Hankkeet

Ruokopelto 2015-2017

Ruovikoiden ravinteet peltoon - maaperän rakenne puhtaasti kuntoon eli Ruokopelto-hanke oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Baltic Sea Action Group:n (BSAG) Järki-hankeen yhteistyössä toteuttama hanke, jossa testattiin järviruo’on hyötykäyttöä peltojen viherlannoitteena ja maanparannusaineena.

Lue lisää hankkeen teemasivuilta www.ymparisto.fi/ruokopelto
>> Ruovikoiden ravinteet peltoon - maan rakenne puhtaasti kuntoon 2015-2017

VELHO 2011-2014

eli Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toteuttamassa hankkeessa tavoitteena oli vesien- ja luonnonhoidon yhteistyön ja toimenpiteiden kehittäminen Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.
Hankkeen verkkosivut >>  VELHO 2010 - 2014
Hankkeen tuloksista lyhyesti >>  Esite

VELHO-hankkeessa kehitetttiin ruovikkoisten ranta-alueiden monikäyttösuunnittelua ja bioenergian hyödyntämistä.  Suunnittelualueet sijoittuivat Varsinais-Suomessa Maskun ja Mynämäen väliselle rannikkovyöhykkeelle - Oukkulanlahti-Naantalinaukko ja Mynälahden keskiosat - sekä Satakunnassa Eurajoen ja Luvian väliselle rannikkovyöhykkeelle.

Monipuolisesti ruovikon talvi- ja kesäleikkuita, ruo'on hyödyntämis- ja rantaniittyjen kunnostuskokeita

VELHO-hankkeessa testattiin järviruo’on korjuumenetelmiä ja eri hyötykäyttöketjuja, sekä kehitettiin rantaniittyjen kunnostusmenetelmiä käytännössä. Lisäksi kerättiin tietoa hyödyntämis- ja kunnostusketjujen kustannustehokkuudesta. Saatuja kokemuksia ja tietoja hyödynnettiin ruovikon korjuuseen ja hyödyntämiseen sekä merenrantaniittyjen kunnostukseen ja hoitoon liittyvien tukimuotojen valmistelussa ja kehittämisessä maaseudun kehittämisen ohjelmakaudelle 2014 - 2020.

Kokeiden lähtökohtana olivat ensisijaisesti luonnon- ja vesienhoidon tavoitteet, paikoin myös virkistyskäytölliset ja maisemanhoidolliset tavoitteet, kuten vesillä liikkumisen helpottaminen ja umpeenkasvaneiden näkymien avaaminen. Ruo’on hyötykäytön kehittämisen tarkoituksena oli selvittää, miten hyötykäyttö voisi parantaa hoitotöiden toteutusta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä eri tahojen kiinnostavuutta usein hankaliksi koettujen hoitotöiden toteutukseen.

VELHO-hankkeen pilottikokein:

  • kerättiin tietoa ja saatiin kokemuksia ruovikoiden leikkuun, varastoinnin, kuljetuksen ja jatkohyödyntämisen erilaisista ketjuista ja toteutusvaihtoehdoista
  • selvitettiin ruovikon leikkuun ja hyötykäytön kustannuksia ja arvioitiin eri käyttömuotojen kustannustehokkuutta
  • kartoitettiin alalla toimivia yrittäjiä ja olemassa olevaa laitteistoa
  • testattiin tarjouskilpailutuksen vaiheita ja sujuvuutta
  • kehitettiin merenrantaniittyjen kunnostuksen ja hoidon menetelmiä
  • kokeiltiin menetelmiä ruovikoiden monipuolisuuden (mosaiikit) lisäämiseksi
  • aktivoitiin alueellisia toimijoita omatoimiseen rantojen hoitoon ja vieraslajien poistoon

Kokeet suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä maanomistajien, maatilojen, eri organisaatioiden ja hankkeiden, sekä yrittäjien kanssa. Maanomistajien suhtautuminen ruovikon niittoon ja muuhun ranta-alueiden hoitoon oli pääasiassa hyvin myönteistä ja ne koettiin tarpeellisiksi. Hankkeelle tuli lukuisia yhteydenottoja, joissa tarjottiin kohteita kokeiden toteuttamiseen.

