Ajankohtaista

Tälle sivulle kootaan ajakohtaisia tapahtumia vuodesta 2018 eteenpäin. Aikaisemmat dokumentit löytyvät Menneitä tapahtumia -sivulta.

Vuosi 2019

KIERTOTALOUDEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET -TILAISUUS TURUSSA  14.10.2019

Kiertotalouden liiketoimintamahdollisuudet -tilaisuus kokosi runsaat 120 kuulijaa Turkuun. Tilaisuudessa käsiteltiin laajasti kiertotaloutta eri näkökulmista. Pohdittiin mm. mitä uusi talousjärjestelmä tarkoittaa Lounais-Suomen yrityksille ja elinkeinoelämälle sekä miten uudenlaista yritystoimintaa käynnistetään.

Tilaisuuden esityksiin voit tutustua täällä

 

FRUSH -TAPAHTUMA FORSSASSA 18.9. - 19.9.2019

FRUSH on vuosittainen Kiertotalouden kasvuyritys- ja startup-tapahtuma Forsassa, joka tarjoaa paketin päivänpolttavia puheenvuoroja, toiminnallisia työpajoja sekä tietysti pitsausta. Tapahtuman tavoitteena on kiihdyttää kasvu- ja startup-yritysten kehitystä sekä ideoida ja edistää uutta kiertotalouden toimintaa. Tänä vuonna Frush-tapahtuma järjestettiin 18.-19.9. Varsinais-Suomen ELY-keskus oli mukana tapahtumassa kahden hankkeen voimin ja teemoina olivat kiertotalouden pullonkaulat ja materiaalivirtojen visualisointi sekä ravinnekierrätys osana kuntien resurssiviisasta kiertotaloutta. Esityksiin voit tutusta täältä.

 

KUNTAMARKKINAT HELSINGISSÄ 11.9. - 12.9.2019

Kuntamarkkinat on vuosittainen valtakunnallinen kunta-alan ammattitapahtuma, jossa on esillä kaikki kunta-alan hallintosektorit. Kävijöitä markkinoilla oli tänä vuonna piirun verran yli 7 000. Näytteilleasettajia oli noin 200 ja erilaisia seminaareja ja tietoiskuja järjestettiin yhteensä 340.

RANKU 3 -hanke esitteli kuntien ravinnekierrätyksen mahdollisuuksia ja hankkeen esimerkkikuntien toimintaa molempina messupäivinä 3.kerroksen osastollaan ja tietoiskuissa. Messuosastolla RANKUn esimerkkikunnista olivat erikseen esillä Orimattila ja Ylivieska. Orimattilassa suunnitellaan keinoja edistää uuden ekologisen asuinalueen, Hennan, ja sen läheisen maaseutualueen orgaanisten jätteiden ja hulevesien yhteishyödyntämistä sekä konseptoidaan ns. Hennan ekosysteemi. Lisäksi Orimattilassa viestitään laajasti ravinnekierrätyksen mahdollisuuksista kunnassa, jotta kunnan sisäiset ravinteet kiertäisivät paremmin ja keinolannoitteille löydetään paikallisia taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja. Ylivieskan tavoitteina hankkeessa on selvittää, miten ravinteiden kierrätyksen vaikutusten arviointia voidaan lisätä kaupungin päätöksenteossa ja kaavoituksessa sekä kehittää ravinteiden kierrätyksen koulutus-yritys-kaupunki -yhteistyötä. Kaupungin ruokapalveluissa on tehty monia fiksuja ravinnekierrätystäkin edistäviä toimenpiteitä ja Ylivieskassa on tehty myös monia erilaisia vesienhoidon hankkeita.

Tietoiskuissa keskiviikkona Ylivieskan kaupungin edustajat esittelivät ravinnekierrätyksen toimintamallin hyödyntämisen keinoja Ylivieskan kaupungissa ja torstaina Gasum Oy esitteli Turun jätevesilietteiden biokaasutuslaitoksen modernisointi- ja laajennusprojektia, joka pienentää hiilijalanjälkeä ja vähentää ympäristön ravinnekuormitusta sekä edistää energiatehokkuuden ja kiertotalouden toteutumista Turun seudulla.

