Hyppää sisältöön

Varaudu syksyn rankkasateisiin

KAIVOTIEDOTE (syksy 2016)

Lista syystoimista

  • Varmista kaivon suojaus syystulvia vastaan: riittävä pengerrys kaivon ympärillä ja maan vietto kaivosta poispäin, hyväkuntoiset tiivisteet kaivon yläosan rakenteissa ja putkien läpivienneissä.
  • Puhdista kaivon lähellä olevat ojat, jotta sade- ja valumavedet ohjautuvat kaivon ohi.
  • Varmista, etteivät puiden juuret vahingoita kaivon rakenteita.
  • Poista kaivon kannelle kertyneet lehdet ja muu maatuva aines esimerkiksi harjaamalla.
  • Säädä kaivon tuuletus sopivaksi talven ajaksi. Varo liian tehokasta tuuletusta, jottei kaivo jäädy. Tuuletusaukon on jäätävä talvella lumihangen yläpuolelle.
  • Merkitse kaivonpaikka aurausviitalla talven varalle, jos kaivo on lähellä aurattavaa pihatietä.
  • Varmista kaivon ympärillä olevan routasuojauksen kunto.
vaahteran ruska.JPG
© Sanna Vienonen

Ajankohtainen pohjavesitilanne

Pohjavedenpinta vaihtelee luonnollisesti eri vuodenaikoina. Keväisin pohjavesivarastot täydentyvät lumien sulamisvesistä, mutta kesällä pohjaveden pinnat laskevat yleisesti haihdunnan ja kasvien vedenkulutuksen vuoksi. Syyssateiden myötä varastot taas täydentyvät talveksi, jolloin uutta pohjavettä ei juurikaan muodostu.

Pohjaveden pinnat olivat elokuun lopussa runsaiden sateiden vuoksi tyypillisesti ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Pinnankorkeudet olivat suuressa osassa maata 10–60 cm keskiarvoja ylempänä, pois lukien Lounais-Suomesta Kainuuseen kulkeva vähäsateisempi vyöhyke, jossa pinnat olivat 5–20 cm keskiarvojen alapuolella. (Vesitilanne elokuun 2016 lopussa, SYKE)

Tarkasta tarvittaessa oman energiakaivosi tilanne ohjeen mukaisesti

Ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Tukes tiedottavat, että "Suomen Kalustekierrätys Oy on myynyt useiden maalämpöjärjestelmien asentajille väärillä tiedoilla metanolipohjaista lämmönsiirtonestettä etanolipohjaisen nesteen sijasta vuosina 2012-2015. Nestettä on asennettu yli 1000 kiinteistön energiakaivoon ympäri Suomea. Ympäristöministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat laatineet yhteistyössä muiden keskeisten viranomaisten kanssa ohjeet siitä, missä tapauksissa terveydelle ja ympäristölle haitallinen metanoli tulee vaihtaa vaarattomampaan lämmönsiirtonesteeseen tietyillä herkillä alueilla...Metanoli voi aiheuttaa terveysriskin, jos se päätyy talousvetenä käytettävään pohjaveteen. Terveysriski voi olla mahdollinen, jos lämpökaivon koko nestemäärä vuotaa ympäristöön talousvesikaivon läheisyydessä ja pohjavesialueella. Pohjavettä voi pilata myös pitkäaikainen pienikin vuoto."

Vedenlaatua syytä tarkkailla säännöllisesti

Kaivoveden laatu tulisi tutkituttaa säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein, koska kaikkia veden laatuun vaikuttavia tekijöitä ei huomaa vettä käytettäessä. Vesi voi näyttää kirkkaalta ja maistua hyvältä, vaikka siinä olisikin haitallisia aineita. Säännöllisen tutkimuksen avulla voidaan selvittää, milloin muutos on tapahtunut ja mikä muutoksen on voinut aiheuttaa.

Kaivovedestä laboratorioanalyysillä tutkittavien aineiden pitoisuuksia verrataan STM:n asetuksen 401/2001 (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista) raja-arvoihin. Kun laatusuositus tai -vaatimus kaivovedessä analyysin perusteella ylittyy, on syytä noudattaa varovaisuusperiaatetta eli ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin haitan poistamiseksi tai ehkäisemiseksi sekä suorittaa uusintanäytteenotto varmistuakseen veden soveltuvuudesta talousvesikäyttöön eli juomavetenä, ruoanlaitossa ja muihin kotitaloustarkoituksiin.

Vedenkäyttö juomavetenä ja ruoanlaitossa voidaan joutua haitasta riippuen keskeyttämään hetkeksi, kunnes vesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja –suositukset. Joissain tapauksissa myös veden käyttöä pesuvetenä voidaan joutua rajoittamaan, jos esimerkiksi veden radonpitoisuus ylittyy.

Mitä tehdä jos epäilee kaivon veden likaantuneen?

Esimerkiksi runsaiden syyssateiden vuoksi pintavettä ja lika-aineita saattaa päästä kaivoon ja veden laatu heikentyä. Kaivon vesi tulisi tutkituttaa laboratoriossa ennen sen käyttöä aina, jos veden epäillään aiheuttavan terveysoireita tai jos sen väri, maku tai haju on muuttunut oleellisesti.

Jos kaivoon pääsee esimerkiksi pintavettä, on kaivon rakenteissa tai saumauksissa puutteita, jotka on korjattava ja kaivo pestävä. Pintavesien pääsyn kaivoon voi estää pengertämällä riittävästi kaivon yläosaa, tiivistämällä yläosan rakenteet huolella ja ohjaamalla valumavedet kaivosta poispäin.

Jos kaivosta löytyy esimerkiksi kuollut hiiri, on kaivon rakenteet ja saumaukset kunnostettava sekä kaivo pestävä ja desinfioitava. Desinfioinnin voi suorittaa itse tai tilata ammattilaiselta. Kallioporakaivon pesu ja desinfiointi kannattaa teettää aina siihen perehtyneellä urakoitsijalla, jolla on putkiston poistamiseen ja painehuuhteluun tarvittava kalusto.

On syytä huomioida, että jätevesien aiheuttamaa kaivoveden saastumista ei voida välttämättä parantaa jätevesijärjestelmän ja kaivon kunnostuksella tai kaivon desinfioinnilla, jolloin kaivo on todennäköisesti rakennettava toiseen paikkaan.

Ohjeita kaivon kunnon tarkkailuun sekä omatoimisiin kunnostustoimenpiteisiin saa Kaivon paikka-oppaasta, tältä ympäristöhallinnon Kaivot-teemasivustolta sekä kuntien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta (linkit oppaaseen ja kuntien yhteystietoihin sivun laidassa). Kaivon kuntokartoituksen ja kunnostuksen voi tilata alueella toimivalta kaivourakoitsijalta.

Juuri kunnostettu rengaskaivo
Juuri kunnostettu rengaskaivo © Johanna Kallio

Kiinteistön vesijärjestelmän riskejä voidaan pienentää

Asukkaiden oma aktiivisuus vesijärjestelmien toimivuuden seurannassa ja huollossa on paras ja halvin tapa ylläpitää kiinteistön käyttövarmuutta. Vesijärjestelmissä voi tapahtua sekä nopeita että hitaasti eteneviä muutoksia, minkä vuoksi järjestelmien tuntemus on tärkeää. Hyvin ylläpidetyt järjestelmät nostavat kiinteistön arvoa ja pienentävät mahdollisista korjaustoimista aiheutuvia kustannuksia.

Asuinkiinteistöissä tehtävät riskienhallintatoimet liittyvät lähinnä vesijärjestelmien käyttöön ja kunnossapitoon, mutta myös vuotojen ehkäiseminen ja havaitseminen on oleellista. Talousveden turvallisuuden varmistamiseksi on laadittu STM:n johdolla toimenpideohjelma, ja osana sitä mm. raportti kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinnasta. Raportti sisältää tietoa riskeistä ja toimenpiteistä niiden hallitsemiseksi.

Eräs oleellisin asia vesijärjestelmien riskienhallinnassa on, että LVI-työt teetetään asiantuntevalla LVI-liikkeellä. LVI‐liikkeitä löytyy esimerkiksi LVI‐Tekniset Urakoitsijat ry:n jäsenlistalta ja Suomen LVI-liiton paikallisyhdistysten jäsenistöstä. Yritysten tietoja voi tarkastaa YTJ‐rekisteristä.

Tiivis kansi takaa turvallisuuden

Kaivon kannen on oltava kestävä ja tiivis. Varsinkin heikkokuntoinen, talvella raskaan lumipeitteen alle jäävä kaivon kansi lisää riskiä pudota kaivoon. Lisäksi heikkokuntoinen, vuotava kansi saattaa päästää kaivoon likaavia sade- ja sulamisvesiä.

Pihapiirissä sijaitsevat kaivot halutaan usein varustaa puukannella. Puinen kansi on kuitenkin yleensä heikkotekoisempi, lyhytikäisempi eikä välttämättä yhtä tiivis kuin betoninen tai metallinen kansi. Puukantta tulisikin käyttää juomavesikaivon kantena harkiten, koska sen kunto vaatii jatkuvaa tarkkailua.

Pieneläimet eivät kaivoon kuulu

Jyrsijät ja muut pieneläimet hakeutuvat syksyllä lämpimiin paikkoihin, myös kaivoihin. Eläinten pääsy tuuletusputken kautta kaivoon estetään asentamalla kestävä ja tarpeeksi tiheä, metallinen verkko tuuletusputken yläpäähän. Arteesisen kaivon (vesi nousee maanpinnalle omalla paineellaan putkea pitkin ilman pumppaamista) ylivuotoputkeenkin kannattaa verkko asentaa, sillä putki voi toimia eläinten kulkureittinä kaivoon. Kaivon rakenteiden ja saumausten on oltava niin tiiviit, ettei kaivoon ole edes muurahaisen mentävää aukkoa.

kaivon kansi.JPG
Tiivis, kestävä ja lukittava kaivonkansi on turvallinen. © Outi Vanhanarkaus

Lisätietoja

Tutkija Sanna Vienonen
Suomen ympäristökeskus, SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 20.9.2016 klo 13.09, päivitetty 23.2.2017 klo 12.55

Aihealue: