Pilottikohteet

Pilottikohteiden valinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota erilaisiin kestävyysaspekteihin mahdollisimman monesta näkökohdasta. Pilottialueiden valintaan määritettiin kriteerit, jotta hankkeen toimet voidaan toteuttaa kestävällä tavalla.

Ekologinen kestävyys

Pilottialueiksi valittiin pienehköjä suljettuja alueita, joissa on:

  • Rajoittunut veden vaihtuvuus
  • Suojaisat sedimentaatio-olosuhteet
  • Heikot aallot ja virtaukset
  • Hienojakoisen, orgaanispitoisen sedimentin kerrostuminen
  • Huono happitilanne
  • Vähän tai ei lainkaan pohjaeläimiä
  • Vähäinen ulkoinen kuormitus
  • Ei haitallisia aineita sedimentissä

Sosiaalinen kestävyys

  • Tiedotus ja yhteistyö paikallisten kanssa: asukkaat, kunta, kansalaisjärjestöt
  • Työstä aiheutuvien haittojen minimointi:  melu, samentuminen, lintujen pesinnän tai virkistyskäytön häirintä.
  • Saavutettavuus

Kulttuurinen kestävyys

  • Kulttuuriperinnön huomioiminen
  • Museoviraston tiedot vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä
  • Paikallisen kulttuuriympäristön huomioiminen

Taloudellinen kestävyys

  • Avoin ja puolueeton kilpailutus kaikissa hankkeeseen liittyvissä hankinnoissa
  • Hyöty suhteessa kustannuksiin arvioidaan hankkeen päätteeksi

Oikeudellinen kestävyys

  • Yli 500 m3 ruoppaus ja pohjan peittäminen vaativat vesilain mukaisen luvan
  • Lupaprosessiin kuuluu asianosaisten kuuleminen

Sedimentin pintakerroksen poisto

Pilottialueina on kaksi 11–12,5 metriä syvää syvännettä Hålax vikissä, Houtskarissa. Kummankin syvänteen pinta-ala on noin hehtaari. Syvänteissä pohjanläheinen vesi on hapeton jo kesäkuussa. Sedimentti on hapeton, musta ja rikkivedyn hajuinen. Se sisältää paljon orgaanista ainesta, jonka hajotus kuluttaa hapen loppuun sedimentin yläpuolisesta vedestä. Hapettomalla pohjalla Syvänteiden pohjaeliöstö koostuu anaerobisista bakteereista. Pohjanläheisen veden korkea fosfaattipitoisuus kertoo sisäisestä fosforikuormituksesta. Lahden suulla on kynnys, minkä vuoksi veden vaihtuvuus on heikko.

Lahden pohjukassa sijaitsevaan syvänteeseen on asennettu automaattinen vedenlaadun mittausasema, josta pinnalla näkyy lautta. Laitteet mittaavat veden lämpötilaa, happipitoisuutta, sähkönjohtavuutta ja fosfaattipitoisuutta.

Hålax vik
Pilottikohteet Hålax vikissä Houtskarissa merkitty vihreillä palloilla

Fosforin sitominen sedimenttiin 

Pilottikohteena Saaristomerellä on Rymättylässä sijaitseva Kolkka. Kolkka on noin 50 hehtaarin laajuinen matalahko merenlahti, joka sijaitsee kapeiden salmien päässä. Veden vaihtuvuus lahdessa on siten hyvin heikko. Kolkan syvin kohta on noin seitsemän metriä. Pohjan sedimentti on hapetonta yli kuuden metrin syvyydellä. Hapettoman alueen laajuus on noin kahdeksan hehtaaria.

Kolkkaan on asennettu automaattinen vedenlaadun mittari, joka on kiinnitetty pinnalla olevaan lauttaan. Laite mittaa syvänteen veden lämpötilaa, happipitoisuutta ja sähkönjohtavuutta.

Kolkan lahden pilottialue
Pilottialue Rymättylässä ja automaattisen vedenlaadun mittausaseman sijainti syvänteessä.
Julkaistu 31.8.2018 klo 17.08, päivitetty 8.7.2019 klo 13.50