Maa- ja metsätalouden vesienhallintaan tehoa uppopuupuhdistamoilla

Tiedote 13.10.2021 klo 10.53
Uppopuupuhdistamoa rakennettiin keväällä 2019 Karstulassa Vahankajoen valuma-alueella sijaitsevaan kunnostusojituksen laskeutusaltaaseen. © Kuva: Kari-Matti Vuori

Maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen ennustetaan entisestään kasvavan ilmastomuutoksen edetessä. Yksi keino valumavesien puhdistamiseen suuressakin mittakaavassa voisi olla uppopuupuhdistamo. PuuValuVesi-hankeessa puupuhdistamoja aletaan testata viidellä valuma-alueella eri puolilla Suomea. Aiemmin puhdistamoja on testattu muun muassa turvemetsien laskeutusaltaissa. Tulosten mukaan puupuhdistamo vähensi tulva-ajan kiintoainekuormitusta lähes 80 prosenttia.

”Ilmastonmuutoksen edetessä valunta- ja kuormitushuiput äärevöityvät ja nykyiset vesiensuojelukeinot uhkaavat jäädä riittämättömiksi, etenkin kun ojitusalueiden alapuolisia virtavesiuomia on vuosikymmenten saatossa oiottu ja perattu”, kertoo johtava tutkija Kari-Matti Vuori Suomen ympäristökeskuksesta.

Muutetut uomastot, rannat ja kosteikot ovat menettäneet merkittävän osan biologisesta monimuotoisuudestaan ja samalla luontaisesta kyvystään pidättää ravinteita, humusaineita ja kiintoainesta. Myös vesiluonnon monimuotoisuus uhkaa heiketä hajakuormituspaineiden kasvaessa.

Puupuhdistamojen valuma-aluetason pilotointi maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa (PuuValuVesi) -hankkeessa testataan, miten uppopuurakenteilla voidaan tehostaa vesien luontaista puhdistumista valuma-alueilla mahdollisimman kattavasti: vesiensuojelurakenteissa, purku-uomissa, pienvesissä ja rantavyöhykkeillä. Samalla tavoitteena on parantaa vesiluontotyyppien ja kalakantojen tilaa. Ilmastobonuksena on, että uponnut puuaines säilyy vedessä eliöstön ruokapöytänä ja samalla hiilivarastona suotuisissa oloissa jopa tuhansia vuosia.

”Hanke pureutuu selvittämään, miten uppopuupuhdistamo toimii erilaisissa kuormitustilanteissa, millaisia jälkihuollon tarpeita puun lisäyksistä voi aiheutua ja mitkä ovat puupuhdistamojen hyödyt vesiluonnon monimuotoisuudelle”, jatkaa Kari-Matti Vuori.

Jatkoa PuuMaVesi-hankkeelle

PuuValuVesi-hanke on jatkoa viime vuonna päättyneelle Puupohjaisilla uusilla materiaaleilla tehoa metsätalouden vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin (PuuMaVesi) -hankkeelle. Siinä kehitettiin hajakuormituksen vesiensuojeluun uudenlainen innovaatio, joka hyödyntää uppopuurakenteisiin perustuvia luonnonmukaisia itsepuhdistusprosesseja. Menetelmä esimerkiksi vähensi turvemetsien tulva-ajan kiintoainekuormitusta lähes 80 prosenttia.

”PuuMaVesi-hanke osoitti, että uppopuuta voidaan käyttää myös maatalousympäristöissä. PuuValuVesi-hankeessa puupuhdistamojen toteutustapoja kehitetään ja laajennetaan niiden käyttöä metsätalousalueiden lisäksi maatalousalueiden kuivatusuomiin, laskupuroihin ja järvien rantavyöhykkeille”, kuvailee Kari-Matti Vuori

Testikohteista saatujen kokemusten perusteella hahmotellaan toimintamalli sille, miten maa- ja metsätaloussektorit voisivat toimia yhteistyössä niin, että puupuhdistamot toimisivat tehokkaasti koko valuma-alueen vesienhallinnassa. Lisäksi selvitetään puupuhdistamoiden hiilinieluhyötyjä.

Testialueet eri puolilla Suomea

PuuValuVesi-hankkeen testialueet ovat Keski-Suomessa Joutsjoki (Joutsa) ja Vahankajoki (Karstula), Pirkanmaalla Kovesjoki (Ikaalinen ja Parkano), Pohjois-Pohjanmaalla Lamujoki (Pyhäntä) sekä Pohjois-Karjalassa Oravinlahden kuivatusalue (Rääkkylä).

Hanketta vetää Suomen ympäristökeskus ja se toteutetaan yhteistyössä Pro Agrian, Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry:n, Metsäkeskuksen, Metsähallituksen, Metsä Groupin sekä paikallisten osakaskuntien, yhdistysten ja maanomistajien kanssa.

Lisätietoja

Johtava tutkija Kari-Matti Vuori, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 754 etunimi.sukunimi@syke.fi

Puupuhdistamojen valuma-aluetason pilotointi maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa (PuuValuVesi) -hankeen www-sivut 

#PuuValuVesi

PuuMaVesi-hankkeen lopputiedote (10.3.2021):
Hajakuormituksen valumavesiä voidaan puhdistaa rankapuuta hyödyntävän biologisen menetelmän avulla