Mikromuoveja, planktonin kuvantamismenetelmiä ja arjen elinympäristöjä tutkitaan SYKEn uusissa akatemiahankkeissa

Uutinen 27.5.2021 klo 11.08

Sykeläiset menestyivät Suomen Akatemian rahoitushauissa, ja kolme uutta akatemiahanketta käynnistyy.

Tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemen PLASTER-hankkeessa seurataan makromuovien hajoamista luonnonoloissa, mikromuovien syntyä ja siirtymistä uuden 13C-leimauksen avulla ravintoverkossa ja eräiden muovin lisäaineiden, kuten palonestoaineiden, kulkeutumista Suomenlahden ravintoverkossa merilintuihin asti. Hankkeessa yhdistetään tutkimuksen aikana kerätyistä kenttänäytteistä ja vuosikymmenien päähän ulottuvista aikasarjoista saatu tieto kokeelliseen kenttätutkimukseen muovin hajoamisen vaikutuksista pohjoisen Itämeren ekosysteemiin.

”Olen todella iloinen, että saimme tämän merkittävän rahoituksen ja pääsemme jatkamaan aiemmissa hankkeissa tehtyä vaikuttavaa mikromuovitutkimusta”, Lehtiniemi sanoo. ”Haluan myös muistuttaa, että hakemus on kirjoitettu yhteistyössä johtava tutkija Outi Setälän ja väitöskirjatutkija Pinja Näkin kanssa. Huippututkimusta tehdään yhdessä huippukollegoiden kanssa”, Lehtiniemi kiittelee.

Erikoistutkija Sanna Suikkanen sai rahoitusta osana FASTVISION-plus -konsortiota, joka aikoo hankkeessaan pureutua monilaitekuvantamiseen ja kuvien luokitteluun avoimella kuvajoukolla planktonin tiheän aikavälin muutosten tutkimuksessa.

Konsortiossa hyödynnetään SYKEn merikeskuksen automaattisten planktonin kuvantamislaitteiden tuottamaa kuvamateriaalia sekä Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) tietokonenäkö- ja hahmontunnistusosaamista. Monipuolisia koneoppimismenetelmiä käyttäen hankkeessa kehitetään laitteesta ja tutkimusalueesta riippumattomia lajintunnistussovelluksia. Näin saadaan aiempaa huomattavasti tiheäresoluutioisempaa aineistoa planktonyhteisön koostumuksesta, jonka avulla tutkitaan planktonin yhteisöekologiaa, monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimintaa kokeellisesti ja kenttäoloissa.

”Hanke on suoraa jatkoa aiemmalle FASTVISION-konsortiohankkeelle, jolle Akatemia myönsi kaksivuotisen ”riskirahoituksen” vuonna 2019. Riskinotto selvästi kannatti, ja nyt pääsemme jatkamaan työtä mm. hyödyntäen SYKEen hankittujen uusien kuvantamislaitteiden tuottamaa materiaalia ja kehittämään lajintunnistussovelluksia muillekin kuin kasviplankton-kokoluokan eliöille. Merikeskuksen FASTVISION-plus -työryhmässä työskentelevät itseni lisäksi tutkija Kaisa Kraft, tutkija Lumi Haraguchi, ryhmäpäällikkö Jukka Seppälä ja tutkimusprofessori Timo Tamminen”, Suikkanen sanoo.

Apulaisprofessori Taru Peltolan akatemiahankkeessa (PUBS) tutkitaan arkisia elinympäristöjä, kuten esimerkiksi ruokaympäristöjä, joissa ihmiset tekevät elämäntapavalintojaan sekä lähivesiä, jotka ovat merkittäviä ihmisten hyvinvoinnille. Tavoitteena on kehittää yhteisöllisiä tapoja tuottaa tietoa näistä elinympäristöistä, jotta voidaan vahvistaa kansalaisten osallisuutta arjen ympäristöongelmia ratkottaessa.

Suomen Akatemian Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) myönsi rahoitusta 40 miljoonaa euroa 80 hankkeelle. Kaikista hankehakemuksista noin 18 prosenttia sai rahoituksen. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) myönsi lähes 30 miljoonaa euroa 59 hankkeelle. Hakemusten läpimenoprosentti jäi hyvin pieneksi rahoitusmahdollisuuksien rajallisuuden vuoksi.

Lue lisää

 

Otsikkoa korjattu, elämäntapavalinnat korjattu arjen elinympäristöiksi, 27.5. klo 12.30.