Tulokset ruo'on energiakäytöstä

Järviruoko on ilmastoystävällinen biopolttoaine, jonka suunnitelmallisella korjuulla voidaan parantaa rantojen ja vesien tilaa. Järviruoko käyttäytyy polttoaineena samalla tavoin kuin ruokohelpi tai viljan olki. Sen energiasisältö on lähes sama kuin puuhakkeella painokiloa kohden. Haasteena on ruo’on keveys, mikä vaikuttaa mm. kuljetuskustannuksiin. Järviruokoa ei tarvitse kylvää eikä lannoittaa, vaan se muodostaa kasvustot ilman ihmisen tuotantopanoksia. Yhden ruovikkohehtaarin energiasisältö on keskimäärin noin 21 MWh, mikä vastaa yhden pientalon vuotuista energiankulutusta.

Hakkeen ja ruokosilpun Taivassalon seospolttokokeen perusteella voidaan todeta järviruo’on sopivan tukipolttoaineeksi paikallisissa hakelämpölaitoksissa. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä toteutetusta polttokokeesta saatiin rohkaisevia tuloksia: ruokosilpun poltto pienellä seossuhteella puuhakkeen kanssa paransi polton hyötysuhdetta, eli puusta saatiin lämpötehoa suhteellisesti enemmän ruo'on kanssa kuin ilman sitä poltettuna. Polttokoe lämpölaitoksessa Eurajoella osoitti, että ruoko sopii yksinkin poltettavaksi, kunhan silppu on riittävän lyhyttä. Tekninen käyttövarmuus, korroosioriskit ja rikkidioksidipäästöt huomioiden järkevintä on kuitenkin seospoltto hakkeen kanssa.

Avoin auma

Biokaasutuskoe Kaarinassa osoitti, että ruoko toimi biokaasulaitoksessa ilman teknisiä ongelmia. Hyvin murskattu ruoko meni helposti läpi laitoksen apevaunusta. Ruo’on hyvän esikäsittelyn ja pienen partikkelikoon (alle 50 mm) arvioitiin kompensoivan loppukesällä korjatun ruo’on muita viherbiomassoja heikompaa sulavuutta. Lisäksi varastoinnin laakasiiloissa arvioitiin parantaneen ruo’on sulavuutta.

Biokaasupotentiaalin mittauksen perusteella tuore, alkukesällä korjattu järviruoko parantaa kaasuntuottoa yhteismädätyksessä lietteen kanssa verrattuna pelkkään lietemädätykseen, joko ruo’on hyvän metaanipotentiaalin tai yhteismädätyksen synergiaetujen ansiosta. Myös aumattu ruoko soveltuu yhdeksi mädätysprosessin syötemateriaaleista. Alkukesän ruo’on etuna on sen pehmeys ja sulavuus.

Hankkeen kokemuksia ja johtopäätöksiä ruo’on energiakäytöstä

  • käytännön vaihtoehdot järviruo’on polttoon ovat paalien poltto tai seospoltto hakkeen seassa
  • briketöinti ja pelletöintiin ei vielä ole käytännönläheisiä ratkaisuja, liian paljon työvaiheita, pellettipolttimissa tuhkan määrä ongelma
  • kuivalla ruokosilpulla voidaan parantaa kosteasta hakkeesta saatavaa energian hyötysuhdetta
  • silpun lyhyt pituus oleellinen hakelämpölaitoksissa
  • kuljetusketju huomioiden käyttö järkevintä paikallisissa lämpölaitoksissa lähellä leikkuualueita
  • ruoko soveltuu biokaasutukseen muiden viherbiomassojen tapaan, rantojen läheiset laitokset potentiaalisia käyttöpaikkoja
  • lisää testaus- ja tutkimustietoa tarvitaan yhteismädätyksestä
Julkaistu 23.7.2014 klo 13.32, päivitetty 29.9.2014 klo 19.06