Keräävä niitto

Umpeenkasvaneilla rantaniityillä tai vesijättömailla toistuvalla niitolla  tavoitellaan usein ruovikon taantumista ja vähittäistä kasvillisuuden mataloitumista. Lopputuloksena on avoin rantaniitty, mikäli alueen luontaista kasvillisuutta ei ole muutettu esimerkiksi ruoppauksessa syntyneillä läjitysmassoilla.

Toistuva niitto sopii alueille, joita ei esimerkiksi pehmeäpohjaisina voida hoitaa laiduntamalla. Ruovikko taantuu ja rantaniityn kasvillisuus elpyy vähitellen. Ruovikon hävittyä rantaniittyä tulee edelleen niittää vuosittain, jotta niukkaravinteisuuteen sopeutunut ja valoa vaativa niittylajisto säilyy elinvoimaisena.

Keräsaaren puoliavoin ranta

Rantaniityn koneellista niittoa hankaloittavat kivet, ojat, puusto ja pensaikko. Tällaiset alueet soveltuvatkin paremmin laidunnettavaksi. Kuva Ritva Kemppainen

Rantaniittyihin vaikuttavat vedenpinnan korkeuden vaihtelut ja ne ovat yleensä pehmeäpohjaisia. Leikkuukoneilta vaaditaan alhaista pintapainetta eli tela-alustaisia ratkaisuja. Kovapohjaiset vähäkiviset rannat voivat soveltua niitettäväksi traktorilla. Kuivempaan, matalan veden aikaan pehmeänkin rannan kovan maan puoleiset osat voivat kestää traktorilla niiton. Toistuva leikkuu myös tiivistää maapohjaa, joten osalla rantaniityistä voidaan siirtyä myöhemmin telakoneista traktoreihin tai laidunnukseen.

Suomessa ei ole ollut keräävään niittoon soveltuvaa kalustoa

Kovapohjaisia rantaniittyjä on niitetty traktoreilla, mutta niittojätettä ei välttämättä ole kerätty talteen. Rantaniittyjen peruskunnostuksessa on käytetty ruovikkoa murskaavaa rinnekonetta, mutta niitos on siinäkin jäänyt alueelle. Tämä ei ole ongelma, jos laidunnus aloitetaan seuraavana keväänä, mutta rantaniityn ainoaksi hoitomenetelmäksi niittomurskausta ei useimmiten suositella. Ravinteiden jäädessä silpun mukana alueelle ei niityn kasvillisuus kehity, vaan säilyy rehevänä ja lajistoltaan yksipuolisena.

Keski- ja Itä-Euroopassa on luonnon- ja ympäristönhoidon kasvavaan tarpeeseen on kehitetty laitteita, jotka leikkaavat ja keräävät tuoretta ruokoa. Englantilaisen LogLogic:in Softrak-niittokoneen silppuava leikkuupää puhaltaa silpun 6 kuution lavalle. Pieni laite soveltuu kevyenä erinomaisesti kasvillisuudeltaan arvokkaiden ja helposti vaurioituvien alueiden hoitoon. Se on myös helppo siirtää alueelta toiselle, vaikka vaatiikin kuljetuslavetin. Toisaalta päivässä leikattu ala jää vain hehtaariin, koska massan kuljetus vie paljon aikaa.

Rinnekone-kaksoissilppuri -yhdistelmä sopii laajojen, vähäkivisten rantojen hoitoon

Varsinasi-Suomen ELY-keskuksessa vuosina 2011-2014 toimineessa VELHO-hankkeessa testattiin keräävään niittoon Lännen Järviperkaus Oy:n kehittämää rinnekoneyhdistelmää. Ruovikon talvileikkuussa hyvin kokemuksin käytettyä kalustoa muunneltiin lisäämällä ruokosilpun keräävään kärryyn tela-alusta jalasten tilalle. Syyskuussa 2013 niitettiin Eurajoen Marikarin ja Maskun Halkkoaukon rantaniittyjä ja maaruovikoita yhteensä 15 hehtaaria. Eurajoella jäi niittämättä kivisempää rantaniittyä noin 3 hehtaaria, mutta lähes koko rantaviiva saatiin auki avoveteen. Ruokosilpun keräävän kärryn telat olivat rinnekoneiden teloja kapeammat, eikä se kulkenut upottavimmissa osissa yhtä hyvin kuin koneet, joten Maskussa reilun hehtaarin alueella tehtiin yhdellä rinnekoneella niittomurskaus upottavan maapohjan vuoksi. Suuremman terämäärän ansiosta silppu oli tasalaatuisempaa kuin talvileikkuissa. Maskussa korkeasta tiheästä ruovikosta silppua kertyi yli 40 m3/ha, Marikarissa rantaniityn kasvillisuudesta massaa ei kertynyt yhtä paljon. Kohteen pyöreä muoto pienentää kuljetusmatkaa ja vähentää maaperän rikkoontumista jyrkkiin mutkiin verrattuna. Rinnekoneyhdistelmää käytettiin myös Ruokopelto-hankkeen leikkuissa alkusyksyllä 2015 ja 2016. Ruokopelto-hankkeessa leikattiin yhteensä 32,5 hehtaaria maaruovikoita rinnekone-kaksoissilppurilla. Kerätty ruokosilppu silppu levitetettiin leikkuualojen läheisille pelloille maanparannusaineeksi ja viherlannoitteeksi.
 

Niittokone perästä

VELHO-hankkeessa testattiin alkusyksyllä 2013 Lännen Järviperkaus Oy:n kehittämän kahden rinnekoneen yhdistelmän toimivuutta myös rantaniittyjen kunnostukseen.

 

Peräkärryyn kehitetty ja jalaksien sijasta lisätty telaketjusto toimi myös kosteilla rantaniityillä ja ruovikoissa.

 

Kuvat ennen ja ja jälkeen niittoa Marikarista.

 

(kuvia klikkaamalla avautuvat kuvat suurempina)

Kuvat Ritva Kemppainen ja Terhi Ajosenpää

 

Ennen rantaniityn niittoa
Niitty niiton jälkeen
Julkaistu 29.6.2014 klo 22.09, päivitetty 20.6.2017 klo 10.04