VIKURI-hankkessa kehitettiin vieraskasvilajien torjuntaa Länsi-Suomen ja Keski-Suomen maatalousympäristöissä. Hanke alkoi vuonna 2010 ja päättyi vuoden 2014 lopussa.
Hankkeen päätavoitteena oli levittää tietoa haitallisista vieraskasvilajeista sekä estää niiden leviäminen. Hanketyöntekijät auttoivat yksityisiä henkilöitä vieraskasvilajien torjunnassa, esim. jättiputken hävitystyössä. Suunnitelmallisen torjunnan lisäksi tiedotettiin aiheesta eri tapahtumien, esitteiden ja nettisivujen kautta, annettiin neuvoja ja aktivoitiin omatoimisten hävitystöiden tekemiseen, osallistuttiin talkoisiin neuvontaroolissa sekä kokeiltiin pilottiluontoisesti uusia torjuntamenetelmiä.
VIKURI-hanketta koordinoivat Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset. Sitä rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.
Jättiputki saattaa ottaa haltuun myös talon pihapiirin. © Hanna Lindblom
Vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka ovat ihmisen toiminnan seurauksena ylittäneet luontaiset leviämisesteensä. Osa vieraslajeista aiheuttaa mittavia haittoja esim. levittämällä tauteja, muuttamalla elinympäristöä muille lajeille sopimattomaksi tai syrjäyttämällä alkuperäisiä lajeja.
Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti toiseksi vakavin syy luonnon monimuotoisuuden häviämiselle heti elinympäristöjen tuhoutumisen jälkeen. Kansainvälinen biodiversiteettisopimus edellyttää valtioilta omaa vieraslajistrategiaa. Lisätietoja vieraslajistrategiasta löydät maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.
Jättiputki, jättipalsami, lupiini ja kurtturuusu ovat esimerkkejä helposti leviävistä lajeista, jotka aiheuttavat vahinkoa levitessään luontoon. Lajeille yhteinen piirre on kotimaisten lajien elintilan valtaaminen ja kokonaisten luontotyyppien muuttaminen. Lehdot, niityt ja rannat menettävät monimuotoisen kasviston ja eläimistön yhden ainoan kilpailukykyisen ja usein isokokoisen lajin vallatessa elinalueen. Jättiputki on ihmiselle lisäksi terveyshaitta. Lajien torjunta on tärkeää ennen kuin ne valtaavat lisää elintilaa. Jos kasvit saavat vahvan jalansijan, niiden torjunta on vaikeampaa ja kalliimpaa.
Varmista, että kasvijäte ei lähde uuteen kasvuun. Murskaa tai kuivaa kasvijäte perusteellisesti ennen kompostointia. Kuvassa jättipalsamia. © Hanna Lindblom
VIKURI-hankkeen tietoon tuli viiden vuoden aikana yhteensä yli 1300 vieraslajiesiintymää, joista valtaosa oli jättiputkea (Pohjanmaa 376 kpl ja Keski-Suomi 517 kpl). Hankkeen torjuntatyöntekijät pyrkivät käymään kaikilla jättiputkikohteilla ainakin kerran avustamassa torjunnan aloituksessa.
Jättiputkiesiintymän lopullinen hävittäminen vie useita vuosia, sillä maaperän siemenpankki on elinvoimainen noin 10 vuotta. Hankkeen aikana saatiinkin hävitettyä vain noin 10 % tiedossa olleista esiintymistä. Hävinneet esiintymät ovat yleensä olleet pienialaisia tai tuoreita (muutaman yksilön kokoisia tai nuoria, jolloin siemenpankkia ei ole vielä ehtinyt muodostua).
Esiintymien jatkohoito onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta torjuntaan ei pääse jäämään välivuosia, joiden aikana kasvi pääsee siementämään. Siementen maahan karisemisen jälkeen torjunta alkaa alusta. Maanomistajia (ja muita maanomistajan luvalla) kannustetaankin jatkamaan torjuntaa omatoimisesti.
Havaitsemansa vieraslajiesiintymät voi ilmoittaa kansalliseen vieraslajiportaaliin (www.vieraslajit.fi). Myös VIKURI-hankkeen tiedossa olevat esiintymät tullaan siirtämään sinne.
Lisätietoja:
Keski-Suomi
Biologi Johanna Viljanen, Keski-Suomen ELY-keskus, p. 0295 024 829
Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa
Ylitarkastaja Johanna Kullas, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0295 027 843
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