Tutustu esityksiin:

Tutustu Kuntamarkkinoiden tarjontaan: https://kuntamarkkinat.fi

 

VARELYN KESÄKUUN UUTISKIRJE JULKAISTU (13.6.2019)

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje kokoaa laajasti ajankohtaisia asioita, myös muualta kuin Varsinais-Suomesta. Kesäkuun uutiskirjeessä mm.

  • Juttua ravinteiden kierrätyksen verkostoista kunnissa
  • Jätteenkäsittelyn seurannan ja tarkkailun omavalvonnasta
  • Kesän 2019 leväseuranta on alkanut

Tutustu uutiskirjeeseen tästä

 

RAVINTEET KIERTOON KUNNISSA -KYSELY (1.3.2019)

Alkuvuodesta tehty Ravinteet kiertoon kunnissa kysely vahvisti näkemyksiä ravinnekierrätyksen toimintamallin ja yhteistyön tarpeellisuudesta myös kunnissa. Kysely toteutettiin osana RANKU-toimintamallin viestintätoimenpiteiden suunnittelua ja samalla haluttiin syventää kuvaa kuntien kiinnostuksesta ravinteiden kierrätyksen toimintamallia kohtaan.

Seurannan ja mittaamisen merkitys erityisesti varhaisessa vaiheessa tunnistettiin. Itse mittareita ei oikein osattu vielä nimetä. Tähän tarvitaan selkeästi hankkeelta tukea. Asukkailta kunnalle päin luotava kysyntä nähdään mahdollisuutena ja jo olemassa olevat aihealueeseen liittyvät toimintamallit ja rakenteet kannattaa hyödyntää täysimääräisesti eikä luoda päällekkäistä toimintaa.Seudullisuus tuli korostuneesti esille: ravinteet eivät pysähdy kunnanrajalle. Läpinäkyvä, horisontaalinen viestintä läpi kuntaorganisaation (mutta myös asukkaiden suuntaan) eri vaiheissa koettiin tärkeänä -- RANKU-toimintamalli kokoaa yhteen toimijat. RANKU-toimintamalli koetaan myös mahdollisuutena edistää mm. vesiensuojelua laajemminkin. Lisäksi toivottiin valmiita ohjelmia, toimintaohjeita ja vaikutusten todentamista.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Tulokset tulevat näkymään hankkeen viestinnän tehostamisessa.

 

VARELYN UUTISKIRJE JULKAISTU (7.2.2019)

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje kokoaa laajasti ajankohtaisia asioita, myös muualta kuin Varsinais-Suomesta. Vuoden ensimmäisessä uutiskirjeessä mm.

  • Juttua ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeiden tuloskiertuesta Joensuussa
  • Ojaisännöitsijöitä valmistunut – asiantuntemusta ojitushankkeisiin tarjolla!
  • Kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia  hoidettu ala kuitenkin kasvussa

Tutustu koko uutiskirjeeseen tästä

 

TYÖ HANKKEEN ESIMERKKIKUNNISSA ALKANUT

Kehitys- ja kokeilutyö esimerkkikunnissa on ensiarvoisen tärkeää. Kuntien organisaatioissa viedään läpi RANKU-toimintamallin askeleet kuntien valitsemien kehittämisteemojen avulla. Ensimmäinen askel kunnissa on virallisen osallistumispäätöksen tekeminen kunnan/kaupungin valtuustossa tai hallituksessa. Tällä halutaan varmistaa, että koko kuntaorganisaatio ja kuntalaiset ovat tietoisia osallistumisesta ja halutessaan kaikki voivat osallistua ja vaikuttaa toimintaan hankkeessa. Seuraava askel virallisen päätöksen jälkeen on työpaja kehittämis- ja kokeiluteemojen valitsemiseksi ja työn käynnistämiseksi. Kuntien osallistumispäätökset:

Vuosi 2018

RANKU 3 -HANKKEEN ESIMERKKIKUNNAT VALITTU

RANKU 3 -hanke järjesti lokakuussa pienille ja keskisuurille kunnille avoimen kisan osallistumiseksi hankkeeseen. Hakuaika oli lyhyt, mutta siitä huolimatta saatiin kahdeksan erinomaista hakemusta. Hankkeen ohjausryhmä päätti, että kaikki määräajassa halukkuutensa ilmoittaneet kunnat otetaan esimerkkikunniksi hankkeeseen. Mukaan valitut kunnat ovat: Asikkala, Forssa, Ii, Kaarina, Marttila, Orimattila, Parainen ja Ylivieska.

Hankkeen aikana esimerkkikunnille laaditaan selkeät niiden ominaispiirteet huomioivat askeleet ravinnekierrätystoimenpiteiden toteuttamiseksi ja hanke tukee kuntia konkreettisten toimenpiteiden käynnistämisessä. Tavoitteena on myös lisätä kuntien välistä ravinteiden kierrätyksen ja kiertotalouden yhteistyötä, yrittäjyyttä ja uusia rohkeita avauksia. Esimerkkikuntien toimenpiteistä ja kehittämistyön etenemisestä tiedotetaan valtakunnallisesti.

Hakemuksen lähettäneet kunnat haluavat olla kiertotaloudessa edelläkävijöitä myös ravinteiden kierrätyksen osalta. Kuntien hakemuksissaan ilmoittamat haasteet ovat osittain yhteisiä, mutta esille nostetuissa kehittämistarpeissa näkyy vahvasti myös kuntien erityispiirteet. Hankkeessa oli tavoitteena saada mukaan elinkeinorakenteeltaan ja ravinteiden kierrätyksen haasteiltaan erilaisia kuntia esimerkkikunniksi ja valittu kuntajoukko sopii erinomaisesti tähän.

Tärkeimpinä tavoitteina kunnat nostivat esille vesiensuojelullisia tavoitteita ja yhteistyön sekä koordinoinnin lisäämistä eri toimijoiden välillä. Pitkät välimatkat niin maalla kuin vesialueillakin nähtiin haasteena, johon pitäisi löytää kustannustehokkaita ratkaisuja. Myös maatalousalueiden ravinteiden kierrätyksen ja vesienhoidon tavoitteiden yhdistämisen sekä taajamien ja teollisuuden ravinteiden kierrätykseen halutaan kunnissa tarttua ja panostaa ja kunnan sekä yritysten yhteistyötä ravinnekierrätyksessä halutaan lisätä. Etenkin kasvavilla kaupunkialueilla halutaan ottaa ravinteiden kierrätys paremmin huomioon jo aluesuunnittelussa. Yleisesti todettiin, että kunnissa tarvitaan lisää konkreettista tietoa ravinteiden kierrätyksestä, jotta ravinteet tunnistetaan resurssiksi muuallakin kuin maataloudessa.

Konkreettinen työ kunnissa alkaa vuoden 2019 alussa ja parhaillaan valmistellaan kuntien kanssa, miten kunnat hankkeeseen sitoutuvat ja mitä konkreettinen ravinnekierrätystyö missäkin esimerkkikunnassa tarkoittaa.

 

Kärkihankkeiden tuloskiertue; Lahti, Seinäjoki ja Joensuu

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman, RAKI2- sekä meren- ja vesienhoidon kärkihankerahoituksen avulla on käynnistynyt lähes 100 kokeilua sekä tutkimus- ja kehittämishanketta. Hankkeet, tulokset ja toimijat tulosten takana esittäytyvät tuloskiertueella tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa. RANKU -toimintamalli on esillä jokaisessa tilaisuudessa. Tule sinäkin!

28.11.2018 Lahti, Sibelius-talo: aiheina vesien kunnostushankkeet, kuormituksen mallintaminen
10.12.2018 Seinäjoki, Frami: lannan käsittely, sivuvirrat, lannoitevalmisteet

30.1.2019 Joensuu, Tiedepuisto: biokaasutus, urbaanit ravinnekierrot, vesien puhdistaminen, metsätalous, yrityssymbioosit

Tilaisuuksien ohjelmat ja ilmoittautumislinkit ympäristöministeriön sivuilla: ym.fi

 

 

KUNTAKISA

Tehdään kunnastasi ravinneneutraali!

Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi -hanke järjestI kunnille avoimen kilpailun hankkeeseen osallistumiseksi. Mukaan haettiin pieniä ja keskisuuria, elinkeinorakenteeltaan erilaisia kuntia ympäri Suomea. Vastauksia saatiin runsaasti. Nyt on käynnissä hakemusten läpikäynti. Marraskuussa asiantuntijaraati valitsee kunnat ja olemme mukaan valittuihin kuntiin yhteydessä sen jälkeen

 

FRUSH 19.9. - 20.9.2018

Kuntien ravinneneutraali toiminta kiinnosti myös kasvu- ja startupyrityksiä. RANKU 3 -hanke oli yhdessä ELY-keskuksen Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hankkeen kanssa Forssan FRUSH tapahtumassa. Kunta voi luoda yrityksille kasvun mahdollisuuksia ravinteiden kierrätystä tukevien tarpeellisten verkostojen muodostumiseksi esimerkiksi törmäyttämlää resurssivirtoja ja toimijoita, koodinoimalla toimintaa alueellaan ja nostamalla esille alueensa menestystarinoita.

 FRUSH  on kiertotalouden kasvuyritys- ja startup-tapahtuma. Sen tavoitteena on kiihdyttää kasvu- ja startup-yritysten kehitystä sekä ideoida ja edistää uutta kiertotalouden toimintaa. FRUSH kokoaa yhteen kiertotaloutta toteuttavia yrityksiä ja toimintamalleja ympäri Suomen. Tapahtuma on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille: kasvuhakuisille yrittäjille, startupeille, rahoittajille, kunnille, alan opiskelijoille sekä tutkimuslaitoksille.

  • FRUSH - Kiertotalouden kasvuyritys- ja startup-tapahtuma (www.frush.fi)

 

RANKU-TOIMINTA ESILLÄ KUNTAMARKKINOILLA 12. - 13.9.2018

RANKU-toiminta oli esillä syyskuussa Kuntamarkkinoilla. Markkinoilla kävi yhteensä noin 7 800 kunta-alan asiantuntijaa kahden päivän aikana. Kuntien ravinnekierrätystyö kiinnosti messuväkeä runsaasti.

Keskiviikkona tietoiskussa aiheena oli "Kuntien rooli ravinteiden kierrätyksessä" ja torstaina "Vesienhoito ja ravinteiden kierrätys osana kuntien perustoimintaa".  Esitykset voit katsoa tästä:

Kuntamarkkinat on kunta-alan vuoden tärkein tapaamispaikka, jossa keskustellaan julkisen hallinnon ajankohtaisimmista asioista. Kuntamarkkinoista enemmän www.kuntamarkkinat.fi

 

VALTAKUNNALLINEN KYSELY KUNNILLE RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSESTÄ

Varsinais-Suomen ELY-keskus toteutti valtakunnallisen kyselyn ravinteiden kierrätyksestä kaikille Suomen kunnille. Kyselyllä kartoitettiin kuntien sekä kaupunkien erityispiirteitä ja tulevaisuuden tarpeita ravinteiden kierrätyksen osalta sekä valtakunnallista kokonaiskuvaa. Kyselyn teki Taloustutkimus Oy nettikyselynä 30.5. - 18.6.2018. ELY-keskus vastasi kyselyn levittämisestä. Palkinnot vastaajille on arvottu. Onnea voittajille!

Kyselyyn saatiin huikeat 736 vastausta yhteensä 189 kunnasta. Kiitos aktiivisuudesta. Kuntien ravinnekierrätystyö selvästi kiinnostaa! 

Valtaosa vastaajista piti kuntien roolia ravinteiden kierrätyksessä merkittävänä ja kuntien tulisikin vastaajien mielestä panostaa ravinteiden kierrätykseen nykyistä enemmän. Ravinteiden kierrätyksen arvioidaan olevan taloudellisesti kannattavaa, sillä kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että se tuo säästöjä kunnille.

