Tarkkaile kaivoveden laatua ja riittävyyttä säännöllisesti

KAIVOTIEDOTE (kesä 2016)

Vettä kaivosta
Vettä kunnostetusta kivikehäkaivosta. © Sanna Vienonen

Kaivon sijainnilla on merkitystä

Kesäisin kaivon rakenteet ja lähiympäristö on helppo tarkistaa. Rengaskaivoon kannattaa lisäksi kurkistaa säännöllisin väliajoin.

  • Rakenteiden on oltava ehjät, saumausten tiiviit ja tuuletusputken suulla olevan verkon paikoillaan.
  • Kiinnitä erityistä huomiota kannen kuntoon, koska heikko kansirakenne on hengenvaarallinen! Lisäksi lämpimään vuodenaikaan luonnossa liikkuu runsaasti erilaisia pieneläimiä kuten jyrsijöitä ja sammakoita, jotka hakeutuvat kaivoon heikkokuntoisen kannen tai puutteellisten saumausten kautta.
  • Huolehdi myös käytöstä poistetun kaivon kannen kunnosta turvallisuusriskin vuoksi. Kaivo poistetaan käytöstä täyttämällä se asianmukaisesti puhtaalla maa-aineksella.
  • Puiden juurivesojen ja pensasistutusten leviäminen kaivon läheisyyteen on torjuttava. Juuret voivat vaurioittaa ja liikuttaa kaivon rakenteita, mikä mahdollistaa sadevesien ja pieneläinten pääsyn kaivoon. Kasvusto taas kerää turhaa eloperäistä ainesta kaivon lähettyville heikentämään kaivoveden laatua.

Vedenlaatu voi vaihdella samankin pihapiirin alueella luonnollisten maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden mukaan. Ihmisen toiminnalla on kuitenkin merkittävä vaikutus vedenlaatuun. Esimerkiksi lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö tai eläinten ja ihmisten ulosteet voivat pilata kaivoveden. Kaivon paikka ei ole puutarhassa tai pellon laidassa eikä myöskään huussin, jätevesijärjestelmän, lantalan tai huolimattomasti huolletun maatilakaluston läheisyydessä. Kotieläinten pääsy kaivon välittömään läheisyyteen on syytä estää.

Lisää tietoa asianmukaisesta kaivon paikasta löytää Kaivon paikka-oppaasta.

Kaivoveden laatu

Suomessa pohjavesi on luonnostaan viileää, raikasta ja maukasta. Asianmukaisesti hoidetusta kaivosta saa helposti hyvää, tasalaatuista talousvettä.

Jos vedenlaadussa kuitenkin ilmenee selkeitä haitallisia muutoksia tai epäilee niitä, vettä ei kannata juoda ennen sen tutkituttamista lähimmässä talousvesien analysointiin hyväksytyssä laboratoriossa. Edes kotieläimille ei kannata juottaa vettä kaivosta, joka on ollut hoitamattomana pitkään tai jonka vedessä epäillään olevan laatuhaittaa.

Vesianalyysi antaa viitteitä mahdollisesti tarvittaville toimenpiteille, kuten kaivon kunnostukselle, veden käsittelylle tai jopa kaivon desinfioinnille. Laboratoriosta saatavan analyysituloksen tarkastelussa auttaa Kaivoveden analyysitulkki.

  • Jos kaivo on saastunut jätevesien vaikutuksesta, tee uusi kaivo toiseen paikkaan riittävän etäälle siten, että pohjavesi virtaa kaivosta jätevesien käsittelyjärjestelmään/purkupaikkaan - eikä toisin päin.
Sammakko kaivossa
Sammakot eivät kaivoon kuulu. © Toivo Lapinlampi
 
 
 

Pohjavesitilanne

Pohjaveden pinta vaihtelee luonnollisesti eri vuodenaikoina. Keväisin pohjavesivarastot täydentyvät lumien sulamisvesistä, mutta kesällä pohjaveden pinnat laskevat yleisesti haihdunnan ja kasvien vedenkulutuksen vuoksi. Syyssateiden myötä varastot taas täydentyvät talveksi, jolloin uutta pohjavettä ei käytännössä muodostu roudan ja lumipeitteen vuoksi.

