Hankkeilla parempaan vesien tilaan

Yleiskuva_Tikander

Kuva: Sanna Tikander

Vesiensuojelu ja -hoitotyötä on syytä tehdä yksilötasolla, jokapäiväisillä valinnoilla, mutta nopeammin ja näkyvämmin vesien tilaan voidaan vaikuttaa suuremmilla yksittäisillä toimilla yhdessä muiden kanssa. Hankkeistamalla vesienhoitotyötä saadaan siihen ulkopuolisia resursseja; rahaa, asiantuntemusta ja työpanosta, jota muuten ei aina ole.

Hankeneuvontaa

Vesienhoidon hankeideoita ja toimenpidetarpeita kartoitettiin vesistöalueryhmien kokouksissa ja eri tilaisuuksissa. Aiheet ja ideat koottiin vesistöalueiden kehittämisohjelmiin ja niiden käynnistymistä edistettiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Vesistöalueiden kehittämisohjelma-asiakirjat löytyvät Pro Saaristomeri- ja Satavesi-ohjelmien vesistöalueryhmien omilta sivuilta.

Hankkeiden edistämisessä paneuduttiin paikallisten, konkreettisten toteutushankkeiden käynnistymiseen, mutta neuvontaa ja tiedotusta erilaisista hanketyypeistä, rahoitusmahdollisuuksista, yhteistyökumppaneista ja -tavoista annettiin myös alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälistenkin hankkeiden toteuttamiseksi.

Hankeneuvontaa_Tikander

Kuva: Kati Javanainen

Vesienhoidon pilottihankkeita

Hankkeen omien pilottitöiden avulla tuotiin esille erilaisia yhteistyötapoja ja aktivoitiin paikallista vesienhoitotoimintaa. Pilottityöt käsittivät erilaista suunnittelua ja siihen liittyvää toimintaa, sekä yhteistyön organisointia vesistöalueilla. Kohteet valittiin vesistöalueryhmien kanssa yhdessä niin, että ne palvelisivat esimerkkeinä koko alueella. Pilottitöitä tehtiin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa yhteensä kahdeksan.

Vesiosion pilottitöillä katettiin kaikki vesistöalueet, vaikka osa toimista toteutuikin paikallisten toimijoiden omalla rahoituksella. Pilottitöiden yhtenä tavoitteena olikin tarjota välineitä, joilla paikallista toimintaa saadaan käynnistettyä ja paikalliset toimijat sitoutettua vesienhoitotyöhön, ja mikä onkaan parempaa sitoutumista kuin toteuttaa itse oma vesienhoitohanke tärkeäksi kokemallaan vesialueella. VELHO-hankkeen tuella oli kuitenkin merkittävä rooli siinä, että paikalliset uskalsivat lähteä hanketyöhön, vaikka eivät sitä aikaisemmin olleet tehneetkään. Positiivista hankekokemusta rikkaampana he todennäköisesti ovat jatkossakin aktiivisia hanketoimijoita alueillaan.

Pilottitöitä vietiin eteenpäin hankkeen omana toimintana ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Pilottitöinä toteutettiin mm. uudenlainen vedestä käsin kuljettava melontaluontopolku Aurajoelle ja interaktiivinen paikkatietokartta Paimionjoelle, jotka opastavat ihmisiä vähemmän arvostettuihin ja usein vähälle huomiolle jääviin Varsinais-Suomen savisiin jokivesiin.

Paikallisten toimijoiden tulevien kunnostus- ja hoitotöiden tueksi toteutettiin mm. Salon Lehmijärvellä happamiin ja alumiinipitoisiin valumavesiin pureutuva metsämaan maaperäkartoitus ja vesiensuojelullinen metsänkäyttösuunnitelma, sekä Raumalla valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohteella Saarnijärvellä linnusto- ja viitasammakkoselvitys.

Kokemäenjoen vesistöalueella, Sääksjärveen laskevan Piilijoen varrella paneuduttiin paikallisten tahojen kanssa joen tulvahaittojen ehkäisyyn ja tehtiin Piilijoen pengerryssuunnitelma. Samalla selvitettiin myös tulvasuojelupenkereiden vaikutusta joen yläjuoksun tulvaherkkyyteen.

Selkämeren taustakuormituksen mallintamisen avulla kartoitettiin Itämeren muiden altaiden kuormituksen vaikutusta Selkämeren tilaan.

Pilottitöihin voi tutustua tarkemmin vasemman laidan alasivuilta.

Julkaistu 17.6.2014 klo 16.15, päivitetty 26.6.2014 klo 22.44