Selkämeri-ryhmä 2010-2015

Satavesi-työssä toimi aiemmin erillinen Selkämeri-ryhmä, jonka toiminta on yhdistetty ohjelmakaudella 2017-2018 muihin vesistöalueryhmiin. Selkämeri-ryhmän suunnittelualueeseen kuului Pohjanlahden rannikkoalue Rauman eteläosista Merikarvian pohjoisrajalle. Selkämeri-ryhmän puheenjohtajana toimi Juha Hyvärinen (Rauman kaupunki).

Satakunnan rannikkovedet

Selkämeren rannikkoa luonnehtii Satakunnassa elinympäristön morfologinen ja biologinen monimuotoisuus, sillä rannikkoalue muodostuu mutkittelevista pitkulaisista luoteeseen suuntautuneista niemistä ja niiden välisistä matalista lahdista sekä pienistä saaristoalueista. Rannikkoalueen keskisyvyys vaihtelee 5–15 metriin. Rannikko jokisuistoineen on jatkuvasti muuttuva ympäristö maankohoamisesta ja jokien tuomasta kiintoaineesta ym. johtuen. Veden väistyessä rannikolle muodostuu uusia saaria, kareja, luotoja, niemiä, maankohoamisrantoja, merenrantaniittyjä, kuroutumislahtia ja sisälahtia. Muutokset ovat usein niin voimakkaita, että ne on mahdollista havaita ihmisiän aikana.

Itämeren erityispiirteenä on vähäsuolainen murtovesi, mikä johtuu jokivesien hallitsevasta osuudesta vesitaseeseen.  Uutta suolaista ja hapekasta merivettä tunkeutuu Itämereen sopivien sääolojen vallitessa Tanskan salmien kautta, josta suolapulssit kulkeutuvat pohjaa pitkin Itämeren eri osiin. Selkämerellä suolapitoisuus on n. 5 promillea, eikä selvää suolaisuuseroa ilmene merellä pinta- ja pohjaveden välillä, sillä vesi sekoittuu tehokkaasti kevät- ja syysmyrskyjen aikana. Vesimassan tehokas sekoittuminen takaa suhteellisen hyvät happiolot myös Selkämeren syvännealueilla ja estää pohjasedimentistä liikkeelle lähtevää sisäistä ravinnekuormitusta.

Itämeren vähäsuolaisuus näkyy eliöstössä. Itämeren lajisto koostuu makeiden vesien lajistosta ja vähäsuolaisuutta sietävistä merellisistä lajeista. Kuitenkin lajisto on keskimääräistä pienempi verratessa merien ja makeiden vesien lajirunsauteen. Eliölajit, kuten esim. silakka, ovat myös kooltaan pienempiä merellisiin sukulaisiinsa verrattuna.

Selkämeren uloimpien rannikkovesien ekologinen tila on pääasiassa hyvä. Sen sijaan sisemmissä rannikkovesissä on myös tyydyttävässä tilassa olevia alueita etenkin jokisuistoissa ja niiden vaikutusalueilla. Kokemäenjoen suisto on joen kuljettamien ravinteiden takia välttävässä tilassa rannikkovesien luokittelun kriteereillä.

Menneinä vuosikymmeninä Selkämeren eliöstöä rasittivat ympäristömyrkyt, joiden seurauksena eläimillä esiintyi fysiologisia epämuodostumia ja lisääntymisbiologisia häiriöitä. Vielä nykyäänkin esim. silakalla tavataan korkeita dioksiinipitoisuuksia.

Ilmastomuutoksesta johtuva jokivesien virtaamien kasvu lisää makean veden määrää Itämeressä, joka uhkaa suolaisesta vedestä riippuvaisten lajien menestymistä. Lisäksi uusien ns. vieraslajien tulo (mustakitatokko, petovesikirppu, vaeltajasimpukka ym.) saattaa häiritä ravintoverkkoa ja aiheuttaa alkuperäisten lajien taantumisen. Myös vaarallisten aineiden ja öljyn kuljetukset merialueella sekä satamaruoppausten esiin tuomat haitalliset aineet lisäävät ympäristöriskejä.

