejä, mutta ilman todella runsaita sateita, kasvava haihdunta kääntää vedenpinnan laskuun kesäkuun aikana.  

Useimpien muiden järvien pinnat Viitasaaren ja Rautalammin reiteillä ovat jo kääntyneet tai juuri kääntymässä laskuun. Konnevesi on noin 20 cm ja Pielavesi vajaat 10 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Näiden Päijänteen yläpuolisten suurten järvien korkeat vedenpinnat ja siten myös suuret lähtövirtaamat pitävät Päijänteen tulovirtaaman erittäin suurena vielä usean viikon ajan, vaikka sademäärät olisivat pieniä. 

*Myös Päijänteen luoteispuolella olevan Saarijärven reitin ja itäpuolisen Sysmän reitin järvien pinnat ovat korkealla. Esimerkiksi Kyyjärvi Saarijärven reitin latvoilla nousi viime viikon aikana yli 30 cm. Sysmän reitillä Suontee ja Jääsjärvi ovat noin 20 cm keskimääräistä ylempänä. 

Mäntyharjun reitillä vedenpinnat korkealla  

Mäntyharjun reitillä suurimmat järvet, eli Puula, Kyyvesi ja Vuohijärvi, ovat noin 20 cm ylempänä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Puulaa säännöstelevän Kissakosken sekä Vuohijärven alapuolisten Siikakosken ja Verlan virtaamat ovat suuria. Kyyveden pinnan ennustetaan lähtevän laskuun, mutta Puula ja Vuohijärvi todennäköisesti nousevat vielä joitakin senttejä. Mäntyharjun reitiltä Puulan ja Vuohijärven suunnasta virtaavat vedet yhtyvät Kymijokeen Iitin Pyhäjärven kohdalla vaikuttaen osaltaan Kymijoen virtaamaan. 

Seuraa tulvatilannetta verkkosivuilla

Tulvatilannetta ja ennusteita voi seurata vesi.fi-palvelussa. Lisäksi voi hyödyntää seuraavia: 

Seuraa tulvatilannetta Twitterissä: 

  • #tulva OR #tulvat (alueesta riippumaton hakutulos Twitterissä)
  • @pinnanalta (SYKEn hydrologien Twitter-tili)
  • @meteorologit (Ilmatieteen laitoksen Twitter-tili)
  • @esaelyves (Etelä-Savon ELY-keskuksen vesistöasiantuntijoiden Twitter-tili)
  • @HELYvesi (Hämeen ELY-keskuksen vesitalousasiantuntijoiden Twitter-tili)
  • @KASELYKESKUS (Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Twitter-tili)

Lisätietoja:

Päijänteen ja Kymijoen säännöstelyt, Kaakkois-Suomi

Johtava vesitalousasiantuntija Tapio Tuukkanen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, p. 0295 029 225, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Vesitalousasiantuntija Juha Pohjoisaho, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, p. 0295 029 270, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, p. 0295 029 260, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Alueellista tietoa (Keski-Suomi): 
Johtava asiantuntija Timo Sokka, Keski-Suomen ELY-keskus, p. 0295 024 816, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Alueellista tietoa (Häme): 
Vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, Hämeen ELY-keskus, p. 0295 025 158, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Alueellista tietoa (Etelä-Savo): 
Vesitalousasiantuntija Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024224, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Valtakunnallista tietoa: 
Johtava hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 159, etunimi.sukunimi@syke.fi

.............................................................................

Tulvakeskus

Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.