Ruo'on esikäsittely

Ruo’on esikäsittely on sen jatkokäytön kannalta usein välttämätöntä. Ruo’on pelto- ja puutarhakäyttö sekä energiakäyttö edellyttävät ruo’on silppuamista tai murskaamista, paalikattilassa poltto paalausta.

Jatkokäytön edellyttämä silpun laatu asettaa vaatimukset silppuamislaitteille

Silpun tasainen laatu ja pieni koko on tärkeää erityisesti lämpölaitoskäytössä, joissa polttoaineen siirtolaitteet on suunniteltu pienikokoiselle jakeelle kuten hakkeelle. Niissä pitkät korret aiheuttavat seospoltossakin herkästi tukoksia ja holvaantumista. Myös biokaasutuskäyttöön ruoko olisi saatava mahdollisimman pieneen palakokoon kaasun tuoton parantamiseksi. Mikäli silppuaminen ei onnistu suoraan korjuussa tai se on liian pitkää käyttökohteeseen, tarvitaan erillistä silppuamislaitteistoa.

Hanke testasi sekä kuivan talviruo’on että tuoreen ruo’on silppuamista

Talvella 2011 nippuina leikatun ruo’on silppuamiseen testattiin Jenz HEM 581 –rumpuhakkuria, jota käytetään puun hakettamiseen. Silppuaminen tehtiin kahdessa erässä: 65 m3 erä 20 minuutissa, 160 m3 erä 45 minuutissa. Tulos oli erittäin tasalaatuinen. Silpun pituus oli keskimäärin 2-5 cm ja seassa oli yksittäisiä pidempiä korsia. Silpun irtotiheys oli korkea, 101 kg/m3 22 prosentin kosteudessa. Pieni silppu pakkautuu tiiviisti. Kuivan materiaalin silppuamisessa kertyi runsaasti pölyä hakkurin moottorin ilmaottoaukkojen ritilöihin. Ongelmia arvioitiin voitavan vähentää syöttäen hakkuriin vuorotellen ruokoa ja puuta. Silloin ei tarvittaisi erillistä ruokosilpun ja hakkeen sekoitusta.

Loppukesällä leikatun, sitkeämmän ruokomateriaalin silppuamiseen testattiin Haybuster H-1130 –jauhinmurskainta, joka murskaa kasvin rakenteen rikki. Haybusteria käytetään mm. oljen, heinän ja ruokohelven murskaamiseen sekä viljan jauhamiseen. Koemurskauksia tehtiin vesileikkuiden ruokomassalla Biovakka Oy:ssä, Ammattiopisto Livian Tuorlan opetustilalla sekä kompostointikoepaikoilla Maskussa ja Mynämäessä. Murskauksen tulos oli erinomainen, ruokosilppu oli hienojakoista ja sammalmaista. Yksittäisiä pidempiä korsia oli vähän eikä niistä arvioitu olevan haittaa kompostointi- ja biokaasutuskokeissa. Kokeissa murskattiin noin 1500 m3 eli 163 tonnia pitkää ruokoa, jonka tilavuus pieneni viides - neljäsosaan. Haybuster pystyy käsittelemään noin 20 tonnia (180 m3) ruokoa tunnissa. Laitteen käytön haasteena on sen vaatima suuri tehon ja tilan tarve.

Haybuster jauhinmurskain

Haybuster on tehokas jauhinmurskain, mutta on sen käyttö erillisine nostolaitteineen vaatii paljon tilaa ympärilleen. Se soveltuu parhaiten käytettäväksi, kun usealta leikkuualueelta kerätään massat yhteen paikkaan esimerkiksi biokaasulaitoksen pihalle ja murskataan kerralla. Kuva: Ritva Kemppainen

Ruo’on pienimuotoisempaa hyödyntämistä varten silppuaminen olisi tarpeen tehdä pienemmillä ja helpommin siirrettävillä laitteilla. Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys on saanut lupaavia tuloksia ruo’on silppuamisesta peltokäyttöön. Vuoden ajan aumassa pehmennyt pitkä ruoko silppuuntui suoraan levityksen yhteydessä, kun ruo’on levitykseen käytettiin kuivalannan levitysvaunua. Kun määrät ovat pieniä, voidaan talviruo’on silppuamiseen käyttää oksasilppureita.

