Ajankohtaista

RANKU 3 - hanke on päättynyt. Sivustoa ei enää päivitetä.

Mikäli haluat lisätietoa hankkeeseen liittyvissä asioissa, ota yhteyttä anni.karhunen @ ely-keskus.fi

 

 

Tälle sivulle on koottu ajakohtaisia tapahtumia vuodesta 2018 eteenpäin. Aikaisemmat dokumentit löytyvät Menneitä tapahtumia -sivulta.

Vuosi 2020

RANKU 3 -HANKE ON PÄÄTTYNYT 31.12.2020

RANKU3 -hanke päättyi vuoden 2020 lopussa, mutta ravinteiden kierrätys jatkuu edelleen monessa muodossa. Kuntien rooli siinä voi olla hyvinkin laaja ja merkittävä. Ravinnekierrätystoimia voidaan kytkeä monen toimialan jokapäiväiseen työhön. Siksi hankkeessa tehtiin syksyn aikana useita tulevaisuuteen katsovia selvityksiä ja tulevia toimia helpottavia oppaita. Lue lisää niistä tästä uutiskirjeestä ja jatkossa myös hankkeen kotisivuilta www.ymparisto.fi/ranku Sivuja ei jatkossa enää päivitetä, mutta aikaansaannokset säilytetään niin kauan kuin niille on tarvetta.

Kuntien roolia ravinnekierrätyksessä ja mahdollisuuksia osallistua siihen on selvitetty RANKU-hankekokonaisuudessa vuodesta 2015 lähtien. Hanketyötä on johdettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, mutta hankkeen työ ja tulokset ovat laajan yhteistyöverkoston ja muiden kumppaneiden aikaansaannosta. On ollut hienoa huomata, miten alun etsinnän jälkeen on löydetty kunnille useita merkittäviä rooleja ja kunnat ovat aktiivisesti lähteneet edistämään ravinnekierrätystä useissa eri toimissaan.

Kiitos yhteistyötä!

RANKU3 -hanketiimi

Lue viimeisimmät ajankohtaiset kuulumiset RANKU-uutiskirjeestä nro 3/2020

UUNITUOREITA SELVITYKSIÄ LUETTAVISSA

RANKU3 -hankkeen tuloksia on kartoitettu kolmen eri selvityksen avulla. Selvitykset esimerkkikuntien kokemuksista ja näkemyksistä, kuntien ravinnekierrätyksen tulevaisuudesta sekä Paimionjoki-yhdistyksen toimialueen kuntien ravinnekierrätyksestä ovat nyt valmistuneet. Tuloksena saatiin monenlaisia hyviä eväitä tulevaisuuteen. Hankkeen tuloksia ja jatkoehdotuksia esiteltiin alustavasti jo Lapin ammattikorkeakoulu ja Opi ravinteista-hankkeen järjestämässä tuloswebinaarissa lokakuussa. Hankkeen tärkeimpiä tuloksia ovat keskustelun herääminen ravinteiden kierrätyksestä ja ymmärrys siitä, että kunnilla on siinä merkittävä rooli ja mahdollisuuksia.

Esimerkkikunnille suunnatun kyselyn tavoitteena oli selvittää kahdeksan esimerkkikunnan kokemuksia hankkeesta. Selvityksen teki Envineer Oy. Selvityksen mukaan esimerkkikunnat pitivät hankkeen toimintaa hyvänä ja työpajoja kiiteltiin. Usea kunta kaipasi kuitenkin enemmän tukea ja monissa oli omista resursseista puutetta. Moni kunta mainitsi, että ravinnekierrätys tai RANKU toimintamalli otetaan mukaan tulevaisuuden suunnitelmiin, strategioihin tai ohjelmiin. Kehitysehdotuksissa mainittiin tietoisuuden lisääminen ja asian jatkuva esille nostaminen, lisäksi kaivattiin alueellista toimintaa ja valtakunnallisia linjauksia. Tutustu koko selvitysraporttiin:

Kuntien ravinnekierrätyksen tulevaisuus -selvitys nostaa esille useita selkeitä suosituksia jatkoon. Selvityksen toteutti Tyrsky Konsultointi Oy. Ensiksikin jatkossa kannattaa puhua ravinnekierrätyksestä, ei ravinneneutraaliudesta ja kunnat tarvitsevat ravinteiden kierrätyksestä selkeän työkalupakin, jolla päästä eteenpäin. Lisäksi ravinteiden kierrätys tulisi kytkeä selkeämmin  kiertotalousteemaan ja painopistettä tulisi siirtää myös alueelliselle tasolle. Tutustu koko raporttiin:

Paimionjoen alueen kuntien ravinnekierrätys -kartoituksen tavoitteena oli kartoittaa eräiden ravinnekierrätykseen liittyvien osa-alueiden tilaa hankkeessa mukana olleen Paimionjoki-yhdistyksen toimialueella sijaitsevien Someron, Paimion, Kosken Tl, Marttilan, Pöytyän, Liedon ja Sauvon kuntien alueilla. Kartoituksen toteutti Hämeen ammattikorkeakoulu. Kartoitus osoitti, että tietopuutteita on paljon. Toisaalta asian edistämiseksi löytyy kaikkien kuntien usealta toimialalta mahdollisuuksia. Esimerkiksi biojätteen määrän selvittämistä, sen keräystä ja asianmukaista käsittelyä tuntui olevan halukkuutta edistää. Paimionjoki-yhdistys hyödyntää selvityksen tietoja tulevaisuudessa, vaikkapa ravinteiden kierrätyshankkeissa. Tutustu koko rapottiin:

 

KATSE TULEVAISUUTEEN

RANKU3 -ankkeen toiminta-aikaa on enää loppuvuosi, joten katse on käännetty tulevaisuuteen. Loppuvuonna hankkeesa kartoitetaan esimerkkikuntien kokemuksia ja pohditaan kuntien ravinnekierrätystyön tulevaisuutta.

Hankkeessa mukana olleet esimerkkikunnat ovat omissa toimissaan edistäneet ravinnekierrätyksen toimintatapaa ja sen tunnettuutta. Näistä kokemuksista ja hankeaikana esille tulleista muista näkemyksistä tehdään syksyn aikana kooste. Sen toteuttaa Envineer Oy haastatteluin ja hankemateriaaliin tutustumalla. Kartoituksen avulla kokemukset ja näkemykset esimerkkikunnista kootaan yhteiseen tarkasteluun ja pohditaan, mikä on ravinneneutraali kunta- toimintatavan tulevaisuuden viitekehys.Tuloksia toivotaan voitavan hyödyntää viestinnässä koko laajassa ravinnekierrätyskentässä.

Hankkeessa tehdään syksyn aikana myös tulevaisuuskartoitus. Siinä on tarkoitus pohtia, mihin laajempaan ohjelmaan tai strategiaan ravinneneutraali kunta -toimintatapa sopisi, ja mitkä ovat sen tulevaisuuden askelmerkit. Biotalous, kestävä kehitys, kiertotalous, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat jokaisessa kunnassa monin tavoin työn alla ja niiden tavoitteiden edistämisessä RANKU-toimintatapa voi olla hyvä työkalu. Tulevaisuusselvityksen tekee Tyrsky-Konsultointi Oy.

Tämän vuoden aikana kartoitetaan myös Paimionjoen alueen kuntien ravinnekierrätystä ja ravinnevirtoja sekä laaditaan kunnille tarkoitetut neuvonnalliset työkortit ravinnekierrätystoimintatavan integroimiseksi kuntien päivittäiseen työhön.

 

KUNTAMARKKINAT 2020 VERKOSSA, RANKU3 MUKANA

Ensimmäiset kokonaan verkossa järjestetyt Kuntamarkkinat keräsi syyskuun 9.-10. päivä yhteensä noin 6 100 osallistujaa. Seminaareja ja kumppaneiden tietoiskuja järjestettiin kahden päivän aikana 250, joista 100 lähetettiin suorana lähetyksenä Kuntatalolta. Rinnakkain oli käynnissä 14 videostriimia ja Teams Live -tapahtumaa.

