Hyppää sisältöön

Kokemäenjoki-ryhmä

Kokemäenjoki-ryhmän suunnittelualue koostuu Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntiin sijoittuvista Kokemäenjoen (3 679 km2) ja siihen laskevan Loimijoen (3 138 km2) alaosien alueista. Ryhmän toiminta-alueeseen sisältyvät myös pienet Selkämereen laskevat valuma-alueet (välialueet) Porin ja entisen Luvian kunnan (nyk. Eurajokea) rannikolla. Myös vastaavan alueen rannikkovedet kuuluvat suunnittelualueeseen. Loimijoen vesistöalueen vesienhoitoa edistämään on perustettu erillinen Loimijoki-ryhmä Hämeen, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskusten hallinnoimille alueille. Kokemäenjoki-ryhmän puheenjohtajana toimii Kari Ylikoski (Nakkilan kunta). 

Vesistöalue

kokemaenjoki_valuma_alue.jpg
 
 

Kokemäenjoen vesistö  (27 046 km2) on yksi maamme suurimmista vesistöistä. Varsinainen Kokemäenjoki alkaa Vammalan Liekovedeltä ja laskee Selkämereen Porin Pihlavanlahdelle. Kokemäenjoen jokilaakson järviprosentti on 3,2 %. Joen alaosan valuma-alueen suurimmat järvet ovat Sääksjärvi, Puurijärvi, Joutsijärvi, Palusjärvi ja Tyvijärvi. Vesistön alaosan lounaiset ja läntiset alueet ovat vähäjärvistä viljelyaluetta. Huittisissa Kokemäenjokeen laskevan Loimijoen vesistöalueen järvisyys on vain 2,7 % ja yli puolet alueen järvistä on alle 10 ha kokoisia keskittyen vesistön yläosiin. Loimijoen virtaamavaihtelut ovat suuria, koska virtaamia tasoittavia järvialtaita ei ole. Loimaan alue on tasankoa, jonka maaperä koostuu savesta, hiesusta ja hiedasta. Loimijoen vesistöalueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 40 %.

Kokemäenjokilaakso on ollut pitkään ihmisen asuttama, mikä on jättänyt jälkensä jokimaisemaan ja sen luontoon. Joen ominaispiirteisiin ovat voimakkaimmin vaikuttaneet vesistöön kohdistuneet tulvansuojelutoimet, säännöstely ja vesistörakentaminen (voimalaitokset ja perkaukset) sekä tukinuitto. Kokemäenjoki on yksi kuormitetuimmista joista Suomessa. Nykyään teollisuuden ja jätevedenpuhdistamoiden vesistökuormitus on vähäinen verrattuna maatalouden hajakuormitukseen. Kokemäenjoen veden laatuun vaikuttaa nykyisin eniten Loimijoesta tuleva ravinnekuormitus. Loimijoen vesitilanne ja ravinnekuormitus määräävät siten Kokemäenjoen veden laadun joen yhtymäkohdasta alaspäin.

Kokemäenjoen ekologinen tila on tyydyttävä, kun taas Loimijoen ja sen sivujokien tila on keskimäärin välttävää. Loimijoen tilaa heikentää etenkin tehokkaasti viljellyn valuma-alueen eroosioherkkyys ja siitä johtuva ravinnekuormitus. Valuma-alueen suurista järvistä Sääksjärven tila on tyydyttävä, kun taas vedenottovesistöön liittyvät Kullan järvet ovat hyvässä ekologisessa tilassa. Joutsi-, Leva-, Palus-, Pyhä- ja Tuurujärvi on laadittu laaja kunnostus- ja käyttösuunnitelma taustaselvityksineen.

Kullaan vedet Kunnostus ja käyttö.pdf (10Mt)

Kokousmuistiot

  • Työpaja 7.2.2018

Kutsu KO-ryhmä 07022018
Esitys: Vesivisio 2050

  • Kokous 4.12.2015

Kutsu KO-ryhmä 04122015
Muistio KO-ryhmä 04122015
Esitys: Vesien- ja merenhoidon ajankohtaiset
Esitys: Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset

  • Kokous 20.3.2014

Muistio KO-ryhmä 20032014
Liite 1: Ajankohtaista 2003201
Liite 2: Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella
Liite 3: Kokemäenjoen vesistöalueen kehittämisohjelma
Liite 4: Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella

  • Kokous 10.3.2013

Kutsu KO-ryhmä 10102013
Muistio KO-ryhmä 10102013
Liite 1: Boliden Harjavalta Oy:n esittely
Liite 2: Boliden Harjavallan vastaus vesiensuojelun uusiin haasteisiin
Liite 3: Länsi-Suomen Voima Oy:n Harjavallan voimalaitos
Liite 4: Vesien- ja merenhoidon ajankohtaiset
Liite 5: VELHO-hankkeen ja Satavesi-ohjelman ajankohtaiset

  • Kokous 14.3.2013

Kutsu KO-ryhmä 14032013.pdf
Muistio KO-ryhmä 14032013.pdf
Liite 1: Ajankohtaisia Kokemäenjokiteemoja Porissa
Liite 2: Porin tulvasuojelu
Liite 3: Vesirakennustoimet Kullaanjoella ja Piilijoella
Liite 4: Vesien- ja merenhoidon ajankohtaiset
Liite 5: Tulvariskien hallinnan suunnittelu
Liite 6: Ajankohtaista VELHOssa ja Satavedessä

  • Kokous 8.10.2012

Kutsu KO-ryhmä 08102012.pdf (222 kt)
Muistio KO-ryhmä 08102012.pdf (130 kt)
Liite 1: Turun seudun tekopohjavesijärjestelmä.pdf (2365 kt)
Liite 2: Osana omaa ymparistöä -hanke.pdf (887 kt)
Liite 3: Vesienhoidon ajankohtaiskatsaus.pdf (255 kt)
Liite 4: Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa.pdf (1506 kt)

  • Kokous 12.4.2012

Kutsu KO-ryhmä 12042012.pdf (313 kt)
Muistio KO-ryhmä 12042012.pdf (188 kt)
Liite 1: Vesienhoidon ajankohtaiskatsaus.pdf (341 kt)
Liite 2: Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa sekä pilottihanke-ehdotukset.pdf (912 kt)
Liite 3: Kokemäenjoen kalatalous.pdf (982 kt)
Liite 4: Yyterinniemen kehittäminen luontokohteena.pdf (4405 kt)

  • Kokous 7.11.2011

Kutsu_KO_07112011.pdf (211 kt)
Muistio_KO_07112011.pdf (206 kt)
Liite 1: Velho-hankkeen esittely.pdf (1226 kt)
Liite 2: Vesienhoidon ajankohtaiskatsaus.pdf (529 kt)
Liite 3: Satavesi ja KO-ryhmän toiminta alustus.pdf (417 kt)
Liite 4: Kokemäenjoki-LIFE-hankkeen esittely.pdf (5887 kt)

Tehdyt retket

Julkaistu 16.9.2013 klo 17.03, päivitetty 9.1.2020 klo 15.52