Talviruo’on paalaus mahdollistaa polton paalikattiloissa

Paalit myös säästävät tilaa kuljetuksessa ja varastoinnissa. Paalisilppureilla ja –murskaimilla voidaan paaleja silputa käytettäväksi polttoon tai kate- ja kuivikeaineeksi. Paalausta suoraan korjuun yhteydessä ei ole testattu viime vuosina. Ruo’on paaleina korjuuseen parhaiten soveltuvat pyöröpaalaimet ovat suurkanttipaalaimia edullisempia ja kevyempiä. Niputetulla järviruo’olla saatujen kokemusten mukaan paalaukseen sopivat parhaiten muuttuvakammioiset pyöröpaalaimet, joilla paalin tiukkuutta voidaan säätää. Sidontatavaksi suositeltu verkkosidonta pitänee paalin koossa narusidontaa paremmin.

Hankkeessa suunnitellut paalauskokeet suoraan ruovikossa esti hankalat sääolot ja liika märkyys. Paalausta kuitenkin kokeiltiin Eurassa Paassillan tilalla sänkipellolla elokuussa 2013, koska aiemmin ei oltu testattu pyöröpaalausta silputulla ruo’olla, eikä verkkosidontaa. Lisäksi haluttiin kokeilla polttoa paalikattilassa.

Verkkosidontainen pyöröpaalain soveltuu ruo’on paalaukseen

Paalauskokeessa käytettiin talvella korjattua pituudeltaan vaihtelevaa silppua. Kevään ja kesän ajan aumassa ulkona säilytetty silppu oli osin kosteaa ja hajoavaa. Paalaus suoritettiin Krone-pyöröpaalaimella, jossa on säädettävä paalainkammio. Sidontatapana on verkkosidonta. Pellolla kasoissa ollut silppu levitettiin tasaiseksi karhottimella. Karhotin jauhoi ruokosilppua osin hienoksi silpuksi, mikä vaikeutti silpun saamista noukkimella paalaimeen. Lisäksi noukin hienonsi silppua, mikä aiheutti runsaat noukintappiot hienon silpun jäädessä peltoon. Paalin tiukkuutta löysättiin vähän, jotta paalauskammin ketjut eivät olisi hienontaneet silppua enempää. Syntyneet paalit pysyivät verkkosidonnan ansiosta hyvin kasassa. Kokemusten mukaan ruokosilppu saisi olla paalauksessa pitkää, jolloin se pysyisi paremmin koossa ja korjuutappiota syntyisi vähemmän. Ruo’on herkän hajoavuuden arveltiin johtuneen ruo’on kostumisesta ja säilytyksestä aumassa, jossa korsi oli pehmentynyt. Paalaus tulisikin tehdä samalla ajokerralla niiton kanssa.

Pelletöinti- ja briketöintikokeet Lokapelletti Oy:ssä Laitilassa ja Awutek Oy:ssä Raisiossa

DSCN0228.JPG DSCN0252.JPG

Ruokopellettejä ja rengasmatriisi. Kuvat Ritva Kemppainen

Talvileikkuissa 2013 korjattua ruokosilppua toimitettiin Turun ammattikorkeakoulun COFREEN- ja Pure Biomass –hankkeille käytettäväksi pelletöinti- ja briketöintikokeissa. Ruokosilppuun oli leikkuun ja välivarastoinnin yhteydessä tullut lunta, joten se piti kuivattaa ennen pelletöintiä. Ruoko murskattiin vasaramyllyllä hienoksi silpuksi. Pelletöintilaitteessa käytettiin 50 mm matriisia. Ruokosilpun sekaan ei lisätty täyteaineita. Kokeen aikana kokeiltiin eri matriiseja ja syöttönopeuksia. Kokeessa valmistetut pelletit olivat kiiltäviä ja pysyivät hyvin koossa. Kuutiopaino oli noin 750 kg/m3, mikä on hieman suurempi kuin samalla laitteella valmistettavien puupellettien kuutiopaino (700 kg/m3). Kokeessa valmistettiin ruokopellettejä yhteensä noin 1000 kg eli 1,3 m3.

Briketöintikokeet tehtiin Awutek Oy:ssä Raisiossa Gross GP briketöintilaitteella, joka soveltuu muun muassa puun ja erilaisten korsimateriaalien briketöintiin.

Ruokobriketit

Awutek Oy.ssä briketöityä ruokoa. Kuva: Mika Orjala

Julkaistu 23.7.2014 klo 13.30, päivitetty 19.9.2014 klo 13.54