Hankekuvaus

Projekti pähkinänkuoressa

Satakunnassa 2011 – 2013 toteutetussa Satakunnan soiden moninaiskäytön selvitys -hankkeessa kerättiin kattava tietopaketti maakunnan soista, soiden erilaisista käyttötavoista ja -tarpeista.

Satakunnassa suota on geologisen määritelmän mukaan noin 80 000 hehtaaria ja metsätieteellisen määritelmän mukaan noin 135 000 hehtaaria. Satakunnan soiden moninaiskäytön selvitystyössä kerättiin sekä olemassa olevaa tietoa soiden luonnon tilasta ja eri käyttömuodoista sekä maakunnallisilta että valtakunnallisilta toimijoilta ja sidosryhmiltä. Lisäksi kartoitettiin yhteensä 46 suokohdetta kesien 2011 ja 2012 aikana eri puolilla Satakuntaa. Kohteina olivat pääsääntöisesti sellaiset suot, joiden ojittamattoman pinta-alan suuruus on yli 20 hehtaaria. Tällaisia kohteita löytyi erityisesti pohjoisesta Satakunnasta Merikarvian ja Siikaisten alueelta. Valitut suot on luokiteltu suo- ja turvemaastrategiassa esitetyn luontoarvoluokittelun mukaisesti uhanalaiset luontotyypit huomioiden.

Keidas_suo_556px.jpg

Peurainneva.  © Juha Kiiski

Eheät suokokonaisuudet ovat maakunnassa poikkeuksellisia

Valtaosa selvityksen 46 tutkitusta suoalueesta edusti suoyhdistymiltään keidassoita, joka onkin luonnollista Satakunnan kuuluessa rannikkoalueen laakio- ja kilpikeidasvyöhykkeeseen. Viidellä tutkituista soista oli selkeä aapasuo-osa ja lisäksi muutamalla suolla aapasuon kaltaisia osia. Keidas- ja aapasoiden lisäksi selvitykseen sisältyi muutamia piensoita/piensoiden kokonaisuuksia sekä laajemmin ojitettuja soita, joiden suoyhdistymää ei arvioitu.

Selvityksen perusteella voidaan yleisesti todeta Satakunnan keidassoiden muuttuneen vähemmän keskiosiltaan luonnontilaisen kaltaisten, ojittamattomien suonreunojen ollessa harvinaisia. Suojeltuja soita lukuun ottamatta eheät suokokonaisuudet maakunnassa ovat poikkeuksellisia (esim. Karvian Salmilammenkeidas ja Kankaanpään Mateenkeidas). Muita suoluonnoltaan tärkeiksi alueiksi selvityksen perusteella voidaan katsoa olevan mm. Merikarvian ja Siikaisten suokeskittymä, Lavian Rimpisuo-Siikelisuon alueen suokeskittymä, Euran (Lellainen) Isosuon suokeskittymä sekä Joutsijärven pohjoispuolisen alueen piensoiden keskittymä. Merikarvian ja Siikaisten seudulla ojittamattomia soita esiintyy ilmeisesti tiheimmin koko maakunnassa. Lavian suokeskittymä puolestaan muodostaa oman, melko itsenäisen suoluonnoltaan runsaan alueen. Euran eteläisissä osissa ja osin Varsinais-Suomen puolella sijaitsee lähekkäin useita laajoja, pääosin ojittamattomia soita. Joutsijärven pohjoispuolisilla metsäalueilla sijaitsee puolestaan poikkeuksellisen monia joko täysin ojittamattomia tai vähän ojitettuja piensoita. Alueella esiintyy hyvin runsaasti reheviä ja uhanalaisia suoluontotyyppejä. Pääosa korpityypeistä esiintyy metsien painanteissa piensoina, ja nimenomaan piensoita on ojitettu laajoja suoyhdistymiä voimallisemmin Etelä-Suomessa.

Aapasuot ovat Satakunnan alueella luontaisestikin harvalukuisia, mutta soiden hyötykäyttö on usein kohdistunut ensisijaisesti aapasoille. Aapasuot on luokiteltu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi suoyhdistymätyypeiksi.

Ojitettujen soiden ennallistamisesta hyviä tuloksia

Oja_172px.jpgPuuntuotannon tehostamiseksi maakunnan soista on ojitettu erityisesti 1960- ja 1970 -luvuilla noin 75 prosenttia eli noin 110 000 hehtaaria. Ojituksista koko Lounais-Suomen alueella epäonnistuneita ojituksia on arvioitu olevan noin 10 000 hehtaarin suuruisella alueella.

Satakunnassa on ennallistettu metsähallituksen omistamilla suojelualueilla yli 1000 hehtaaria ojitettuja alueita. Ennallistamisesta on saatu hyviä tuloksia erityisesti pohjoisessa Satakunnassa. Esimerkiksi riekkoreviirejä ja poikueita on maakunnan pohjoisosissa havaittu aikaisempaa enemmän. Riekko on yksi eniten ojituksista kärsineistä suolintulajeista ja Satakunta on sen levinneisyysalueen etelärajalla.

Soista merkittävää elinkeinotoimintaa

Turvetuotannossa on Satakunnassa Vahti-rekisterin mukaan noin 7000 hehtaaria suoalueita. Vuonna 2011 sijaitsi 79 prosenttia turvetuotantoalueista viiden kunnan alueella eli Honkajoella, Kankaanpäässä, Karvialla, Merikarvialla ja Siikaisissa. Energiaturpeen käytön ennustetaan vähenevän maaliskuussa 2013 julkaistun energia- ja ilmastostrategian päivitysluonnoksessa. Toisaalta ympäristö- ja kasvuturpeen kysyntä on Lounais-Suomen alueella suurta ja maakuntia vertailussa Satakunta onkin suurin tuottaja ja tuotantoalan tarpeen ennakoivan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.

Satakunnassa toimii muutamia uusia innovatiivisia suoturvetta hyödyntäviä yrityksiä. Esimerkiksi rahkasammalen keräystä ja kasvatusta on tutkittu ja tulevaisuudessa uusista tuotteista odotetaan kehittyvän merkittävää elinkeinotoimintaa.

Julkaistu 25.2.2014 klo 15.36, päivitetty 27.2.2014 klo 12.41