Vesistöaluetyö

Käytännön vesistöaluetoiminta hankkeessa koostui vesienhoidon toimijoille suunnatuista alueellisista tapaamisista ja tilaisuuksista, joissa käsiteltiin kunkin vesistöalueen ajankohtaisia asioita ja keskeisiä haasteita sekä etsittiin niihin ratkaisuja. Tavoitteena oli kokonaisvaltainen vesistöalueittainen tarkastelu, vaikka toimenpiteitä tehtiinkin paikallisesti.

lounais-suomen_vesistöalueet.jpg

Lounais-Suomen vesistöalueet. Kartalle numeroitujen 13 mantereen päävesistöalueen lisäksi vesistöalueisiin kuuluun merenrantojen välialueet, joita karttaan ei ole erikseen numeroitu. Hankkeen vesistöaluetoimintaan kuuluivat myös merialueista Selkämeri ja Saaristomeri.

Pro Saaristomeri ja Satavesi

Hankkeen pääasiallisina sidosryhmäyhteistyön kanavina vesistöalueilla toimivat varsinaissuomalaisen Pro Saaristomeri - ja satakuntalaisen Satavesi-ohjelmien vesistöalueryhmät. Pro Saaristomeri ja Satavesi ovat ELY-keskusten ja maakuntaliittojen välisiä yhteistyöohjelmia. Ohjelmien toimintaan voi tutustua tarkemmin vesistöohjelmien omilta Internet-sivuilta, tämän sivun oikean palkin linkeistä.

Vesistöalueryhmät Vesistöalueryhmät olivat tärkeä kanava hankkeen tapahtumien ja toimenpiteiden tiedottamisessa ja kohdentamisessa. Ryhmien kautta mm. valittiin Kummikoulu-toiminnan kohde koulut, toteutettiin paikallisten toimijoiden kanssa suunnittelun ja hoidon pilotteja, sekä järjestettiin koulutustilaisuuksia ryhmien tärkeäksi kokemista aiheista.

Vesistöohjelmien toimintaan kuuluvat myös erilaiset teemaryhmät. Ympäristötietoisuus ja -kasvatus teemaryhmän jäsenet olivat aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa VELHO-hankkeen ympäristökasvatustapahtumia. Menetelmät ja teknologia -teemaryhmän jäsenten kanssa tutustuttiin vesiensuojelun  ja vesien tilan parantamisen uusiin menetelmiin.

Pro Saaristomeri ja Satavesi-ohjelmein vesistöalueryhmät. Kuvaa klikkaamalla saat näkyviin suuremman kuvan.

Vesistöalueryhmät koostuvat vesistöalueensa eri organisaatioiden edustajista. Kaiken kaikkiaan ohjelmissa on mukana yli 600 henkilöjäsentä 300 organisaatiosta. Hankkeen tavoitteena oli lisätä ryhmien aktiivisuutta ja tiivistää niiden sisäistä ja ryhmien välistä yhteistyötä. Hankkeen aikana vesistöalueilla järjestettiin 58 alueellista tapaamista vesistöalueilla, 14 teemaryhmien tapaamista ja 3 maakunnallista ohjelmien toimintaa linjaavaa ohjelmakokousta. Lisäksi ohjelmien puitteissa järjestettiin retkiä eri sidosryhmien kanssa.

Vesistöalueryhmien merkitys alueidensa vesienhoidon yhteistyön ja keskustelun foorumeina kasvoi hankkeen aikana ja samalla niiden merkitys paikallisen aktiivisuuden ja ympäristötietoisuuden lisääjinä kasvoi.

Julkaistu 17.6.2014 klo 16.15, päivitetty 16.6.2014 klo 14.14