RANKU-toiminta oli esillä molempina päivinä ja moni muukin markkinoilla esillä ollut kiertotalouden teema linkittyy kuntien ravinneneutraaliin ja kestävään toimintaan. Ravinteiden kierrätys osana kuntien kestävää toimintaa -online-tietoiskuissa oli mukavasti kuulijoita ja syntyi vilkasta keskustelua. Lisäksi RANKU-toiminnasta käyntiin lähteneen Kokonaiskestävä kuntametsä -hankkeen tuloksia esiteltiin markkinoilla. Kuntamarkkinoiden sivuilla on myös RANKU3-hankeen blogikirjoitus, joka on nähtävillä siellä vuoden loppuun saakka.

 

RANKU -UUTISKIRJE LUETTAVISSA VERKOSSA

RANKU-uutiskirje kokoaa kuntien ravinnekierrätykseen liittyviä ajankohtaisia uutisia ja menoja. Uutiskirje on uudistunut ja se julkaistaan tarpeen vaatiessa ja jaetaan jatkossa tilaajille suoraan sähköpostiin. Jos et vielä saa uutiskirjettä, tilaa se tästä linkistä.

Toukokuun uutiskirjeessä 2/2020:

  • RANKU-metsä, monien tavoitteiden yhdistäjä
    • Metsäsuunnitelma ja kunnan monet tavoitteet - webinaarin tuloksia
    • Monitavoitteisen metsäsuunnitelman laadinta alkanut Iin kunnassa
    • Nykytilakartoitus kuntametsien monista tavoitteista
  • Torppala - kestävää ja energiatehokasta asumista Kaarinassa
  • Paraisten kaupunki aikoo ravinnekierrätyksen mallikunnaksi
  • Ravinneneutraalit kunnat Opi ravinteista -opiskelijaprojektissa
  • Ravinteet kiertoon mobiilisti
  • Kuntamarkkinat 2020 verkossa 9. - 10.9.2020, tule mukaan!
  • Vuoden kiertotalouskunta -kisa jälleen käynnissä!
  • AES-verkostot -hankkeen tulokset vinkkinä kunnillekin
  • Rovaniemen, Ranuan ja Pellon biojätteistä kotimaista uusiutuvaa biokaasua
  • Rahoitusta hankkeille
  • Ympäristöministeriöstä avustusta kuntien luonnonhoitotöihin
  • Saaristomeren Suojelurahaston hankehaku

Lue koko uutiskirje selaimesta

 

METSÄSUUNNITELMA JA KUNNAN MONET TAVOITTEET -WEBINAARI 31.3.2020

RANKU3-hanke järjesti yhdessä Tapio Oy:n ja Kuntaliiton kanssa kaikille avoimen Metsäsuunnitelma ja kunnan monet tavoitteet -webinaarin tiistaina 31.3.2020. Noin tunnin mittaisessa tietoiskussa käsiteltiin kuntien metsäsuunnitelmien tavoitteidenasettelua ja suunnitelman hankintaprosessia monitavoitteisen metsäsuunnitelman aikaansaamiseksi. Lisäksi kuultiin Iin kunnan kokemuksia käynnissä olevan monitavoitteisen metsäsuunnitelman laadinnasta.

Webinaarin esitykset Tapio Oy:n sivuilla täällä

 

RANKU-UUTISKIRJE 1/2020

Vuoden 2020 alusta lähtien julkaistaan RANKU-uutiskirjettä. Siihen kootaan kuntien ravinnekierrätykseen liittyviä ajankohtaisia uutisia koko valtakunnasta.Tilaa tuutiskirje tai ilmoita juttuvinkki sähköpostiviestillä osoitteeseen sanna.tikander @ ely-keskus.fi

  • RANKU-uutiskirje 1/2020.pdf (987 kt) Huom! uutiskirjeessä mainittuja tilaisuuksia on peruttu ja siirretty myöhemmäksi korona-viruksen leviämisen estämiseksi. Tarkista tilaisuuden järjestäjiltä itseäsi kiinnostavien tapahtuman tilanne.

 

BIOKAASUA JA ENERGIAA tilaisuus  16.3.2020, Kyrö SIIRRETTY MYÖHEMPÄÄN AJANKOHTAAN

Biokaasuenergiatilaisuus siirretty myöhempään ajankohtaan koronaviruksen leviämisen estämiseksi.
Päivän tilaisuudessa tarjolla kokemus- ja tutkimustietoa bioenergian mahdollisuuksista tulevaisuuden energiamuotona. Tilaisuudessa kuullaan missä mennään biokaasun hyödyntämisessä Suomessa ja muualla ja miten kunta voi olla yhteistyökumppanina biokaasutoiminnassa. Lisäksi kuullaan käytännön kokemuksia erilaisista biokaasuhankkeista, Loimaan kaupungin Hinku-toiminnasta sekä Olki- ja biomassat kaasuksi hankeaihiosta.