Pilottikokeiden koneita vaativat työvaiheet teetettiin ostopalveluna

VELHO-hankkeen pilottikokeissa tehtiin erilaisia ruovikon leikkuita noin 90 hehtaarin alalla. Tarjouskilpailuja ja hintavertailuja varten kartoitettiin ruovikon leikkuuseen, kuljetukseen ja käsittelyyn soveltuvia yrittäjiä ja laitteistoja.

Ruokomassan hyötykäyttökokeiluissa testattiin tuoreen kesäruo’on ja kuivan talviruo’on, hyötykäyttöä energiantuotannossa (poltto, biokaasutus) ja maataloudessa (kuivike, maanparannusaine, viherlannoite, katemateriaali). Käyttökohteita pyrittiin löytämään läheltä leikkuualueita.

JÄREÄ 2011-2014

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (Heposelkä, Pyhäselkä ja Ätäskö) (JÄREÄ)

Hankkeen päätoteuttaja oli Suomen ympäristökeskuksen Joensuun toimipaikka ja hankekumppaneina toimivat Itä-Suomen yliopisto sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Rahoitusta on saatiin Euroopan unionin rakennerahastosta (EAKR).

Projekti kehitti menetelmiä ja toimintamalleja, joiden avulla voidaan yhdistää vesistöjen tilan parantaminen sekä bioenergian tuotanto. Projektin tulosten kautta pyritään parantamaan vesistöjen ja rantojen tilaa Itä-Suomessa sekä edistämään bioenergian tuotantoon liittyvää yritystoimintaa.

Hankkeen yleiset tavoitteet

  • Heposelän, Pyhäselän ja Ätäskön vesistöjen ekologisen tilan ja rantavyöhykkeen sekä rantaympäristön tilan parantaminen; ranta- ja vesiluonnon monimuotoisuuden lisääminen
  • Järvien rantavyöhykkeen kunnostusmenetelmien kehittäminen ja siihen liittyvän yritystoiminnan kehittäminen ja toimintavalmiuksien parantaminen, sekä kytkeminen osaksi paikallista elinkeinotoimintaa ja kestävää kehitystä.
  • Järvikunnostuksen tuottamien kasviperäisen orgaanisen materiaalin ja sedimenttilietteen kytkeminen osaksi bioenergian käyttöä ja muun käytön kehittäminen
  • Rehevöityneiden rantojen kasvillisuuden biomassan ja muun orgaanisen aineksen jatkokäsittelyn ja hyödyntämisen kehittäminen osana bioenergian tuotantoa, maanparannusaineena ja lannoitetuotannossa, sekä uusien käyttötapojen kehittäminen.
  • Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen ja ranta-alueiden arvon nousu
  • Virkistyskäyttöön ja vesiluontoon perustuvien matkailuelinkeinojen toimintaympäristön vahvistaminen

Tulosten hyödyntäjiä ovat vesistökunnostusta tekevät yritykset, biomassaa energiana tai muuten hyödyntävät yritykset sekä matkailuyritykset ja alueen kunnat, ranta-asukkaat sekä vesistöjen virkistyskäyttäjät.

Syntyvät tuotteet

  • Toimintamalli, jossa vesistön tilan parantaminen ja bioenergian (mm. järviruoko) tuotanto yhdistetään järviruovikoiden hyödyntämiseen –kunnostussuunnitelma
  • Järviruo'on levinneisyyden ja massamäärien arvioimiseen menetelmä
  • Hyvän lupahakemusmallin luominen järvikohtaisten bioenergian tuotantoon ja järviruo'on muuhun hyödyntämiseen soveltuvissa kohteissa
  • Järviruo'on keräämiseen ja korjaamiseen kykenevän yrittäjyyden edistäminen paikallisesti
  • Bioenergian ja muun järviruokobiomassan taloudellisesti merkittävien loppukäyttömuotojen etsiminen.

