Hyppää sisältöön

Kaivoveden alkalointi ja pH:n säätö

Veden syövyttävyys

Suomen pohjavedet ovat usein happamia ja pehmeitä eli ne voivat syövyttää metalliputkia ja -kalusteita. Happamuus aiheutuu veden suuresta hiilidioksidipitoisuudesta. Pehmeys johtuu siitä, ettei vedessä ole kovuussuoloja kalsiumia ja magnesiumia.

Vesi on yleensä syövyttävää kun:

  • pH on alle 6
  • Alkaliteetti on alle 0,6 mmol/l
  • Kovuus on alle 0,3 mmol/l (alle 1,8 °dH)
  • Veden syövyttävyyteen vaikuttavat myös esimerkiksi kloridit ja muut suolat. Syövyttävyyden tarkempi arviointi vaatii erityisosaamista.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) on pH:lle asetettu tavoitetasoksi 6,5–9,5. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) on vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle annettu vastaava (6,5–9,5) pH:n laatutavoite.

Alkalointimenetelmät

Veden syövyttää voidaan vähentää seuraavilla vaihtoehtoisilla menetelmillä:

  1. Kalkkikivikäsittelyllä (kalsiumkarbonaatti, kalsium-magnesiumkarbonaatti tai dolomiitti) hiilidioksidi neutraloituu ja kovuus lisääntyy.
  2. Ilmastuksella poistetaan ylimääräistä hiilidioksidia ja pH-arvo nousee.
  3. Syöttämällä alkalia (kuten lipeää, kalsiumhydroksidia eli sammutettua kalkkia, natriumkarbonaattia eli soodaa tai natriumbikarbonaattia eli ruokasoodaa) voidaan neutraloida hiilidioksidi. Kalkin avulla myös kovuus kasvaa.

Tarkemmin rengaskaivon kalkkikivialkaloinnista

Yksittäisen perheen tai pienen yhteisön rengaskaivon veden alkalointi tapahtuu yksinkertaisimmin ja turvallisimmin kalkkikivikäsittelyn avulla. Siinä ei ole yliannostuksen vaaraa ja vesi asettuu automaattisesti sopivaan pH-arvoon. Se voidaan tehdä seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla:

  1. Kaivon pohjalle levitetään kalkkikivikerros joko suodatinhiekan päälle, kerroksittain tai hiekkaan sekoitettuna. Tämä on hyvä menetelmä, jos vedessä ei ole (runsaasti) rautaa ja mangaania. Ne saattavat saostua kalkkirakeiden pinnalle, jolloin kalkin vaikutus vähenee. Samalla kaivon pohja vähitellen liettyy rauta- ja mangaanisakasta. Liettynyt sakka on poistettava ja kalkkikivikerros uusittava. Toki kaivot on aika ajoin pestävä muutenkin sakan poistamiseksi ja suodatinhiekan vaihtamiseksi ilman kalkkikivikäsittelyäkin, mutta kalkkikivikäsittely voi nopeuttaa sakan muodostumista.
  2. Reijitetty kalkkisanko kaivoon. Tämä on hyvin yksinkertainen menetelmä, mutta ongelmat ovat samat kuin edellä. Tosin kalkkikiven uusiminen käy helposti nostamalla sanko kaivosta. Tätä menetelmää käytettäessä on huolehdittava siitä, että vesi todella virtaa kalkkikivikerroksen läpi. Tämän varmistaminen voi olla hankalaa pumpputyypistä ja sen asennuksesta riippuen.
  3. Neutraloiva (alkaloiva) tehdasvalmisteinen suodatin. Suodattimella käsitellään kaikki kiinteistöön tuleva vesi. Se on kalliimpi kuin edellä mainitut menetelmät, mutta se on paremmin hallittavissa ja voidaan yhdistää hiekkasuodatukseen ja ilmastukseen niin, että mahdollinen rauta saadaan ensin pois tukkimasta alkalointimassaa. Suodattimen automaattinen huuhtelu poistaa ylimääräiset sakat. Alkaloivaa massaa lisätään tai se vaihdetaan yleensä 0,5–1 vuoden välein. Suodattimen toimintaa voidaan seurata yksinkertaisella pH-mittauksella esimerkiksi pH-paperin, -komparaattorin tai -mittarin avulla. Alkaloivia suodattimia valmistetaan Suomessa.

Julkaisuja

Korkka-Niemi,k., Vanhanarkaus, O., Rännäli, M. ja Virtanen, P. Kalkkikivialkalointi rengaskaivojen kunnostusmenetelmänä. Vesitalous 6/2012. s.20–23

Vienonen,S., Virtanen, P. ja Rännäli, M. 2012. Rengaskaivojen kunto näkyy veden laadussa. Kuntatekniikka 6/2012. s. 44–47

Julkaistu 16.12.2019 klo 13.05, päivitetty 13.12.2019 klo 16.48