Vesiensuojelun suunnittelun kehittäminen valuma-aluetasolla

Metsätalouden osuus vesistöihin kohdistuvasta ravinnekuormituksesta on keskimäärin 4,5–6 prosenttia. Paikallisesti se voi nousta huomattavasti suuremmaksi vesistöreittien latvaosissa ja etenkin pienvesissä.

Metsätalouden aiheuttaman kuormituksen vähentäminen valuma-aluetasolla on haasteellista, sillä toimijoita on paljon ja kuormitusta aiheuttava toiminta on usein pienialaista ja vesistövaikutuksiltaan paikallisesti ja ajallisesti vaihtelevaa.

Vesiensuojelun tehostamistoimet tulisi kohdistaa sinne, missä niillä voidaan saavuttaa suurin kuormitusvähennys. Toisaalta niillä alueilla, missä metsätalouden kuormituksen arvioidaan olevan vähäistä, ei erityisiä vesiensuojelun tehostamistoimia tarvita. Tarvitaankin valuma-alueen kuormituksen määrään, laatuun ja kestoon sekä kulkeutumiseen vaikuttavien sisäisten ominaisuuksien yhdistämistä tehtyjen ja tulevien metsätaloustoimien sijaintitietoon.

Paikkatiedolla parempaan suunnitteluun

Vesiensuojelun suunnittelussa paikkatietoa hyödynnetään pintaveden liikkeiden mallintamisessa maanpinnan muotojen ja uomatiedon perusteella. Mallinnus tapahtuu RLGis-paikkatieto-ohjelmalla.

Kun mallintamalla tuotettu tieto pintavesien virtauksesta yhdistetään valuma-alueen muihin ominaisuuksiin, kuten maalajiin ja maanpinnan kaltevuuteen, tunnistetaan mm. ojitusalueelta ne ojat, jotka ovat alttiita eroosiolle. Paikkatietoaineistoa voidaan myös hyödyntää vesiensuojelumenetelmien valinnassa ja sijainnin määrittämisessä.

Lisäksi paikkatieto-ohjelman avulla voidaan havainnollistaa pintavesien laskennallisia virtausreittejä ja niiden tärkeimpiä ominaisuuksia myös  ojaston ulkopuolella, mitä tietoa voidaan hyödyntää mm. hakkuiden ja maanmuokkausten vesistöjen suojavyöhykkeiden optimointiin sekä maanmuokkausmenetelmien valintaan.

Jatkossa virtausreittien laskennan tarkkuutta voidaan parantaa olennaisesti siirtymällä laser-keilauksen avulla tuotettujen tarkempien korkeusmallien käyttöön.

Hanke kartuttaa paikkatietoa

Etelä-Savon metsäkeskus, Tapio ja Metsähallitus aloittivat syksyllä 2011 osittain TASO-hankkeen rahoittaman kehittämishankkeen, jossa kehitetään valuma-aluesuunnittelun menetelmiä sekä paikkatietotyökaluja.

Tuloksia voidaan käyttää metsätalouden nykyisen sekä tulevan kuormituksen suuruuden arvioimiseen sekä metsätalouden vesiensuojelun tehostamistoimien suuntaamiseen sekä vaikuttavuuden arviointiin.

Alkuvaiheessa kuormituksen laskenta tapahtuu excel-taulukossa. Laskennassa tarvittava toimenpidealuetieto tuodaan paikkatietojärjestelmästä tai syötetään käsin taulukkoon. Valuma-alueen kuormituksen syntyä ja kulkeutumista selittäviä ominaisuuksia kuvaavan tiedon tuottamisessa hyödynnetään RLGis-paikkatieto-ohjelmaa. Excel-taulukossa laskettu kuormitustieto voidaan liittää takaisin paikkatiedoksi lähtötietoina annettuihin toimenpidealuetietoihin, jolloin sitä voidaan tarkastella yhdessä muun metsävaratiedon kanssa.

KUHA_periaatekuva.jpg

Julkaistu 15.7.2013 klo 10.45, päivitetty 3.7.2014 klo 15.37