VELHO-hankkeen pilotti: Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen

Vesitalous-lehden Itämeri-teemanumerossa 6.9.2013 on julkaistu raportti kuormituksen kulkeutumisesta Selkämerelle Itämeren muilta altailta. Mallintaminen toteutettiin VELHO-hankkeen pilottina. Mallintamisen tulosten perusteella Itämeren pääaltaalta tuleva taustakuormitus leviää Ahvenanmeren kautta Selkämeren ulapalle. Pääaltaalta tuleva vesimäärä osoittautui yleisesti ajateltua paljon suuremmaksi suhteessa Saaristomereltä Selkämerelle tulevaan kuormitukseen. Selkämeren ulapan elokuiset sinilevälautat voisivat ilmentää juuri pääaltaan suunnasta tullutta ravinnekuormitusta. Saaristomereltä tuleva kuormitus vaikuttaa eteläisen Selkämeren rannikkoalueella. Rannanläheisten vesien tilan ratkaisee kuitenkin ensisijaisesti valuma-alueelta tuleva kuormitus.

Raportti Selkämeren taustakuormituksen mallintamisesta.pdf (663 kt)

Kokousmuistiot

  • Kokous 31.5.2016

Kutsu SE-ryhmä 31052016
Muistio SE-ryhmä 31052016

  • Kokous 5.2.2016

Kutsu SE-ryhmä 05022016
Muistio SE-ryhmä 5.2.2016
Liite 1: Vesien- ja merenhoidon ajankohtaiset

  • Kokous 26.3.2014

Muistio SE-ryhmä 26032014
Liite 1: Porin Tahkoluodon edustan merituulipuisto
Liite 2: Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella 2012-2013
Liite 3: Ajankohtaista
Liite 4: Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella
Liite 5: Selkämeren kehittämisohjelma

  • Kokous 16.9.2013

Kutsu SE-ryhmä 16092013
Muistio SE-ryhmä 16092013
Liite 1: Vesiviljelyn kestävyys ja sijainninohjaus
Liite 2: Riittääkö Selkämerellä kalaa ja miten kalasto muuttuu
Liite 3: Vesien- ja merenhoidon ajankohtaiset
Liite 4: VELHO-hankkeen ja Satavesi-ohjelman ajankohtaiset
Liite 5: Selkämeren taustakuormituksen mallinnus

  • Kokous 21.3.2013

Kutsu SE-ryhmä 21032013 (227 kt)
Muistio SE-ryhmä 21032013 (263 kt)
Liite 1: Selkämeren kansallispuiston ajankohtaiset
Liite 2: Selkämeren mallinnus
Liite 3: Vesien- ja merenhoidon ajankohtaiset
Liite 4: Tulvariskien hallinnan suunnittelu
Liite 5: Ajankohtaista VELHOssa ja Satavedessä

  • Kokous 25.9.2012

Kutsu SE-ryhmä 25092012.pdf (282 kt)
Muistio SE-ryhmä 25092012.pdf (168 kt)
Liite 1: Selkämeren silakka ja silakkakanta.pdf (1389 kt)
Liite 2: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja ruovikoiden hyötykäyttö.pdf (2554 kt)
Liite 3: Merenhoidon ajankohtaiskatsaus.pdf (254 kt)
Liite 4: Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa.pdf (1507 kt)

  • Kokous 27.3.2012

Kutsu SE 27032012.pdf (225 kt)
Muistio SE 27032012.pdf (221kt)
Liite 1: Merenhoidon ajankohtaiskatsaus.pdf (313 kt)
Liite 2: Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa.pdf (913 kt)
Liite 3: Plan Bothnia -hanke.pdf (1674 kt)
Liite 4: Selkämeren helmet Satakunnassa -hanke.pdf (941 kt)
Liite 5: Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkamerellä.pdf (1551 kt)

  • Kokous 20.10.2011

Kutsu SE 20102011.pdf (348 kt)
Muistio SE 20102011.pdf (216 kt)
Liite 1: Velho-hankkeen esittely.pdf (1225 kt)
Liite 2: Vesienhoidon ajankohtaiskatsaus.pdf (529 kt)
Liite 3: Satavesi ja SE-ryhmän toiminta alustus.pdf (441 kt)
Liite 4: Velmu-hanke.pdf (1635 kt)

Tehdyt retket

Julkaistu 17.9.2013 klo 12.57, päivitetty 20.12.2017 klo 15.31