Maanparannus

Ruo’on peltokäytössä on erilaisia käsittely- ja käyttöketjuja riippuen ruo’on leikkuun ajankohdasta, käytölle asetettavasta tavoitteesta ja käytössä olevasta kalustosta

Niukasti ravinteita sisältävä talviruoko soveltuu maan humuspitoisuuden lisääjäksi tai kateaineeksi. Lannoitushyöty saadaan erityisesti kesäruo’osta sen sisältämien ravinteiden ja hivenaineiden ansiosta. Kesäruo’on peltokäytön haasteena on korjuun ajoittuminen pääasiassa kasvukauden loppuun, kun ravinteiden suurin käyttötarve on kasvukauden alkupuolella. Talviruo’on levitys voidaan paremmin ajoittaa käyttötarpeen mukaan. Koska katetta tarvitaan kasvukauden alussa, sopii kesäruo’osta katteena käytettäväksi talven yli kompostoitu tai läjitetty ruoko.

Kesäruo’on osalta peltokäytön vaihtoehtona ovat:

  • levitys tuoreena silppuna peltoon loppukesällä viljan puinnin jälkeen, muokkaus maahan syksyllä
  • silppuaminen ja kompostointi talven yli, kompostin levitys keväällä, maahanmuokkaus/katekäyttö
  • läjitys pitkänä talven yli, silppuaminen ja levitys kasvukaudella, maahanmuokkaus/katekäyttö

Tuoreen ruo’on käyttöä puoltaa sen maan mikrobitoiminnan aktiivisuutta lisäävä vaikutus

Lannoitushyötyä suurempi hyöty ruokomassasta saadaan maaperän eloperäisen aineen lisääjänä. Kompostointiin verrattuna tuoreen kasvimassan hajotus tapahtuu kokonaan maassa, jolloin saavutetaan maan rakenteen kannalta suurin hyöty. Maan mikrobitoiminta vilkastuu, parantaen maan mururakennetta. Tuore ruoko ei sisällä rikkakasvien siemeniä tai patogeenejä, jotka edellyttäisivät kompostointia ennen levitystä. Ravinteet eivät tuoreessa ruo’ossa ole helposti liukenevassa muodossa, vaan vapautuvat hitaasti maassa massan hajotessa. Hajotustoiminta maassa hidastuu syksyllä, joten pääosa ravinteista on käytössä seuraavana kasvukautena.

Mikäli levitykseen sopivaa peltoa ei syksyllä ole, voidaan ruoko kompostoida talven yli ja levittää kompostoitu massa vasta keväällä. Kompostointi pienentää tilavuutta ja helpottaa levittämistä, mutta hyöty maaperän rakenteelle jää vähemmäksi. Kompostoinnilla voidaan pienentää talviruo’on itävyysriskiä. Kesäruo’ossa riskiä ei ole, siemenien kypsyessä vasta kevättalvella. Siementen itävyys edellyttää tasaisia kosteita olosuhteita, joten itämisestä ei arvioida olevan riskiä pelloilla, joiden kuivatusolot ovat kunnossa.

Kuivalannan levitys

Vuoden aumassa pehmentyneen ruo'on levitystä peltoon kuivalannan levitysvaunulla. Kuva: Terhi Ajosenpää. 

Kokemuksia peltoon levityksestä ja levitysmääristä

Ruo’on peltokäyttö edellyttää leikkuumassan silppuamista, mikä on peltokäytön keskeisin pullonkaula. Varsinkin sitkeäkortiselle kesäruo’olle tarvitaan tehokasta laitteistoa. Ruo’on silppuamiseen soveltuvia laitteita on vain harvoilla yrittäjillä. Ruo’on laajemman ja hajautetun peltokäytön edistämiseksi silppuaminen tulisi voida tehdä maatalouskalustolla. Kompostoidun ja murskatun massan levittäminen onnistuu lannanlevitysvaunulla. Lupaavia kokemuksia myös vuoden aumassa pehmentyneen kesäruo’on levittämisestä ongelmitta lannanlevitysvaunulla. Työteknisesti paras ruo'on levitysmäärä on noin 80 m3/ha 5-10 cm pitkää ruokosilppua, jolloin peltoon lisätään keskimäärin 80 kg typpeä ja 11 kg fosforia.

Avomaavihannesten kasvatuskokeessa ruokosilpun lisäämisen on todettu kohentaneen merkittävästi maan kosteusoloja ja rakennetta jo yhden kasvukauden aikana. Ruokosilpun lisäys muutti maan rakennetta pehmeämmäksi ja muruisemmaksi sekä multavuuden kasvaneen. Järviruo’on korkealla ligniinipitoisuudella saattaa olla tässä tärkeä merkitys. Ruokosilpun lisäys paransi juuresten kasvua.

Kesäruoko sopii hyvin kompostoitavaksi yksinään

Kompostoinnissa orgaanisen aineen hajoamisnopeuteen ja lopputulokseen vaikuttaa materiaalin hiilen ja typen suhde. Kompostin pieneliöiden toiminnan kannalta sopiva suhde on 25-35:1. Liian suuri typpipitoisuus johtaa mikrobeille haitallisen liiallisen ammoniakkitypen muodostumiseen. Jos hiiltä on liian paljon, kompostoitumisprosessi hidastuu. Kesäruokokasvustojen hiili-typpisuhteet ovat olleet Suomessa tehtyjen mittausten mukaan keskimäärin 29:1 (18 – 38:1), joten se sopii hyvin kompostoitavaksi yksinään. Ruohoja ja heiniä korkeampi ligniinipitoisuus tekee ruokokompostin rakenteesta ilmavamman vähentäen massan tiivistymistä, eikä seosaineen (turpeen, hakkeen) lisääminen ole tarpeellista. Ruo’on ligniinipitoisuus on 7-12 % kuiva-aineessa.

 
englannin komposti Mainos

Englannissa kaulushaikaran suojelualueella osataan hyödyntää suojelualueelta kerätyn ja aumoissa mullaksi kompostoidun ruokomassan imagoarvo, myös taloudellisesti - myymällä sitä käytettäväksi puutarhassa. Klikkaamalla kuva oikealla suurenee. Kuvat: Ritva Kemppainen
 

 

Julkaistu 28.6.2014 klo 15.38, päivitetty 18.10.2021 klo 13.56