COFREEN 2007-2013

COFREEN oli EU:n CENTRAL BALTIC INTERREG IVA PROGRAMME 2007-2013 -ohjelman rahoittama kolmivuotinen yhteistyöhanke, jonka toteuttamiseen osallistuu toimijoita Suomesta, Virosta ja Latviasta. Vastuullisena organisaationa toimi Turun ammattikorkeakoulu. Muita toimijoita ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Tallinnan teknillinen yliopisto (Viro), Viron maatalousyliopisto (Viro) ja Vides-projekti (Latvia).

COFREEN –projektissa edesautettiin ruokomateriaalin hyödyntämistä kustannustehokkaasti, taloudellisuuden lisäksi myös aineettomat arvot huomioiden. Tavoite oli luoda ja testata eri kohteisiin sopivia toimintamalleja, joilla voidaan parantaa korjuun kannattavuutta, niitetyn materiaalin hyödyntämistä (biokaasutus, poltto, rakentaminen), luoda verkostoja yrittäjyyden edellytyksien lisäämiseksi ja lisätä tietoisuutta ruokomateriaalin mahdollisuuksista kaikille asiasta kiinnostuneille tahoille.

Projektin lopputuotoksia

  1. Järviruo'on käytön edistäminen paikallisena bioenergialähteenä ja rakennusaineena kaikissa kolmessa maassa.
  2. Mallin luominen ruo'on käyttämiseksi rakennus ja eristysmateriaalina.
  3. Teknisesti todistetut ja taloudellisesti kannattavat sadonkorjuuketjut.
  4. Malli ruo'on käyttämiseksi biopolttoaineiden energianlähteenä biokaasulaitoksissa, sekä polttovoimaloissa.
  5. Uusiutuvan energian (ruo'on) käytön lisääminen hankealueilla.
  6. Esitys tuelle ruo'on keräämiselle muiden maataloustukien kaltaisesti.
  7. Opetuksellinen ohjelma ruo'on käyttämisestä rakennusmateriaalina ja bioenergian lähteenä.
  8. Työpaikkoja luovia koulutuksia hankealueilla
  9. Informatiivinen ja opettava video, seminaareja ja julkaisuja ruo'on käytön mahdollisuuksista.

Ruovikkostrategia Suomessa ja Virossa 2005-2008

Lounais-Suomen ympäristökeskus (nykyinen Varsinais-Suomen ELY-keskus) käynnisti 2005 Ruovikkostrategia Suomessa ja Virossa -hankkeen. Tavoitteena oli kerätä tietoa ja vaihtaa kokemuksia ruovikoiden käytön ja hoidon laajasta kirjosta sekä ruo’on hyödyntämisestä bioenergiana ja rakennusmateriaalina. Asiantuntijoiden välisen yhteistyön, olemassa olevan tutkimustiedon sekä käytännön toimenpiteiden lopputuloksena luotiin ruovikkostrategiat Suomeen ja Viroon.

Visiona on, että vuonna 2018 rantavyöhykkeen ruovikot ja merenrantaniityt muodostavat luonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun, virkistyskäytön ja hyödyntämisen kannalta optimaalisen verkoston. Merkittävä osa nykyisistä ruovikoista on kunnostettu merenrantaniityiksi ja ruovikoiden kesä- ja talvikorjuu bioenergia- ja rakennuskäyttöön on soveltuvien korjuuketjujen osalta tehty kannattavaksi huomioiden virkistyskäyttö, luonnon monimuotoisuus ja vesiensuojeluvaikutukset.

Hanke keräsi vankan pohjatiedon ruovikoiden korjuutuelle ja laajamittaisemman hyödyntämisen käynnistämiselle sekä ruovikoiden kunnostamiselle merenrantaniityiksi. Jatkotoimenpiteiksi se ehdotti ranta-alueiden integroivan yleissuunnittelun ja ruovikon korjuuketjujen edelleen kehittämistä sekä ruovikon korjuutuen valmistelua osana seuraavaa maatalouden kehittämisohjelmaa.

