Esimerkillisiä vesiensuojelijoita palkittiin Vesistökunnostusverkoston tilaisuudessa

Tiedote 25.8.2022 klo 7.15
Pahajoen silta.
Pahajoen silta on rakennettu v. 2019 Alavudenjärven kunnostuksen yhteydessä parantamaan virkistyskäyttöä sekä yhteyksiä uusiin vesistö- ja ympäristökohteisiin. © Timo Rintala

Projektipäällikkö Timo Rintalalle ja Alavuden kaupungille on myönnetty Vuoden vesistökunnostaja -palkinto esimerkillisestä ja pitkäjänteisestä työstä vesistöjen suojelun hyväksi. Vaelluskalojen elinolosuhteiden edistäjä, maisema-arkkitehti Jukka Jormola Vantaalta palkittiin elämäntyöpalkinnolla. Tunnustukset annettiin 24.8.2022 valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa Kokkolassa.

Timo Rintala. © Timo Rintala

Vuoden vesistökunnostajapalkinnon valintaperusteluissa painottui Timo Rintalan ja Alavuden kaupungin pitkäjänteinen toiminta vesistöjen kunnostuksen ja vesien suojelun suunnittelussa, organisoinnissa ja toteuttamisessa. Yhteistyössä oli esimerkillisesti hyödynnetty myös kuntien mahdollisuuksia osallistua.

”Vesiensuojelutyöhön tarvitaan ihmisiä, organisaatioita ja kuntia, jotka tarttuvat toimeen, pitävät toimintaa yllä pitkäjänteisesti omaan visioonsa uskoen, ja nostavat vesistöjen hoidon korkealle tärkeysjärjestyksessä”, painotti ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jenni Jäänheimo palkintopuheessaan.

Vaelluskalojen tilan elvyttäjän elämäntyö palkittiin

Jukka Jormola.
Jukka Jormola.

Maisema-arkkitehti Jukka Jormola on tehnyt pitkän työuran vesihallituksessa ja Suomen ympäristökeskuksessa. Hän on kehittänyt erityisesti rakennettujen vesien ja vaelluskalojen tilaa luonnonmukaisten ratkaisujen avulla.

”Jukka Jormola on edistänyt vesistöjen hyvän tilan saavuttamista 1970-luvulta saakka ja jatkaa energisenä suunnannäyttäjänä ja luonnonmukaisten vesistökunnostusten puolestapuhujana yhä tänäänkin”, sanoi SYKEn vesikeskuksen johtaja Anna-Stiina Heiskanen.

”Jukka Jormolan ja muiden aktiivisten vesistökunnostajien verkosto on elintärkeä Suomen vesistöjen ja vesiekosysteemien kestävämmän tilan saavuttamiseksi. Yhteistyö viranomaisten, tutkimuksen ja verkoston välillä tuottaa innovatiivisia ratkaisuja ja tuloksia, siitä olemme iloisia ja kiitollisia”, Heiskanen jatkoi.

Alavusjärven ravinnekuormitus kuriin ja virkistyskäyttö kunniaan

Alavudenjärven ja sen lähivesistöjen kunnostustyöt ovat kohentaneet vesistöjen virkistysarvoa, parantaneet veden laatua ja lisänneet luonnon monimuotoisuutta. Työ on ollut suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Kunnostuksia on tehty yhteistyössä lukuisien maanomistajien, yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Maatalousvaltaisen valuma-alueen vesistöt kärsivät usein ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumisen aiheuttamasta rehevöitymisestä ja umpeenkasvusta. Vuosikymmen sitten tilanne oli tällainen myös Alavudenjärvellä.

Vuonna 2015 Alavuden kaupunki, etumiehenään Timo Rintala, päätti ryhtyä kaupunkilaisille tärkeän järven kunnostustoimiin. Viime vuosien aikana Alavudenjärven ja sen lähivesistöjen tilaa on parannettu useilla hankkeilla, joiden vetäjänä ja osarahoittajana kaupunki on toiminut.

Järven virkistyskäyttöarvot ovat parantuneet rantapuskien raivauksen, vesikasvillisuuden niiton ja vesikasvien juurakoiden poistamisen sekä ruoppausten myötä.

Järven ympäri on rakennettu neljän kilometrin mittainen esteetön kävelyreitti sekä virkistys- ja retkeilyrakenteita. Pahajoen luusuaan sijoittuvalla havainnepolulla on kaupunkilaisille ja koululaisille tarjolla tietoa vesiensuojelukosteikon toiminnasta. Pörriäispuisto muistuttaa pölyttäjien tärkeydestä ja linnunpönttöpuistossa on koteja kymmenille linnuille.

Virkistysarvojen lisäksi veden laatu on parantunut. Timo Rintalan johdolla on Alavudenjärven valuma-alueella rakennettu kosteikkojen ja saostusaltaiden lisäksi bioreaktoreita eli puuhakkeesta tehtyjä vesiensuojelurakenteita, jotka poistavat valumavesistä erityisesti typpeä. Alavudenjärvestä on poistettu ravinteita myös hoitokalastuksin: järvestä on nuotattu liki 18 000 kg kalaa, pääosin lahnaa.

Vesistökunnostustoimet jatkuvat Alavudella, sillä Alavudenjärveen laskevan Pahajoen varrelle suunnitellaan lisää vesiensuojelukosteikoita ja bioreaktoreita. Kaupunki poistaa joesta myös kalojen nousuesteitä.

Vesistökunnostajapalkinto on osa Vesistökunnostusverkoston toimintaa

Vuoden vesistökunnostaja -palkinto jaettiin nyt kymmenettä kertaa. Palkinnon voi saada toimija tai hanke, joka on edistänyt esimerkillisesti vesistöjen kunnostusta. Palkinnonsaajan valitsee Vesistökunnostusverkoston vuosittain vaihtuva raati, jossa tänä vuonna oli mukana Suomen ympäristökeskus, Metsähallituksen luontopalvelut, Kokkolan kaupunki, Pohjanmaan Vesi ja ympäristö ry ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, joka välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta. Sitä koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE.

Palkinto jaetaan vuosittain Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa. Tänä vuonna seminaari järjestettiin 23.–25.8. Kokkolassa yhteistyössä Kokkolan kaupungin, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen (ProAgria), vesiensuojelun tehostamisohjelman, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen sekä veden valtakunnassa tapahtuu (Freshabit LIFE IP) -hankkeen ja EMKR-ohjelman hankkeiden kanssa.

Lisätietoja

Tutkija Sari Uusheimo, Suomen ympäristökeskus SYKE / Vesistökunnostusverkosto, p. 0295 251 096, etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkkejä

Kuvia medialle