Talvileikkuu

Talvileikkuulla tarkoitetaan kuivan, ylivuotisen ruovikon keruuta talvella lumen päältä routaantuneella maalla ja jään päältä vesialueella. Talvikorjuun suurimpina ongelmina ovat suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvan korjuukaluston puute, sekä korjuun riippuvuus vaihtelevista lumi- ja jääolosuhteista. Talvileikkuilla ei myöskään ole niin suuria myönteisiä vaikutuksia ruovikon seuraavan vuoden kasvuun kuin kesäleikkuilla, koska kasvusto on varastoinut ravinteet juurakkoon.

Kinosta ruovikossa

Ruovikkoon kinostunutta lunta. Kuva: Ritva Kemppainen

Kertaleikkuun vaikutukset voivat olla jopa ruovikon kasvua lisääviä, kun vanha ruovikko ei mekaanisesti estä eikä varjosta uutta kasvavaa ruovikkoa. Kertaalleen tehdystä talvileikkuusta on hyötyä rantaniityillä, joille saadaan kasvukauden alkaessa karja pitämään uuden ruokokasvuston kasvua kurissa. Leikkuusta on välitön hyöty myös seuraavana keväänä avointa rantaa etsiville levähtäville muuttolinnuille.

Kuitenkin vasta useamman vuoden peräkkäisillä talvileikkuilla saavutetaan pitempiaikaisia positiivisia vaikutuksia. Leikkuilla estetään ruokoturpeen muodostumista ja rantaviivan pakenemista kauemmas vesialueelle, parannetaan veden virtausta, sekä vähennetään mätänevän massan metaanipäästöjä. Talvella leikatun ruo’on mukana poistuu ravinteita noin 20 - 30 % kesäruo’on ravinteiden määrästä, mutta koska se parantaa ruovikon elinkykyä, se edistää uuden kasvuston ravinteiden sitomiskykyä.

Hankkeen kokemuksia ja johtopäätöksiä talvileikkuusta

  • Rinnekone-kaksoissilppuri –laitteisto toimii hyvin talviruo’on korjuussa, valmis silppu soveltuu hyvin moneen käyttökohteeseen
  • Hyvissä olosuhteissa talvileikkuukohteista saadaan helpommin koottua laajempia kokonaisuuksia kuin kesäleikkuukohteilla (voidaan leikata samalla laitteella vesi- ja maa-alueilla)
  • Talvileikkuu on järkevää alueilla, joilla:
    • ei kesäaikaan pääse tai vedestä leikattavalle massalle ei löydy rannalta nostopaikkaa
    • talviruokoa halutaan korjata erityistä käyttötarkoitusta varten (rakentaminen, poltto läheisessä lämpölaitoksessa, kuivikekäyttö esim. saaristossa)
    • omatoiminen korjuu onnistuu maatalouslaitteilla, kun jää- ja lumiolosuhteet suotuisat

Talvikorjuussa vaikeat olosuhteet asettavat vaatimuksia korjuukoneille

Rakennus- ja polttokäyttöön ruoko korjataan talvella materiaalin ollessa kuivaa ja lehtien irrottua korresta. Paras korjuuaika on kevättalvi, jolloin ruokokasvuston kosteuspitoisuus on alimmillaan, n. 18-20 %. Kevättalvella sääolosuhteet ovat usein myös soveltuvimmat korjuun toteutukseen.

Talvikorjuun haasteena ovat talvien vaihtelevat olosuhteet, jos kantavaa jääpeitettä tai kunnon routakerrosta ei pääse syntymään. Ruovikoihin laskee usein jäätymistä hidastavia ojavesiä ja niiden reunoille kasaantuu tuulen avoimilta jääalueilta kuljettamaa lunta.

Jääkansi ruovikossa

Ruovikoiden jäätymistä hidastaa mätänevästä karikkeesta tuleva lämpöenergia ja korkean veden aikaan korkealle korsiin jäätyvä eristävä jääkansi. Kuva: Ritva Kemppainen

Talvileikkuussa koneilta edellytetään alhaista pintapainetta ja hyvää kulkukykyä lumessa. Lisäksi leikattu ruoko on saatava kerättyä talteen. Alhainen pintapaine on ratkaistu usein käyttämällä telaketjulaitteistoa. Ne vaativat kuitenkin kuljetuskaluston työmaiden väliseen siirtoon. Hyvinä jäätalvina voidaan leikata maatalouden niitto- ja paalauskalustolla. Pintapainetta voidaan alentaa käyttämällä pienempiä traktoreita, jotka on varastettu paripyörillä. Niitto- ja paalauslaitteiden kantavuus ja matala maavara voivat kuitenkin estää työn runsaslumisina talvina.

