Hyötykäyttö energiana

Järviruoko on ilmastoystävällinen biopolttoaine, jonka suunnitelmallisella korjuulla voidaan parantaa rantojen ja vesien tilaa

Vanhat ruovikot laajenevat keskimäärin metrin vuodessa. Näiden biomassojen hyödyntäminen on kaikkien etu. Ruo’on energiakäyttö on yksi mahdollinen tapa hyödyntää laajoja ruovikoita ja siksi tätä tutkitaan ahkerasti.Järviruokoa ei tarvitse kylvää eikä lannoittaa, vaan se muodostaa runsaasti biomassaa ilman ihmisen tuotantopanoksia. Ruoko käyttäytyy polttoaineena samalla tavoin kuin ruokohelpi tai viljan olki. Sen energiasisältö on lähes sama kuin puuhakkeella painokiloa kohden. Yhden ruovikkohehtaarin energiasisältö on keskimäärin noin 21 MWh, mikä vastaa yhden pientalon vuotuista energiankulutusta. Haasteena on ruo’on keveys, mikä vaikuttaa mm. kuljetuskustannuksiin.

 

Halkkoaukon laajat ruovikot

Maskun Halkkoaukon pohjoisosaa luonnehtivat laajat ruovikot. Kuva Ritva Kemppainen

Talviruokoa voidaan muiden korsimateriaalien tapaan polttaa energiaksi

Tallinnan teknillisen yliopiston lämpötekniikan laitoksella on tutkittu useita vuosia ruo'on poltto-ominaisuuksia laboratorio-olosuhteissa. Projekteissa on tehty useita käytännön kokeita ja tutkimuksia ruo'on soveltuvuudesta energiakäyttöön, mm. korjuusta, esikäsittelystä ja poltosta. Polttokokeita on tehty eteläsuomalaisissa polttokattiloissa voimalaitoskokoluokasta maatilakokoon. Tulokset ovat rohkaisevia, vaikka ongelmilta ei ole vältytty. Suurimmat ongelmat ovat liittyneet silpun pituuteen, jota ei ole saatu riittävän pieneksi. Esim. hakekattiloissa silpun maksimimitta saisi olla 10 cm.

Hyviä käyttömuotoja ruo'olle energianlähteenä näyttäisivät olevan poltto olkikattilassa paaleina ja seospoltto puuhakkeen kanssa. Tärkeää olisi löytää soveltuva polttokattila ruovikkoalueen läheltä, jottei kevyttä materiaalia tarvitsisi kuljettaa pitkiä matkoja.

Kesäruoko sopii myös biokaasutuksen raaka-aineeksi

Biokaasutuksen jälkeen mädätysjäännöstä voidaan käyttää lannoitteena, jolloin myös ruokomassan sisältämät ravinteet tulevat hyötykäyttöön.

Ruo’on esikäsittely on jatkokäytön kannalta usein välttämätöntä

Ruo’on energiakäyttö edellyttää ruo’on silppuamista tai murskaamista, poltto paalikattilassa paalausta. Esikäsittely tiivistää ruo’on tilavuuspainoa, mikä vähentää tilantarvetta kuljetuksessa ja varastoinnissa.

Ruo’on korjuu- ja käyttöketjussa on olennaista tapauskohtaisesti ratkaista missä vaiheessa ketjua esikäsittely tehdään. Esikäsittelyyn vaikuttaa toisaalta korjuukohteeseen soveltuva ja saatavilla oleva korjuukalusto, mutta myös käyttökohde. Jos esikäsittely voidaan tehdä jo leikkuun yhteydessä (esim. leikkuu silppurilla tai niitto paalaten), säästetään jatkokäytössä kokonaan yksi työvaihe. Esikäsittely voidaan tehdä myös leikkuun varastopaikalla, jolloin kaukokuljetuksessa säästetään tilaa ja aikaa.

Kun ruovikkoa leikataan useassa kohteessa, mutta massa käytetään kaikki samassa paikassa, saattaa silppuamisen keskittäminen jatkokäyttöpaikkaan olla järkevää. Näin säästytään murskainlaitteiden siirtelyltä, vaikka kaukokuljetukseen meneekin enemmän aikaa.

Julkaistu 27.6.2014 klo 17.47, päivitetty 20.6.2017 klo 10.36