 

BIOKIERTO-SEMINAARI 19.3.2020 KANGASALA PERUTTU

Fyysinen seminaari on peruttu. Aineisto tulee saataville hankkeen sivujen kautta.
BioKierto-hankkeessa on kehitetty alueellisen ravinnekierron mallia Kangasalla, missä elintarviketeollisuus sekä maa- ja puutarhatalous ovat keskittyneet maantieteellisesti pienelle alueelle. Ravinnekiertojen kehittämisellä
on haettu alueelle lisää kiertotaloutta, jonka odotetaan tuovan taloudellisia sekä ympäristöllisiä hyötyjä. Ilmoittautuminen 16.3.2020 mennessä

  • BioKierto-hankkeen verkkosivut (linkki)

 

Vuosi 2019

KIERTOTALOUDEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET -TILAISUUS TURUSSA  14.10.2019

Kiertotalouden liiketoimintamahdollisuudet -tilaisuus kokosi runsaat 120 kuulijaa Turkuun. Tilaisuudessa käsiteltiin laajasti kiertotaloutta eri näkökulmista. Pohdittiin mm. mitä uusi talousjärjestelmä tarkoittaa Lounais-Suomen yrityksille ja elinkeinoelämälle sekä miten uudenlaista yritystoimintaa käynnistetään.

Tilaisuuden esityksiin voit tutustua täällä

 

FRUSH -TAPAHTUMA FORSSASSA 18.9. - 19.9.2019

FRUSH on vuosittainen Kiertotalouden kasvuyritys- ja startup-tapahtuma Forsassa, joka tarjoaa paketin päivänpolttavia puheenvuoroja, toiminnallisia työpajoja sekä tietysti pitsausta. Tapahtuman tavoitteena on kiihdyttää kasvu- ja startup-yritysten kehitystä sekä ideoida ja edistää uutta kiertotalouden toimintaa. Tänä vuonna Frush-tapahtuma järjestettiin 18.-19.9. Varsinais-Suomen ELY-keskus oli mukana tapahtumassa kahden hankkeen voimin ja teemoina olivat kiertotalouden pullonkaulat ja materiaalivirtojen visualisointi sekä ravinnekierrätys osana kuntien resurssiviisasta kiertotaloutta. Esityksiin voit tutusta täältä.

 

KUNTAMARKKINAT HELSINGISSÄ 11.9. - 12.9.2019

Kuntamarkkinat on vuosittainen valtakunnallinen kunta-alan ammattitapahtuma, jossa on esillä kaikki kunta-alan hallintosektorit. Kävijöitä markkinoilla oli tänä vuonna piirun verran yli 7 000. Näytteilleasettajia oli noin 200 ja erilaisia seminaareja ja tietoiskuja järjestettiin yhteensä 340.

RANKU 3 -hanke esitteli kuntien ravinnekierrätyksen mahdollisuuksia ja hankkeen esimerkkikuntien toimintaa molempina messupäivinä 3.kerroksen osastollaan ja tietoiskuissa. Messuosastolla RANKUn esimerkkikunnista olivat erikseen esillä Orimattila ja Ylivieska. Orimattilassa suunnitellaan keinoja edistää uuden ekologisen asuinalueen, Hennan, ja sen läheisen maaseutualueen orgaanisten jätteiden ja hulevesien yhteishyödyntämistä sekä konseptoidaan ns. Hennan ekosysteemi. Lisäksi Orimattilassa viestitään laajasti ravinnekierrätyksen mahdollisuuksista kunnassa, jotta kunnan sisäiset ravinteet kiertäisivät paremmin ja keinolannoitteille löydetään paikallisia taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja. Ylivieskan tavoitteina hankkeessa on selvittää, miten ravinteiden kierrätyksen vaikutusten arviointia voidaan lisätä kaupungin päätöksenteossa ja kaavoituksessa sekä kehittää ravinteiden kierrätyksen koulutus-yritys-kaupunki -yhteistyötä. Kaupungin ruokapalveluissa on tehty monia fiksuja ravinnekierrätystäkin edistäviä toimenpiteitä ja Ylivieskassa on tehty myös monia erilaisia vesienhoidon hankkeita.

