Ilmianna rantojen muovipallerot

Uutinen 15.6.2021 klo 9.59
© Roosa Kajander / WWF

SYKEn ja WWF:n uutinen 15.6.2021

Olet ehkä joskus huomannut merenrannalla pikkuruisia muovirakeita? Ne ovat pellettejä, joista valmistetaan kestomuovituotteita. Rannoilla olevat pelletit ovat väärässä paikassa: niiden ei pitäisi lainkaan päätyä luontoon. Nyt Suomen ympäristökeskus SYKE ja WWF kaipaavat havaintojasi pellettien esiintymisestä luonnossa.

Muovigranulaatteja tai kansanomaisemmin sanottuna muovipellettejä valmistetaan Suomessa sekä kotimaassa käytettäväksi että vientiin. Niitä myös tuodaan tänne muista maista, yleensä satamien kautta. Suomen alueella vuosittain kuljetettavien pellettien määrä liikkuu useissa miljoonissa tonneissa.

Vaikka tästä raaka-aineesta mitään ei saisi hävitä matkalla, löytyy muovipellettejä kuitenkin paljon Suomen rannoilta.

Hankolainen paikallisaktiivi Inkeri Pekkanen aavistelee, että rannikolle levinneiden pellettien määrät ovat valtavia. Hän itse on kerännyt yli 11 000 pellettiä Hangosta ystävänsä kanssa. Inkerin veikkaus on, että Hangon rannoilla saattaa olla näitä palleroita jopa satojatuhansia.

”Pellettejä ei välttämättä aina havaitse, ne ovat niin pieniä. Parhaiten pellettejä löytyy rannan ylemmistä osista, josta aallot eivät huuhdo niitä pois, kivenkoloista ja hiekan sisältä”, Pekkanen neuvoo.

© Roosa Kajander / WWF

Pekkasella on oma Roskapostia Hangosta -projekti, jossa hän kerää roskia Hangon ja sen edustan saarien rannoilta ja raportoi löydöistä sosiaalisessa mediassa. Pekkanen ystävineen teki vuosina 2019 ja 2020 yhteensä yli 40 saarisiivousta.

”Haluamme tuoda esiin Itämeren roskaongelmaa sekä sitä, mitä kaikkea meri tuokaan rannoillemme”, Inkeri Pekkanen kertoo.

© Roosa Kajander / WWF

Merestä merieläinten vatsaan

Mereen päätynyt mikromuovi päätyy usein merieläinten ruoaksi.

”Pellettien ympäristövaikutuksia ei juurikaan ole tutkittu. Tiedämme kuitenkin, että pelletit, samoin kuin muutkin meriympäristön mikromuovit, voivat kerryttää pinnalleen haitallisia aineita huomattavasti ympäröivän veden pitoisuuksia enemmän. Siten ne toimivat myrkkyaineiden siirtymäalustana eliöiden elimistöön”, kertoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Anna Soirinsuo.

”Esimerkiksi kalat ja merilinnut voivat erehdyksessä niellä pellettejä.”

Jossain Euroopan maissa, kuten Saksassa, muovipellettejä pidetään mahdollisesti tärkeimpänä yksittäisenä mikromuovien lähteenä.

Ympäristöön päätyneiden pellettien määristä ja levinneisyydestä Suomen rannikolla ei ole kattavaa tietoa.

Muovipellettien kauttakulkusatamien alueella on voimassa roskaamiskielto ja alueita siivotaan. Satamissa ja niiden ympäristössä ei kuitenkaan erikseen tarkkailla, päätyykö pellettejä luontoon.

Pelletit Hangon satama
© Roosa Kajander / WWF

”Inkeri Pekkasen kaltaisten vapaaehtoisten avulla me olemme saaneet tietoa siitä, että muovigranulaattia on pitkin Suomen rannikkoa. Asiaa ei kuitenkaan ole vielä systemaattisesti selvitetty”, sanoo johtava tutkija Outi Setälä SYKEstä.

”Tarkoitus on tulevan kesän aikana käynnistää kartoitus, jotta saisimme käsityksen siitä, miten laajasta ongelmasta on kyse”, Setälä kertoo.

Outi Setälän mukaan kerättävien tietojen avulla on tarkoitus selvittää pellettien päästölähteitä ja kulkeutumisreittejä, sekä suunnitella jatkotoimia, joiden avulla pellettien pääsyä luontoon voitaisiin vähentää.

Pelletti-havainnot voi ilmoittaa Suomen ympäristökeskuksen kansalaishavainto-lomakkeella. Muovipellettien lisäksi lomakkeella voi ilmoittaa havaintonsa myös muista roskista. SYKE ja WWF tekevät yhdessä pellettiseurantaa tunnetuksi.


Aihealue: