Hyppää sisältöön

Vesiensuojelutoimenpiteiden tehon selvittäminen sekä uusien vesiensuojelukeinojen kokeilu ja käyttömahdollisuuksien arviointi

Osahankkeessa seurattiin sekä olemassa olevia vesiensuojelutoimia että kehitettiin uusia käytännön toimenpiteitä. Kokonaisuus jakautuu useisiin osahankkeisiin.

Selvitys kasvillisuuskenttien ja kosteikkojen soveltuvuudesta turvetuotannon kuormituksen vähentämiseen

Osahankkeessa selvitettiin erilaisten kasvillisuuskenttien ja kosteikoiden vaikutuksia turvetuotannon vesistökuormituksen vähentämiseen. Lisäksi kasvillisuuskentille ja kosteikoille laadittiin tämänhetkiseen tietoon perustuvat alustavat mitoitusohjeet sekä suunnitelma jatkotutkimuksille kentillä saavutettavan puhdistustuloksen varmistamiseksi. Selvityksen toteuttivat Suomen ympäristökeskus ja Vapo oy.

Julkaisu:

Ojittamattoman pintavalutuskentän toiminnan seuraaminen jatkuvatoimisilla mittareilla

mittauskaivo pintavalutuskenttä.jpgAutomaattinen mittausasema Kaijansuon pintavalutuskentän alapuolella. © TASO-hanke

TASO-hankkeessa kokeiltiin jatkuvatoimisten mittausmenetelmien soveltuvuutta turvetuotannon ja metsätalouden vedenlaadun seurantaan. Tässä osiossa seurattiin ojittamattoman pintavalutuskentän toimintaa Kaijansuon turvetuotantoalueella kahdella automaattisella mittausasemalla, jotka mittasivat pintavalutuskentälle tulevan ja sieltä lähtevän veden laatua. Vedenlaatua kohteella seurattiin kokeilun aikana lisäksi vesinäyttein mm. jatkuvatoimisten mittareiden kalibrointia varten.

Automaattiasemien sijoittuminen alueella:

Turvetuotantoalueen ojittamattoman pintavalutuskentän vedenlaadun seurantatulokset:

  • Kaijansuo, jatkuvatoiminen mittaus, pitoisuusgraafit (pdf, 1512 kt)
  • Kaijansuo, pitoisuusgraafit vesinäytteistä (pdf, 807 kt)

Kokeilusta ja seurannasta raportoidaan TASO-hankkeen väli- ja loppuraportoinnin yhteydessä.

Ferrisulfaattiannostelijan ja pystylaskeutusaltaan kokeilukäyttö ja seuranta

Piuharjunnevan pienkemikalointi.jpgFerrisulfaattiannostelija (takana) ja pystylaskeutusallas. © TASO-hanke

Turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden kehittämisosion eräänä osahankkeena testattiin ferrisulfaattiannostelijaa ja pystylaskeutusallasta yhteistyössä menetelmän kehittäneen Insinööritoimisto Saloy oy:n sekä Piuharjunnevan turvetuotantoalueen turvetuottajan J & V Saukko oy:n kanssa. Ferrisulfaattiannostelija ja pystylaskeutusallas sijoitettiin ympäristöluvan edellyttämän pintavalutuskentän jälkeen tehostamaan kentän puhdistustulosta.

Saloy oy vastasi ferrisulfaattiannostelijan ja pystylaskeutusaltaan rakenteista ja niiden toimintakunnosta sekä seurannan optisista mittauksista. J & V Saukko oy vastasi kaivuu- ja asennustöistä sekä ferrisulfaatin täytöstä ja vesiensuojelumenetelmän toimivuuden seurannasta. Kemira lahjoitti käytettävän ferrisulfaatin Saloy oy:lle. TASO-hanke vastasi seurantanäytteenotosta vähintään 16 kertaa vuodessa sekä osallistui Saloy oy:n ja J & V Saukko oy:n kuluihin 3000 euron kokonaissummalla.

TASO-hankkeen vesinäytteenottopisteet sijaitsivat pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella (kentälle tuleva ja lähtevä vesi), ferrisulfaattiannostelijan ja pystylaskeutusaltaan jälkeen sekä neljä näytepistettä alapuolisessa vesistössä (mm. Kärjenpuro ja Heinuanjoki).

Vesinäytteenottopisteiden sijoittuminen alueella:

Pienkemikalointikokeilun vedenlaadun seurantatulokset:

Kokeilusta ja seurannasta raportoidaan TASO-hankkeen väli- ja loppuraportoinnin yhteydessä.

Suokasvien kylvö suopohjille

Suokasvien kylvämisen tarkoituksena on suopohjalle perustettavan kosteikkopuhdistamon alkuvaiheen puhdistustehon parantaminen. Kasvillisuuden kylvämisen toivotaan nopeuttavan kasvillisuuden saamista turvetuotannosta poistuneelle alueelle. Kasvillisuuden tehtävänä on sitoa pohjamaata juurillaan, hidastaa veden virtausta ja lisätä haihduntaa sekä sitä kautta parantaa puhdistustehoa. Lisäksi kasvillisuus sitoo ravinteita biomassaansa.

kasvillisuuskenttä 2011.jpg
Kairinevan kasvillisuuskenttä (suokasvikylvö). © TASO-hanke

TASO-hankkeessa suokasvien kylvöä kokeiltiin Kairinevan ja Savonnevan turvetuotantoalueilla. Kairineva sijaitsee Halsualla ja Kokkolassa Perhonjoen valuma-alueella. Kairinevan kasvillisuuskenttä tulee toimimaan turvetuotannon loputtua alueen uudelleen soistamisen ytimenä. Savonneva sijaitsee Saarijärven reitillä Alajärven, Soinin, Kyyjärven ja Karstulan alueilla.

Konetyöt kosteikoille tehtiin keväällä 2011, ja Kairinevalle levitettiin samalla rahkasammalsilppu. Suokasvien siemenet kylvettiin Savonnevalle toukokuun lopussa 2011.

Kasvillisuuden kehittymistä kosteikoille seurattiin TASO-hankkeessa kolmena vuonna. Kenttien toimivuutta seurattiin sekä TASO-hankkeessa jatkuvatomisilla mittareilla (Kairineva) ja vesinäyttein (Kairineva, Savonneva) että ympäristöluvan toteutumisen osalta Vapon toimesta.

Automaattiasemien ja vesinäytteenottopisteiden sijoittuminen suokasvikylvökokeilun kohteilla:

Suokasvikylvökokeiluun liittyvät vedenlaadun seurantatulokset:

  • Kairineva, jatkuvatoiminen mittaus, pitoisuugraafit (pdf, 679 kt)
  • Kairineva, pitoisuusgraafit vesinäytteistä (pdf, 783 kt)
  • Savonneva, pitoisuusgraafit vesinäytteistä, mukana jatkuvatoiminen virtaama (pdf, 531 kt)

Kokeilusta ja seurannasta raportoidaan TASO-hankkeen väli- ja loppuraportoinnin yhteydessä.

Julkaistu 12.7.2013 klo 15.33, päivitetty 18.12.2014 klo 14.39