Tietoiskuissa keskiviikkona Ylivieskan kaupungin edustajat esittelivät ravinnekierrätyksen toimintamallin hyödyntämisen keinoja Ylivieskan kaupungissa ja torstaina Gasum Oy esitteli Turun jätevesilietteiden biokaasutuslaitoksen modernisointi- ja laajennusprojektia, joka pienentää hiilijalanjälkeä ja vähentää ympäristön ravinnekuormitusta sekä edistää energiatehokkuuden ja kiertotalouden toteutumista Turun seudulla.

Tutustu esityksiin:

Tutustu Kuntamarkkinoiden tarjontaan: https://kuntamarkkinat.fi

 

VARELYN KESÄKUUN UUTISKIRJE JULKAISTU (13.6.2019)

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje kokoaa laajasti ajankohtaisia asioita, myös muualta kuin Varsinais-Suomesta. Kesäkuun uutiskirjeessä mm.

  • Juttua ravinteiden kierrätyksen verkostoista kunnissa
  • Jätteenkäsittelyn seurannan ja tarkkailun omavalvonnasta
  • Kesän 2019 leväseuranta on alkanut

Tutustu uutiskirjeeseen tästä

 

RAVINTEET KIERTOON KUNNISSA -KYSELY (1.3.2019)

Alkuvuodesta tehty Ravinteet kiertoon kunnissa kysely vahvisti näkemyksiä ravinnekierrätyksen toimintamallin ja yhteistyön tarpeellisuudesta myös kunnissa. Kysely toteutettiin osana RANKU-toimintamallin viestintätoimenpiteiden suunnittelua ja samalla haluttiin syventää kuvaa kuntien kiinnostuksesta ravinteiden kierrätyksen toimintamallia kohtaan.

Seurannan ja mittaamisen merkitys erityisesti varhaisessa vaiheessa tunnistettiin. Itse mittareita ei oikein osattu vielä nimetä. Tähän tarvitaan selkeästi hankkeelta tukea. Asukkailta kunnalle päin luotava kysyntä nähdään mahdollisuutena ja jo olemassa olevat aihealueeseen liittyvät toimintamallit ja rakenteet kannattaa hyödyntää täysimääräisesti eikä luoda päällekkäistä toimintaa.Seudullisuus tuli korostuneesti esille: ravinteet eivät pysähdy kunnanrajalle. Läpinäkyvä, horisontaalinen viestintä läpi kuntaorganisaation (mutta myös asukkaiden suuntaan) eri vaiheissa koettiin tärkeänä -- RANKU-toimintamalli kokoaa yhteen toimijat. RANKU-toimintamalli koetaan myös mahdollisuutena edistää mm. vesiensuojelua laajemminkin. Lisäksi toivottiin valmiita ohjelmia, toimintaohjeita ja vaikutusten todentamista.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Tulokset tulevat näkymään hankkeen viestinnän tehostamisessa.

 

VARELYN UUTISKIRJE JULKAISTU (7.2.2019)

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje kokoaa laajasti ajankohtaisia asioita, myös muualta kuin Varsinais-Suomesta. Vuoden ensimmäisessä uutiskirjeessä mm.

  • Juttua ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeiden tuloskiertuesta Joensuussa
  • Ojaisännöitsijöitä valmistunut – asiantuntemusta ojitushankkeisiin tarjolla!
  • Kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia  hoidettu ala kuitenkin kasvussa

Tutustu koko uutiskirjeeseen tästä

 

TYÖ HANKKEEN ESIMERKKIKUNNISSA ALKANUT

Kehitys- ja kokeilutyö esimerkkikunnissa on ensiarvoisen tärkeää. Kuntien organisaatioissa viedään läpi RANKU-toimintamallin askeleet kuntien valitsemien kehittämisteemojen avulla. Ensimmäinen askel kunnissa on virallisen osallistumispäätöksen tekeminen kunnan/kaupungin valtuustossa tai hallituksessa. Tällä halutaan varmistaa, että koko kuntaorganisaatio ja kuntalaiset ovat tietoisia osallistumisesta ja halutessaan kaikki voivat osallistua ja vaikuttaa toimintaan hankkeessa. Seuraava askel virallisen päätöksen jälkeen on työpaja kehittämis- ja kokeiluteemojen valitsemiseksi ja työn käynnistämiseksi. Kuntien osallistumispäätökset:

Vuosi 2018

RANKU 3 -HANKKEEN ESIMERKKIKUNNAT VALITTU

RANKU 3 -hanke järjesti lokakuussa pienille ja keskisuurille kunnille avoimen kisan osallistumiseksi hankkeeseen. Hakuaika oli lyhyt, mutta siitä huolimatta saatiin kahdeksan erinomaista hakemusta. Hankkeen ohjausryhmä päätti, että kaikki määräajassa halukkuutensa ilmoittaneet kunnat otetaan esimerkkikunniksi hankkeeseen. Mukaan valitut kunnat ovat: Asikkala, Forssa, Ii, Kaarina, Marttila, Orimattila, Parainen ja Ylivieska.

Hankkeen aikana esimerkkikunnille laaditaan selkeät niiden ominaispiirteet huomioivat askeleet ravinnekierrätystoimenpiteiden toteuttamiseksi ja hanke tukee kuntia konkreettisten toimenpiteiden käynnistämisessä. Tavoitteena on myös lisätä kuntien välistä ravinteiden kierrätyksen ja kiertotalouden yhteistyötä, yrittäjyyttä ja uusia rohkeita avauksia. Esimerkkikuntien toimenpiteistä ja kehittämistyön etenemisestä tiedotetaan valtakunnallisesti.

Hakemuksen lähettäneet kunnat haluavat olla kiertotaloudessa edelläkävijöitä myös ravinteiden kierrätyksen osalta. Kuntien hakemuksissaan ilmoittamat haasteet ovat osittain yhteisiä, mutta esille nostetuissa kehittämistarpeissa näkyy vahvasti myös kuntien erityispiirteet. Hankkeessa oli tavoitteena saada mukaan elinkeinorakenteeltaan ja ravinteiden kierrätyksen haasteiltaan erilaisia kuntia esimerkkikunniksi ja valittu kuntajoukko sopii erinomaisesti tähän.

Tärkeimpinä tavoitteina kunnat nostivat esille vesiensuojelullisia tavoitteita ja yhteistyön sekä koordinoinnin lisäämistä eri toimijoiden välillä. Pitkät välimatkat niin maalla kuin vesialueillakin nähtiin haasteena, johon pitäisi löytää kustannustehokkaita ratkaisuja. Myös maatalousalueiden ravinteiden kierrätyksen ja vesienhoidon tavoitteiden yhdistämisen sekä taajamien ja teollisuuden ravinteiden kierrätykseen halutaan kunnissa tarttua ja panostaa ja kunnan sekä yritysten yhteistyötä ravinnekierrätyksessä halutaan lisätä. Etenkin kasvavilla kaupunkialueilla halutaan ottaa ravinteiden kierrätys paremmin huomioon jo aluesuunnittelussa. Yleisesti todettiin, että kunnissa tarvitaan lisää konkreettista tietoa ravinteiden kierrätyksestä, jotta ravinteet tunnistetaan resurssiksi muuallakin kuin maataloudessa.

Konkreettinen työ kunnissa alkaa vuoden 2019 alussa ja parhaillaan valmistellaan kuntien kanssa, miten kunnat hankkeeseen sitoutuvat ja mitä konkreettinen ravinnekierrätystyö missäkin esimerkkikunnassa tarkoittaa.

 

Kärkihankkeiden tuloskiertue; Lahti, Seinäjoki ja Joensuu

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman, RAKI2- sekä meren- ja vesienhoidon kärkihankerahoituksen avulla on käynnistynyt lähes 100 kokeilua sekä tutkimus- ja kehittämishanketta. Hankkeet, tulokset ja toimijat tulosten takana esittäytyvät tuloskiertueella tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa. RANKU -toimintamalli on esillä jokaisessa tilaisuudessa. Tule sinäkin!

28.11.2018 Lahti, Sibelius-talo: aiheina vesien kunnostushankkeet, kuormituksen mallintaminen
10.12.2018 Seinäjoki, Frami: lannan käsittely, sivuvirrat, lannoitevalmisteet

30.1.2019 Joensuu, Tiedepuisto: biokaasutus, urbaanit ravinnekierrot, vesien puhdistaminen, metsätalous, yrityssymbioosit

Tilaisuuksien ohjelmat ja ilmoittautumislinkit ympäristöministeriön sivuilla: ym.fi

 

 

KUNTAKISA

Tehdään kunnastasi ravinneneutraali!

Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi -hanke järjestI kunnille avoimen kilpailun hankkeeseen osallistumiseksi. Mukaan haettiin pieniä ja keskisuuria, elinkeinorakenteeltaan erilaisia kuntia ympäri Suomea. Vastauksia saatiin runsaasti. Nyt on käynnissä hakemusten läpikäynti. Marraskuussa asiantuntijaraati valitsee kunnat ja olemme mukaan valittuihin kuntiin yhteydessä sen jälkeen

 

FRUSH 19.9. - 20.9.2018

Kuntien ravinneneutraali toiminta kiinnosti myös kasvu- ja startupyrityksiä. RANKU 3 -hanke oli yhdessä ELY-keskuksen Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hankkeen kanssa Forssan FRUSH tapahtumassa. Kunta voi luoda yrityksille kasvun mahdollisuuksia ravinteiden kierrätystä tukevien tarpeellisten verkostojen muodostumiseksi esimerkiksi törmäyttämlää resurssivirtoja ja toimijoita, koodinoimalla toimintaa alueellaan ja nostamalla esille alueensa menestystarinoita.

 FRUSH  on kiertotalouden kasvuyritys- ja startup-tapahtuma. Sen tavoitteena on kiihdyttää kasvu- ja startup-yritysten kehitystä sekä ideoida ja edistää uutta kiertotalouden toimintaa. FRUSH kokoaa yhteen kiertotaloutta toteuttavia yrityksiä ja toimintamalleja ympäri Suomen. Tapahtuma on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille: kasvuhakuisille yrittäjille, startupeille, rahoittajille, kunnille, alan opiskelijoille sekä tutkimuslaitoksille.

  • FRUSH - Kiertotalouden kasvuyritys- ja startup-tapahtuma (www.frush.fi)

 

RANKU-TOIMINTA ESILLÄ KUNTAMARKKINOILLA 12. - 13.9.2018

RANKU-toiminta oli esillä syyskuussa Kuntamarkkinoilla. Markkinoilla kävi yhteensä noin 7 800 kunta-alan asiantuntijaa kahden päivän aikana. Kuntien ravinnekierrätystyö kiinnosti messuväkeä runsaasti.

Keskiviikkona tietoiskussa aiheena oli "Kuntien rooli ravinteiden kierrätyksessä" ja torstaina "Vesienhoito ja ravinteiden kierrätys osana kuntien perustoimintaa".  Esitykset voit katsoa tästä:

Kuntamarkkinat on kunta-alan vuoden tärkein tapaamispaikka, jossa keskustellaan julkisen hallinnon ajankohtaisimmista asioista. Kuntamarkkinoista enemmän www.kuntamarkkinat.fi

 

VALTAKUNNALLINEN KYSELY KUNNILLE RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSESTÄ

Varsinais-Suomen ELY-keskus toteutti valtakunnallisen kyselyn ravinteiden kierrätyksestä kaikille Suomen kunnille. Kyselyllä kartoitettiin kuntien sekä kaupunkien erityispiirteitä ja tulevaisuuden tarpeita ravinteiden kierrätyksen osalta sekä valtakunnallista kokonaiskuvaa. Kyselyn teki Taloustutkimus Oy nettikyselynä 30.5. - 18.6.2018. ELY-keskus vastasi kyselyn levittämisestä. Palkinnot vastaajille on arvottu. Onnea voittajille!

Kyselyyn saatiin huikeat 736 vastausta yhteensä 189 kunnasta. Kiitos aktiivisuudesta. Kuntien ravinnekierrätystyö selvästi kiinnostaa! 