Maaliskuussa 2011 hankkeessa tehtiin ruovikon talvileikkuuta kolmessa kohteessa yhteensä 15 hehtaarilla virolaisella Bandwagen-telaketjukoneella, jossa on niputtava leikkuupää (BSC-leikkuri). Vaikka koneen kulkukyky lumessa on hyvä, vaikeutti yli puolimetrinen lumikerros ruo’on korjuuta. Erityisesti ruovikon ulkoreunoille oli kertynyt paksuja kinoksia. Työt keskeytettiin alueilla, joissa lunta oli lähes metri tai kun ruovikossa ei ollut jäätä lumikerroksen alla. Saantoa (2,2-2,7 t/ha)  heikensi paksuun lumeen jäävä pitkä sänki. Normaaliolosuhteissa päivän leikkuutulos on koneella 5 hehtaaria, mutta paksu lumi ja pitkä kuljetusmatka välivarastolle hidastivat työtä (n. 3,5 ha/päivä).

niputtava leikkukone

Talvella 2011 leikattiin ruovikkoa Oukkulanlahdella Maskussa ja Kuustonlahdella Mynämäessä. Leikkuutyön toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailussa virolainen Rooexpert Oy. Vaikeista jää- ja lumiolosuhteissa suunnitellusta leikkuualasta pystyttiin toteuttamaan puolet eli viitisentoista hehtaaria. Taivassalon Kolkanaukolla valtaosa suunnitellusta alasta jäi leikkaamatta ruovikkoon kertyneen lumen ja olemattoman jääpeitteen vuoksi.

Talvikorjuussa testattiin uutta, Lännen Järviperkaus Oy:n koneyhdistelmää

Yhdistelmässä rinnekoneeseen kiinnitetty kaksoissilppuri leikkaa, silppuaa ja puhaltaa ruokosilpun toisen rinnekoneen vetämään, jalaksilla varustettuun kärryyn. Leikkuita tehtiin maaliskuussa 2013 kahdella laajahkolla ruovikkokohteella Luvialla ja Maskussa (yhteensä 30 ha) sekä Halikossa 3,5 hehtaarin alalla. Leikkuuvauhti oli noin 4 ha/päivä.  Maskussa lunta oli enemmän, minkä vuoksi sänki jäi pitkäksi ja osa ruo’oista oli lakoontunut lumen alle. Luvialla ruokosilppu kostui leikattaessa ja lumisade kostutti välivaraston kasoja. Lunta tuli myös leikatun silppurin imiessä kevyttä pakkaslunta ruovikon pohjalta. Ruokosilpun kosteuspitoisuus vaihteli 24 - 34 % välillä. Maskun leikkuiden aikana oli kovaa pakkasta ja ruoko oli selvästi kuivempaa.

Uuden rinnekone-kaksoissilppuri –yhdistelmän todettiin toimivan hyvin eikä suurempia ongelmia korjuussa ilmennyt. Yhdistelmä vaatii melko suuren kääntösäteen, mutta hehtaarinkin kokoisia alueita pystyttiin leikkaamaan. Silppurin tarvitsema terämäärä aliarvioitiin ja leikkuussa tuotetun silpun pituus jäi ennakoitua 5-10 cm selvästi pidemmäksi. Pisimmät yli 30 cm korret silpun seassa hankaloittivat jatkokäyttöä. Tuulisella ja kuivalla pakkassäällä ruovikko pölysi voimakkaasti, mikä lisäsi koneiden ilmaottoaukkojen puhdistustarvetta. Kahden laitteen yhdistelmä vaati erityistä tarkkuutta kivien ja muiden esteiden havaitsemiseen. Koneketjun käytön haasteena on niiden vaatima lavettikuljetus. Kapeimmille teille ei laveteilla pääse, mutta koneet voidaan ajaa isomman tien varresta leikkuualueelle.

Leikkuualan mittaus onnistuu hyvin ilmakuvilta

Talven 2011 leikkuualat ilmakuvattiin maaliskuun lopulla ja verrattiin niiltä mitattua pinta-alaa maastossa GPS-tallentimella mitattuun. Ilmakuvien mittaustarkkuus oli riittävä eikä mittaustuloksissa ollut merkittävää eroa maastossa mitattuihin pinta-aloihin verrattuna.

Talvileikkuukoneyhdistelmä

 Maskun Aitsaaressa tehtiin maaliskuussa 2013 ruovikon talvikorjuuta uudella menetelmällä. Telaketjuilla varustetut koneet mahdollistavat korjuun pehmeissä, usein huonosti jäätyvissä ruovikoissa. Lisäksi leikkuussa suoraan silppuuntuva ruoko on helppo kuljettaa jatkokäyttöön. Kuva: Ritva Kemppainen

Julkaistu 23.7.2014 klo 13.21, päivitetty 29.9.2014 klo 20.55