Vesistömallinnus ja kustannustehokkuus

Vesienhoidon suunnittelu ja toteutuksen seuranta niin paikallistasolla kuin valtakunnallisesti edellyttävät tietoa vesistöjen nykytilasta sekä vesistöihin kohdistuvista paineista, käsittäen esimerkiksi ravinnekuormituksen muuttuvassa ilmastossa. Maastossa tehtäviä mittauksia ja laboratorioanalyysejä ei kustannussyistä ole mahdollista tehdä kaikissa vesissä, joten tarvitaan yleistäviä mallityökaluja. VELHO-hankkeessa kehitettiin ja sovellettiin erilaisia työkaluja ravinnekuormituksen mallintamiseen ja seurantaan sekä vesienhoidon kustannustehokkuus- ja hyötytarkasteluihin. Työn toteutti Suomen ympäristökeskus (SYKE).

On muistettava, että mallit ovat aina vain yksinkertaistettu kuvaus todellisuudesta ja erityisesti lähtötietojen tarkkuus vaikuttaa tulosten tarkkuuteen merkittävästi. Monet mallit ovat usein luotettavampia isojen alueiden mallintamisessa, vaikka tällä hetkellä tarvetta onkin malleille, joiden tulokset olisivat luotettavia myös pienillä valuma-alueilla, joissa käytännön työ yleensä tapahtuu.


VEMALA

VEMALA on mallityökalu mereen päätyvän typpi-, fosfori- ja kiintoaineskuormituksen arviointiin ja seurantaan. Työkalussa voidaan määritellä peltolohkokohtaisesti viljelytoimenpiteet, lannoitustaso, karjanlannan käyttö ja mahdolliset suojakaistat ja kosteikot. Työkalu laskee arvion peltolohkoilla suoritettavien toimenpiteiden ja muiden kuormitukseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta mereen päätyvään kuormaan. Työkalulla voidaan arvioida erikseen toimenpiteiden vaikutusta ja sääolojen vaikutusta kuormitukseen.  Lisäksi työkalulla pystytään arvioimaan ilmastonmuutoksen vaikutusta ravinnekiertoihin pellolla ja kuormitukseen. Mereen päätyvää kuormitusta voidaan mallilla seurata reaaliajassa. Hankkeessa mallinnettiin Lounais-Suomen vesistöt Kiskonjoesta Karvianjokeen sekä rannikkoalueet ja merialueen saaret.

Lisätietoa VEMALA-mallista saa Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) markus.huttunen (at) syke.fi

VEMALA.JPG
Kuva: Vemala-Icecream mallin arvio ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Aurajoesta mereen päätyvään fosforikuormaan nykyisillä viljelykasveilla ja lannoitusmäärillä. Mallin arvion mukaan ilmastonmuutos kasvattaisi peltojen fosforihuuhtoumaa 2020 luvulla 30 % nykytilasta. Eri skenaarioissa maatalouden toimenpiteillä päästään 2020 luvulla korkeintaan 20 % peltojen fosforihuuhtouman pienennykseen verrattuna nykytilaan.



KUTOVA ja VIRVA

Kustannustehokkaiden toimenpiteiden valintatyökalu KUTOVAa ja vedenlaadun paranemisesta virkistyskäytölle syntyvien hyötyjen arviointiin kehitettyä VIRVA-mallia sovellettiin ja kehitettiin Paimionjoen vesistöalueella Varsinais-Suomessa ja Kauvatsanjoen valuma-alueella Satakunnassa. Kauvatsanjoen valuma-alueella tehtiin lisäksi kokonaisvaltainen tarkastelu valuma-alueen vesistöjen tilasta ja kuormituksesta sekä hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi vesissä ja valuma-alueella tarvittavista toimenpiteistä.


KUTOVA-työkalun avulla voidaan vertailla vesiensuojelutoimenpiteitä niiden kustannustehokkuuden mukaan sekä muodostaa kustannustehokkaita toimenpideyhdistelmiä, joissa on huomioitu toimenpiteiden yhteisvaikutukset kuormitukseen. KUTOVA-työkalulla muodostettuja kustannustehokkaita toimenpideyhdistelmiä verrattiin vesienhoidon ensimmäisellä suunnittelukaudella Paimionjoelle ja Kauvatsanjoelle suunniteltuihin toimenpiteisiin. Paimionjoella ensimmäisen kauden suunnitelluilla toimenpiteillä voitaisiin saavuttaa n. 7 % fosforikuormitusvähennys, kun samalla budjetilla laaditun kustannustehokkaimman toimenpideyhdistelmän kuormitusvähennysvaikutus olisi jopa 30 %. Kauvatsanjoella ensimmäisen kauden suunnitelluilla toimenpiteillä voitaisiin saavuttaa 5 % kuormitusvähennys ja kustannustehokkailla toimenpiteillä samalla budjetilla 7 % vähennys.


VIRVA-mallilla voidaan arvioida ranta-asukkaiden ja muiden käyttäjien vedenlaadun paranemisesta kokemaa höytyä rahamääräisesti. Vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttamisesta rantakiinteistöjen virkistyskäytölle syntyvät hyödyt olisivat Paimionjoen vesistöalueella ja Paimionlahdella noin kaksi miljoonaa ja Kauvatsanjoen valuma-alueella noin miljoona euroa vuosittain

Julkaistu 17.6.2014 klo 16.16, päivitetty 15.10.2014 klo 10.05