Valtaosa vastaajista piti kuntien roolia ravinteiden kierrätyksessä merkittävänä ja kuntien tulisikin vastaajien mielestä panostaa ravinteiden kierrätykseen nykyistä enemmän. Ravinteiden kierrätyksen arvioidaan olevan taloudellisesti kannattavaa, sillä kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että se tuo säästöjä kunnille.

Kyselyyn vastanneista 95 % piti ravinnekierrätyksen edistämisen kannalta erittäin tärkeänä ruokahävikin minimointia sekä syntyvän hävikin keräämistä ja kierrättämistä. Muita valtakunnallisesti merkittäviä teemoja vastaajien mukaan olivat ravinteiden kierrätyksen edistäminen ja vesiensuojelun tavoitteiden huomioiminen ympäristönsuojelumääräyksissä ja ympäristölupapäätöksissä sekä kuntien verkostoituminen ravinteiden kierrätyksessä muiden toimijoiden kanssa. Vain yksi prosentti vastasi, että heidän kuntansa tekee jo kaiken tarvittavan ravinteiden kierrättämiseksi.

Vastaajien näkemyksen mukaan kunnissa tarvitaan erityisesti uskallusta kokeilla ja kehittää uusia menetelmiä sekä tietoa ja esimerkkejä jo toteutetuista toimenpiteistä. Lisäksi vastaajat kokivat, että ravinnekierrätykseen voitaisiin panostaa nykyistä enemmän kokeilu- ja hankerahan myötä. Suuria alueellisia tai vastaajaryhmäkohtaisia eroja ei tutkimuksessa havaittu, vaan mielipiteet jakautuvat pääosin tasaisesti.

 

 

OPAS KUNNILLE KOLMELLA KIELELLÄ

Ravinneneutraali kunta -hankkeessa määritettiin, mitä kuntien ravinneneutraalius tarkoittaa ja miten sitä toteutetaan. Lisäksi suunniteltiin erilaisia yhteistyötapoja ravinteiden tuottajien ja käyttäjien välille orgaanisten ravinteiden tehokkaaseen käyttöön ja kierrätykseen. Työn tulokset on koottu tiivistetysti kuntatoimijoille suunnattuun oppaaseen. Periaatteet ovat sovellettavissa muillekin esim. kuntayhtymät, maakunnat, toiminta-alueet ym. Oppaat on luettavissa ja ladattavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

 

RAVINNENEURAALI KUNTA ON OSA EUROOPPALAISTA KESTÄVÄÄ FOSFORIN KÄYTTÖÄ

Helsinkiin kokoontui 11. – 13.kesäkuuta runsas 300 fosforin kestävän käytön asiantuntijaa. Finlandia-talolla järjestetty European Sustainable Phosphorus Conference (ESPC3) oli Euroopan merkittävimpiä fosforin kestävää käyttöä, kierrätettävyyttä ja riittävyyttä käsittelevä tapahtumia tänä vuonna.

Ravinteiden kierrätys hallituksen yhtenä kärkihankkeena on kansainvälisestikin huomionarvoinen Kuntien tekemää ravinnekierrätystyötä ja Suomessa kehitettyä Ravinneneutraali kunta -konseptia esiteltiin konferenssissa yhdessä muiden hankkeiden kanssa. Toimintamalli herätti runsaasti kiinnostusta. Keskusteluissa nousi esille, että kuntien omavaraisuus ravinteiden käytössä ja kierrätyksessä ei ole realistista, vaan ravinneomavaraisuutta tulee tarkastella vähintään valtakunnan tasolla, toisinaan jopa koko Euroopan mittakaavassa. Kunnat nähdään monilla toimialoilla potentiaalisina kumppaneina, joihin on kuitenkin vaikea ottaa yhteyttä. Ei tiedetä mihin toimialaan kunnassa ravinnekierrätys liittyy ja toisaalta kunnissa ei tiedetä miten toimia paremmin. Konferenssin keskustelut toivat esille, että tiedonvälitykselle on selvästi tarvetta ja uusille hankkeille tehtävää!

ESPC3 -seminaarin kooste julkaistaan lähikuukausina foorumin omilla nettsivuilla: https://phosphorusplatform.eu

Julkaistu 24.8.2018 klo 13.58, päivitetty 8.1.2021 klo 10.30