Kyselyyn vastanneista 95 % piti ravinnekierrätyksen edistämisen kannalta erittäin tärkeänä ruokahävikin minimointia sekä syntyvän hävikin keräämistä ja kierrättämistä. Muita valtakunnallisesti merkittäviä teemoja vastaajien mukaan olivat ravinteiden kierrätyksen edistäminen ja vesiensuojelun tavoitteiden huomioiminen ympäristönsuojelumääräyksissä ja ympäristölupapäätöksissä sekä kuntien verkostoituminen ravinteiden kierrätyksessä muiden toimijoiden kanssa. Vain yksi prosentti vastasi, että heidän kuntansa tekee jo kaiken tarvittavan ravinteiden kierrättämiseksi.

Vastaajien näkemyksen mukaan kunnissa tarvitaan erityisesti uskallusta kokeilla ja kehittää uusia menetelmiä sekä tietoa ja esimerkkejä jo toteutetuista toimenpiteistä. Lisäksi vastaajat kokivat, että ravinnekierrätykseen voitaisiin panostaa nykyistä enemmän kokeilu- ja hankerahan myötä. Suuria alueellisia tai vastaajaryhmäkohtaisia eroja ei tutkimuksessa havaittu, vaan mielipiteet jakautuvat pääosin tasaisesti.

 

 

OPAS KUNNILLE KOLMELLA KIELELLÄ

Ravinneneutraali kunta -hankkeessa määritettiin, mitä kuntien ravinneneutraalius tarkoittaa ja miten sitä toteutetaan. Lisäksi suunniteltiin erilaisia yhteistyötapoja ravinteiden tuottajien ja käyttäjien välille orgaanisten ravinteiden tehokkaaseen käyttöön ja kierrätykseen. Työn tulokset on koottu tiivistetysti kuntatoimijoille suunnattuun oppaaseen. Periaatteet ovat sovellettavissa muillekin esim. kuntayhtymät, maakunnat, toiminta-alueet ym. Oppaat on luettavissa ja ladattavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

 

RAVINNENEURAALI KUNTA ON OSA EUROOPPALAISTA KESTÄVÄÄ FOSFORIN KÄYTTÖÄ

Helsinkiin kokoontui 11. – 13.kesäkuuta runsas 300 fosforin kestävän käytön asiantuntijaa. Finlandia-talolla järjestetty European Sustainable Phosphorus Conference (ESPC3) oli Euroopan merkittävimpiä fosforin kestävää käyttöä, kierrätettävyyttä ja riittävyyttä käsittelevä tapahtumia tänä vuonna.

Ravinteiden kierrätys hallituksen yhtenä kärkihankkeena on kansainvälisestikin huomionarvoinen Kuntien tekemää ravinnekierrätystyötä ja Suomessa kehitettyä Ravinneneutraali kunta -konseptia esiteltiin konferenssissa yhdessä muiden hankkeiden kanssa. Toimintamalli herätti runsaasti kiinnostusta. Keskusteluissa nousi esille, että kuntien omavaraisuus ravinteiden käytössä ja kierrätyksessä ei ole realistista, vaan ravinneomavaraisuutta tulee tarkastella vähintään valtakunnan tasolla, toisinaan jopa koko Euroopan mittakaavassa. Kunnat nähdään monilla toimialoilla potentiaalisina kumppaneina, joihin on kuitenkin vaikea ottaa yhteyttä. Ei tiedetä mihin toimialaan kunnassa ravinnekierrätys liittyy ja toisaalta kunnissa ei tiedetä miten toimia paremmin. Konferenssin keskustelut toivat esille, että tiedonvälitykselle on selvästi tarvetta ja uusille hankkeille tehtävää!

ESPC3 -seminaarin kooste julkaistaan lähikuukausina foorumin omilla nettsivuilla: https://phosphorusplatform.eu

Julkaistu 24.8.2018 klo 13.58, päivitetty 18.10.2019 klo 10.29