Strategia-alueiden hoitosuositukset esitettiin ilmakuvakarttapohjilla. Strategiassa osoitettiin pilottialueilta selkeästi missä ruovikoita voidaan määräaikaisesti tai pysyvämmin hyödyntää (bioenergia, rakentaminen); missä ruovikot tulee hävittää ja alueet tulee peruskunnostaa esim. merenrantaniityiksi; sekä missä ruovikot tulee jättää tai niitä tulee hoitaa varovaisesti. Hankkeessa tehtiin suunnitelmia ja käytännön töitä useilla Etelä-Suomen ruovikkoalueilla. Suunnitelmat tehtiin yhteistyönä asiantuntijoiden ja maanomistajien kanssa Laukanlahdelle, Rauvolanlahdelle, Östersundomin ja Långvassfjärdenin ruovikkoalueille.
Lue lisää >> Julkaisut aihepiireittäin

Kartta: Etelä-Suomen 10 suurinta rannikon yhtenäistä ruovikkoaluetta.pdf 
Näistä kymmenestä kahdeksan sijaitsee osin Natura-alueilla. Ruovikoiden hyödyntäminen ja luonnonsuojelulliset näkökulmat tulee tarkasti selvittää ja sovittaa yhteen, mutta paikoitellen luonnon monimuotoisuus voi myös hyötyä ruovikoiden leikkuista. Natura-merkintä ei siis tarkoita korjuukieltoa.

Lisätietoja ja -ohjeita >> Biodiversiteetti

Mynälahti-hanke

Mynälahti-hanke perustuu vapaaehtoiseen kansalaisvaikuttamiseen, johon jokaisen on mahdollista osallistua voimavarojensa mukaan.Hankkeen taustalla toimii laajapohjainen neuvottelukunta, jossa edustettuna ovat Mynälahden alueen ympäryskunnat, viranomaistahoja sekä yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen visioon. Neuvottelukunnan jäsenet ovat antaneet asiantuntemuksensa hankkeen käyttöön ja sen tavoitteiden saavuttamiseen.

Mynälahden yleissuunnitteluhankkeen tavoitteena on luoda merkittävä alueellinen toimintasuunnitelma, jonka pohjalta Varsinais-Suomessa on mahdollista toteuttaa laaja käytännön mallintamis- ja toimintapilotti alueen vesien suojelemiseksi sekä uusiutuvan energian tuottamiseksi. Valuma-alueella on mahdollista toimia ennakkoluulottomasti mm. uudistamalla maatalouden nykymalleja, uusia ratkaisuja luomalla sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun, toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttamalla.

Lahdella voidaan ottaa käyttöön aiemmin laajassa mitassa kokonaan käyttämättömiä ratkaisuja, kuten lahden laajojen ruovikkojen laajamittainen hyötykäyttö energiaksi. Tähän tarjoavat mahdollisuuden ruokoa hyödyntävien energialaitosten tuore toteutuminen lähiseudulle. Myös ruo’on korjuu rakennuskäyttöön tai pellettienergiaksi on mahdollista. Suunnitellusti toteutettuna ruo’on hyötykäyttö on myös luonnonsuojelun etujen mukaista.

Yleissuunnittelun pohjalta haetaan myöhemmin rahoitusta toteuttavalle Mynälahti -hankkeelle. Tällöin tavoitteena ovat mm. energiakorjuuketjujen toteutuminen käytännössä ja siten paikallisen yrittäjyyden ja paikallisen energiantuotannon tukeminen, sekä merkittävän kokonaisvaltaisen vesiensuojelupaketin toteuttaminen.

Lisätietoa >> Mynälahti-hanke (mynalahti.fi)

 

Julkaistu 20.5.2014 klo 16.04, päivitetty 10.10.2019 klo 10.29