Suunnitelmat käytäntöön

Ranta-alueiden monikäyttösuunnitelmissa esitetyt maankäyttö- ja hoitosuositukset laadittiin kymmenen vuoden ajanjaksolle. Sen aikana aloitettujen hoitotoimien vaikutukset alkavat hyvin näkyä ja niiden pohjalta voidaan arvioida uudelleen hoidon tarvetta ja kohdentamista.

Suunnitelmat  sisältävät kaikki sellaiset laajat kohteet, jotka soveltuvat tiettyyn maankäyttöön ja jotka ovat hoidettavissa. Kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden ei kuitenkaan oleteta toteutuvan suunnittelujaksolla. Suunnitelmiin on siksi listattu kohteet, joiden hoito on ensisijaista ja joiden toteutus tulisi järjestää mahdollisimman pian erityisesti alueen luonnon monimuotoisuuden ja vesien tilan parantamiseksi. Suunnitelmissa annetaan ohjeita hoitomenetelmistä, ajankohdasta ja tarvittavista ilmoituksista tai luvista sekä saatavilla olevista rahoituskeinoista.

vesiruovikkoa maisemassa

Rantojen kunnostukseen ja hoitoon useita rahoitusmahdollisuuksia

  • Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (perinnebiotooppien kunnostus ja hoito, kosteikkojen perustaminen ja hoito, suojavyöhykeiden ja luonnonhoitopeltojen hoito, paikallisen kehittämisen LEADER-rahoitus, innovaatio- ja kehittämishankkeet),
  • Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma METSO (esim. hakamaat, metsälaitumet, maankohoamisrannikkon sukkessiometsät, lehdot, tulvametsät),
  • kansalliset ja kansainväliset suurhankkeet (Life+, Integration Life, Interreg, EIP),
  • saariston ympäristönhoitoavustukset, vesistökunnostusten tuet sekä eri säätiöiden ym. tuet.

Monet esitetyistä hoitotöistä ovat toteuttavissa yksittäisten maanomistajien toimesta, mutta yhteistyö naapureiden kanssa, yhteisvesialueen omistajien kesken tai eri yhdistysten kautta kannattaa. Yhteistyöllä voidaan alentaa esimerkiksi ruovikon niittokustannuksia, kun voidaan toteuttaa laajempia niittoja. Yhdistykset voivat myös paremmin saada rahoitusta, joiden myöntämisen edellytyksenä on hyötyjen saaminen laajemmalle yhteisölle.

Maatalouden ympäristökorvaukset ovat pääasiassa tarkoitettu viljelijöille, mutta yhdistysten on myös mahdollista hakea rahoitusta perinnebiotooppien ja kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon tarkoitettuja maatalouden ympäristökorvauksia ja investointitukia. Yksittäinen maanomistaja voi myös vuokrata maa-alueensa viljelijälle, joka järjestää alueen hoidon ja hakee korvauksia.

Rantalaidun Jungfruskärissä

Ranta-alueiden laidunnuksen on haettavissa rahoitusta kunnostukseen ja hoitoon mm. laiduntamalla. Kuvat Ritva Kemppainen

Hoidon edistäminen ja neuvonta suunnitelmien valmistuttua olisi tärkeää

VELHO-hankkeessa neuvontaa tehtiin jo suunnittelun maastotöiden aikana, mutta suurin tarve todettiin olevan suunnitelman valmistumisen jälkeen, jolloin hoito- ja kunnostuskokonaisuudet ovat saaneet lopullisen muotonsa. Hoitokuvioiden käytännön toteutuksen kannalta tärkeät asiat,  varasto- ja lastauspaikat, tieyhteydet ja aitausmahdollisuudet, pyrittiin kuvaamaan suunnitelmiin niin, että käytännön työ valitulla hoitomenetelmällä on mahdollista. Toteuttajan tulee vielä hankkia mahdolliset luvat tai laatia vuokrasopimukset, tehdä vesiniitoissa vesikasvien niittoilmoitus, hakea mahdollista lupaa poiketa suojelualueiden rauhoitusmääräyksistä ja tehdä hakemukset hoitotoimien rahoittajille.

Suunnittelussa pyrittiin olemaan mahdollisimman laajasti yhteydessä alueen maanomistajiin ja kuulemaan heidän mielipiteensä hoitotoimista. Erityisesti yhteisomisteisilla alueilla haasteena on saada mielipide tai lupa suunniteltuihin hoitotoimiin, koska osakaskunnat kokoontuvat melko harvoin. Järjestäytymättömät yhteisvesialueet ovat kuitenkin suunnittelun ja töiden toteutuksen kannalta kaikkein haastavimmat, varsinkin, jos osakkaita on paljon.

Julkaistu 22.7.2014 klo 15.32, päivitetty 23.9.2014 klo 10.05