Ranta-aluesuunnittelu

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelulla tarkoitetaan uudenlaista laajojen ranta-alueiden käytön ja hoidon suunnittelumenetelmää, joka yhdistää ranta-alueiden luonnonvarojen hyödyntämisen, monimuotoisuuden suojelun, vesiensuojelun, virkistyskäytön ja maisemanhoidon.

VELHO-hankkeen suunnittelutyössä erityishuomiota kiinnitettiin osallistavaan suunnitteluun ja yhteistyöhön eri sektoreiden kanssa sekä suunnitelmien toteutettavuuteen ja käytännönläheisyyteen. Ruo’on hyötykäytön kannalta on tärkeää suunnitella laajemman alueen ruovikon leikkuualueet niin, että taannuttavista, toistuvista ja rotaatioleikkuista saadaan korjuukokonaisuuksia, joiden toteutus on käytännössä järkevää ja kustannustehokasta.

Alasivuilla  kuvataan VELHO-hankkeessa laaditun kolmen ranta-alueiden monikäyttösuunnitelman tavoitteet, keskeiset vaiheet ja menetelmät, sekä miten suunnitelmat saadaan viedyksi käytäntöön.

Tarkemmat tiedot löytyvät itse suunnitelmista, jotka on julkaistu erillisinä julkaisuina:

• Mynälahden Sarsalanaukon ja Musta-aukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 105/2013.
• Oukkulanlahden-Naantalinaukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 9/2014.
• Eurajoen-Luvian ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Raportteja 52/2014.

Kartalla on esitetty VELHO-hankkeen ranta-alueiden monikäyttösuunnittelualueiden sijainti Lounais-Suomessa.

Rantasuunnittelualueet

Osallistava suunnittelu ja laaja yhteistyö tärkeää

Monikäyttösuunnittelun tavoitteena on, että maanomistajat ja muut toimijatahot (yhteisvesialueiden osakaskunnat, yhdistykset ym.) hoitavat ranta-alueita tulevaisuudessa suunnitelmaan perustuen ja yhteistyössä viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Siksi maanomistajia ja muita alueen toimijatahoja pyrittiin osallistamaan suunnitteluun eri tavoin:

  • tiedottamalla suunnittelun tavoitteista ja vaiheista eri kanavien kautta,
  • toteuttamalla kyselyitä,
  • perustamalla suunnitteluryhmiä,
  • järjestämällä yleisötilaisuuksia sekä
  • tapaamalla henkilökohtaisesti maanomistajia ja sidosryhmien edustajia.
Julkaistu 22.7.2014 klo 15.28, päivitetty 30.6.2014 klo 18.52