Vesienhoito

Lehmijarvi1Tikander

Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Samalla hyvälaatuisten vesien tila ei saa heiketä. Joissakin tapauksissa vesien hyvän tilan saavuttamisen määräaikaa voidaan pidentää vuoteen 2021 tai 2027 asti.Kuva: Lehmijärvi, Sanna Tikander

EU-direktiivit käytännön toiminnaksi

Vesienhoidon tavoitteet perustuvat Euroopan Unionin kolmeen direktiiviin: vesipolitiikan puitedirektiiviin, meristrategiadirektiiviin ja tulvadirektiiviin, jotka Suomessa on pantu täytäntöön laeilla vesien- ja merenhoidonjärjestämisestä ja tulvariskien hallinnasta. Tulvariskien hallinnan ja merenhoidon osalta ensimmäisen kauden suunnittelu on vasta käynnissä. Vesienhoidossa ensimmäiset käytännön toimintaa ohjaavat alueelliset vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat ovat valmiit ja niiden toteutus on käynnissä.


Toisin kuin suunnitteluprosessia, toimenpiteiden toteutusta ei ole vastuutettu millekään viranomaistaholle, vaan työhön tarvitaan laaja joukko erilaisia toimijoita yksittäisistä kansalaisista yrityksiin. Jotta vesistöjä voidaan hallita kokonaisuuksina ja toisaalta tarkastella myös paikallisesti, tarvitaan vesistöjen käyttöpaineiden ja niiden aiheuttamien vaikutusten arviointiin sekä tarkennettuun suunnitteluun ja toimeenpanoon organisaatio- ja sektorirajat ylittävää toimintaa. Tähän haasteelliseen työhön tartuttiin monin tavoin myös VELHO-hankkeessa.

Toiminta hankkeessa

LaukanlahtiPerkonoja

Laukanlahden kosteikon esittelytilaisuus keväällä 2014. Kuva: Marjo Perkonoja

Vesistöaluetyö eri sidosryhmien kanssa oli ensisijaisen tärkeää. Suunnittelu ja kehitystyö tehtiin tiiviissä yhteistyössä maakunnissa toimivien vesistöohjelmien ja muiden toimijoiden kanssa.

Hankeneuvonnan avulla tuettiin vesienhoitohankkeiden käynnistymistä molemmissa maakunnissa ja erilaisissa hankkeissa oltiin mukana ohjaus- ja tukiryhmien jäseninä sekä asiantuntijoina. Pilottikohteiden avulla kehitettiin uusia yhteistyötapoja vesien tilan parantamiseksi ja aktivoitiin paikallista vesienhoidon hanketoimintaa.

Vesistömallinnuksen ja kustannustehokkuuslaskelmien kehitystyön avulla luotiin työkaluja vesistökuormitukseen vaikuttavien tekijöiden arviointiin ja vesienhoidon toimenpiteiden tehostamiseen.

Yhteistyön merkitys on suuri vesienhoidossa. Työ on pitkäjänteistä ja haastavaa ja siinä päästään eteenpäin vain aidolla kaikkien intressitahojen yhteistyöllä. Yhdistys- ja muun vapaaehtoisen toiminnan tueksi hankkeessa laadittiin analyysi vesienhoidon organisaatioista ja tuettiin toimijoiden organisoitumista.

Vesienkunnostus- ja hoitotyön koulutuspäivien ja seminaarien avulla pyrittiin lisäämään vesiympäristöön ja vesienhoidon toteutukseen liittyvää tietämystä ja verkostoitumista. Omat vedet paremmiksi -kampanjan avulla tuettiin yhdistysten ja kansalaisten tekemää omatoimista vesien tilan seurantaa ja kunnostustyötä. Kampanjan aikana tuotettiin myös laaja paketti ohjeita ja lomakkeita omatoimiseen vesistöseurantaan. Kummikoulu-toiminnalla kehitettiin ja jalkautettiin koululaisille sopivaa toiminnallista vesistöopetusmallia. Hankkeessa koottu opetusmateriaali on kaikkien vapaasti käytettävissä ja muokattavissa omiin tarpeisiin.


Työn tulokset esitellään vasemman palkin alasivuilla. Koulutuspaketit on koottu Koulutukset ja seminaarit -sivulle ja julkaisut ja muut kirjalliset raportit on koottu Julkaisut-sivulle.

Muuta aiheesta

Julkaistu 17.6.2014 klo 16.15, päivitetty 13.6.2014 klo 8.44