Toukokuun lopussa pohjaveden pinta oli 10–30 cm yli ajanjakson keskiarvon suuressa osassa maata. Maan pohjoisosissa lumien kevätsulanta nosti pohjaveden pintaa 10–60 cm keskiarvoja korkeammalle ja paikoitellen jopa lähes ennätyksellisiin lukemiin ajankohtaan nähden. Länsirannikon ja paikoitellen maan kaakkoisosan tilanne poikkesi muusta maasta, koska noilla alueilla pohjaveden pinnat olivat 0–15 cm alle keskiarvojen. Länsirannikolla pohjaveden pinnat ovat lähteneet jo laskuun hieman keskimääräistä aikaisemmin. Routaa esiintyi toukokuun lopussa maan pohjoisosissa 0–30 cm, joka on hieman keskimääräistä vähemmän. (Ajankohtainen vesitilanne toukokuun lopussa 2016. SYKE)

Veden riittävyys kaivossa

Veden riittävyyden säännöllinen tarkkailu on hyvä aloittaa kesällä, jolloin vedenpinta kaivossa käy yleensä alimmillaan. Kuivuuskaudet voivat laskea pienten pohjavesimuodostumien pintoja, jolloin vesi voi vähentyä kaivoissa. Myös veden laatu voi muuttua.

Vedenpinnan korkeutta kannattaa seurata sitä tiheämmin mitä pienituottoisempi kaivo on ja mitä pienemmässä pohjavesimuodostumassa se sijaitsee. Huomioita ja mittauksia vedenpinnan korkeudesta ja veden laadusta on hyvä kirjata muistiin joka vuodenajalta. Tällöin saa jo parin vuoden päästä hyvän kuvan oman kaivon veden riittävyydestä ja mahdollisista laatuvaihteluista. Lisäksi seurannasta voi olla etua mahdollisissa ristiriitatilanteissa, jos esimerkiksi epäillään, että naapurin energiakaivon poraus on aiheuttanut huomattavan vedenpinnan laskun talousvesikaivossa.

Veden tulon odottelua kunnostettuun kaivoon
Veden tulon odottelua juuri kunnostettuun rengaskaivoon. © Sanna Vienonen
Pohjavesiasemakohtaisista pinnankorkeusennusteista saa viitteitä oman alueen pohjaveden riittävyydestä. Vedenpinnan korkeuteen kaivossa vaikuttavat tosin mm. pohjavesimuodostuman laajuus ja antoisuus, kaivon syvyys, maaperän laatu ja veden käyttömäärä, joten ennusteista ei voi suoraan määrittää veden riittävyyttä omassa kaivossa.
  • Jos kaivossa on ajankohdan keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna vähän vettä ja pitkänajan sääennuste lupaa kuivaa kautta, säännöstele vedenottoa kaivoista. Vältä veden käyttöä esimerkiksi kasteluun sekä vesialtaiden ja kylpytynnyreiden täyttöön.
  • Tarvittaessa hellekauden jatkuessa voidaan joutua turvautumaan tilapäiseen varavedenhankintaan, josta saa tarkempia tietoja kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.

Jos kaivosta loppuu vesi peräkkäisinä vuosina, mutta kaivo on muuten otollisessa paikassa ja hyväkuntoinen, kannattaa harkita esimerkiksi kaivon syventämistä. Uuden kaivon rakentamiselle paras ajankohta on silloin, kun pohjaveden pinta on alimmillaan: Pohjois-Suomessa tyypillisesti kevättalvella, Etelä- ja Keski-Suomessa loppukesällä. Jos kaivon vedentuotto on riittävä pohjaveden pinnan ollessa alimmillaan luonnollisen vuodenaikaisvaihtelun vuoksi, todennäköisesti kaivossa riittää vesi myös pitkinä hellekausina.

Ole tarkkana, jos säilytät vettä astioissa

Etenkin kesäasukkaat käyttävät usein yhteisiä kaivoja ja vesiposteja tai tuovat veden mukanaan kauempaa. Tällöin on kiinnitettävä huomiota veden säilytysolosuhteisiin, koska varsinkin kesähelteillä bakteeritoiminta voi kiihtyä nopeasti puhtaaltakin näyttävässä vedessä riippuen mm. raakaveden laadusta ja säilytysastian puhtaudesta.

  • Veden kuljetus- ja säilytysastioiden on oltava puhtaita, elintarvikekelpoisesta materiaalista valmistettuja (esim. elintarvikemuovia) ja vain vesiastioina käytettäviä.
  • Säilytä astioissa oleva vesi pimeässä ja viileässä, jolloin se voi pysyä käyttökelpoisena useiden vuorokausien ajan.
  • Älä käytä huoneenlämmössä ollutta vettä juomavetenä etenkään, jos havaitset siinä vierasta hajua tai makua.

Lisätietoja:

Sanna Vienonen
Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 9.6.2016 klo 12.43, päivitetty 23.2.2017 klo 14.14