Brasaksen kalatie (Mustijoen vesilaitospadon kalatie)

Brasaksen kalatie, kuva: Pasi Lempinen

Mustijoen vesilaitospadolla säännöstellään Mustijokea Kilpilahden tuotantolaitosten vedenhankintaa varten. Vuonna 1994 valmistuneen Mustijoen vesilaitospadon kalatien eli Brasaksen kalatien kautta kalat pääsevät kulkemaan padon ohi. Tämä luonnonmukainen kalatie on rakenteeltaan koskea muistuttava ja kalat voivat nousta siinä pienilläkin virtaamilla. Kalatien sisäänkäynti on padon välittömässä läheisyydessä, mistä johtuen jokeen nousevat kalat löytävät helposti kalatien. Kalatietä on käyttänyt ainakin 18 eri lajia mm. nahkiainen, lohi, taimen, ahven, vimpa ja monet muut särkikalalajit.

Perustietoja Brasaksen kalatiestä

valmistumisvuosi 1994
pituus 50 m
nousu 2,5 m
miten nousu on porrastettu 5 kynnystä ja altaissa virtakiviä
pääkynnysten korkeusero 0,5 m
mitoitusvirtaama 1,0 m3/s (säännöstelyn ylärajalla)
vesileveys mitoitusvirtaamalla 4-5 m
vesisyvyys mitoitusvirtaamalla 0,3 - 1,0 m
etäisyys jokisuusta 2 km

Brasaksen kalatie on rakennettu Mustijoen vesilaitospadon yhteyteen. Vesioikeuden antaman luvan perusteella vuonna 1965 rakennetulla padolla säännöstellään jokea Kilpilahden tuotantolaitosten vedenhankintaa varten. Kalatie sijaitsee joen virtaussuuntaan katsoen oikealla rannalla. Se on rakennettu kivistä luonnonmukaisen epätasaiseksi ja tiivistetty suodatinkankaalla. Nousut on porrastettu ylivirtauskynnyksillä joiden välissä on altaita. Nousujen loiventamiseksi altaisiin on asetettu virtakiviä. Brasaksen kalatie kulkee patopenkereen läpi 15 metriä pitkässä holvirummussa, jonka leveys on 3 metriä ja korkeus 2,5 metriä.

Brasaksen kalatie ja pato, kuva: Pasi Lempinen

Brasaksen kalatien sisäänkäynti on vain noin 10 metrin päässä padosta, jonka kautta suurin osa Mustijoen virtaamasta juoksutetaan.

Brasaksen kalatie, kuva: Pasi Lempinen

Kalatie on suunniteltu Helsingin vesi- ja ympäristöpiirissä vuonna 1993. Vesi- ja ympäristöpiiri myös toteutti sen. Kalatien kustannusarvio oli 250 000 markkaa, josta vastasivat kalatalousviranomaisen lisäksi Porvoon maalaiskunta, Porvoon seudun kalastusalue ja Mustijoen Vesilaitos Oy. Kunta, kalastusalue ja padon omistaja maksoivat yhteensä lähes puolet.

Kuvat: Pasi Lempinen

Julkaistu 12.11.2014 klo 14.00, päivitetty 5.12.2014 klo 19.14
Julkaisija: