Hyppää sisältöön

Fluori pohja- ja kaivovedessä

Pohjavedessä fluori esiintyy fluoridi-ionina. Fluoridia esiintyy Suomessa luonnostaan kohonneina pohjaveden pitoisuuksina rapakivialueilla, joita on Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Näillä alueilla pohjavedessä voi olla epätavallisen paljon fluoridia. Geologian tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy fluoridin geokemiallinen esiintymiskartta, joka kertoo yleisellä tasolla fluoridin esiintymisestä Suomessa.

Fluoridilla on terveydelle sekä hyötyjä että haittoja. Vaikutus riippuu siitä, kuinka paljon fluoridia saadaan yhteensä ravinnosta, juomavedestä ja fluoridipitoisista hampaidenhoitotuotteista. Pieni annos on hyödyllistä karieksen ehkäisyssä, suuremmat annokset ovat haitaksi sekä hampaille että luustolle. Lisää tietoa fluoridin terveyshyödyistä ja -haitoista löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) on fluoridille asetettu enimmäispitoisuudeksi 1,5 mg/l. Myös sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) sisältyvä laatuvaatimus vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle on enintään 1,5 mg/l.

Fluorin poisto kaivovedestä

Suositeltavat vaihtoehdot

Vaihtoehdot ovat siinä järjestyksessä kuin on suositeltavinta pyrkiä fluorivapaan veden hankintaan. Vaihtoehdon valintaan vaikuttaa mm. se onko kyse vakituisesta vai vapaa-ajan asunnosta ja mikä on käsiteltävän vesimäärän tarve. Mökille, jossa käydään harvakseltaan ja vedenkäyttö vähäistä, kannattaa harkita ensisijaisesti vaihtoehtoa 4 tai 5. Vakituiselle asunnolle, jossa vedentarve on suuri, kannattaa harkita ensisijaisesti vaihtoehtoa 1, 2 tai 3.

  1. Liity yhteiseen vesijohtoverkostoon, mikäli vesilaitosvesi on fluorivapaata. Suomessa on vesilaitoksia, joissa on ajoittain jonkin verran fluoria yli sallitun pitoisuusrajan.
  2. Selvitä tilanne naapurustossa ja jos fluorivapaata vettä löytyy läheltä, yritä sopia yhteistyöstä: useampi talous yhdessä voi harkita vesiosuuskunnan perustamista. Asiasta on etukäteen syytä neuvotella alueen ELY-keskuksen kanssa.
  3. Harkitse käänteisosmoosilaitetta tai aktivoituun alumiinioksidiin perustuvaa laitetta juotavan ja ruoanlaitossa käytettävän veden puhdistamiseksi. Muuhun käyttöön fluoripitoinen vesi kelpaa.
  4. Nouda juotavaksi ja ruoan valmistukseen tarvittava vesi kunnan osoittamasta vesipisteestä.
  5. Osta juoma- ja ruokavesi pullotettuna. Tämä voi olla kallein ja pidemmän päälle kestämättömin vaihtoehto.

Laitteen valinta

Fluoria voidaan poistaa joko käänteisosmoosilla (RO) tai aktivoidulla alumiinioksidisuodatuksella (AA-suodatus) eli samoilla laitteilla, joilla arseeni saadaan poistettua. Näitä on vertailtu taulukossa sivulla 2.

Laitteen valintaa varten on tiedettävä seuraavat käsiteltävän veden ominaisuudet:

  • Fluoridipitoisuus
  • Arseenipitoisuus
  • Rauta- ja mangaanipitoisuus
  • Fosfaatti- ja sulfaattipitoisuus
  • Radonpitoisuus

Veden kemiallisen koostumuksen saa selville tutkituttamalla vesinäytteen esimerkiksi talousvesinäytteitä tutkivassa laboratoriossa. Ruokavirasto ylläpitää sivuillaan listaa terveydensuojelulain nojalla hyväksytyistä talousvesilaboratorioista.

Vedenlaatutietojen perusteella voidaan edetä seuraavasti:

  1. Jos raakavedessä on radonia, se on poistettava kaikesta talouteen johdettavasta vedestä. Tähän voi käyttää joko aktiivihiilisuodatusta tai suurempiin pitoisuuksiin ilmastusta.
  2. Jos vesi sisältää rautaa yli 0,2 mg/l ja mangaania yli 0,05–0,1 mg/l, ne on poistettava ennen RO-suodatusta.
  3. Sekä RO- että AA-laite poistavat fosfaattia ja arseenia. Ne kuitenkin kuluttavat AA:n kapasiteettia, mikä on otettava huomioon massan käyttöaikaa arvioitaessa.
  4. AA-laitteella suodatettu vesi voidaan lisäksi desinfioida UV-valolla, jos se on tarpeen.

Laitteen käyttö

Käsitellyn veden laatua on valvottava. Vesi kannattaa analysoida RO-laitteella käsiteltynä kerran vuodessa ja AA-laitteella käsiteltynä kahdesti vuodessa, kunnes laitteen puhdistuskapasiteetti kyseiselle vedelle on varmistunut. RO-laitteen toiminta voidaan varmistaa useamminkin yksinkertaisella sähkönjohtokyvyn mittauksella.

AA-laitteen osalta on suositeltavaa tehdä huoltosopimus ja jättää massan vaihto laitteen toimittajan osoittamalle liikkeelle. Massan vaihtoväliksi suositellaan 6–12 kuukautta riippuen raakaveden laadusta.

RO-laitteen suodattimien ja kalvojen vaihto on helppoa, sillä laitteen mukana toimitetaan selkeät ohjeet. Käytetyt suodattimet ja kalvot voidaan käsitellä sekajätteenä. Apusuodattimet vaihdetaan laitteen ohjeiden mukaisesti 6–12 kuukauden välein. RO-kalvon tulisi kestää noin 3 vuotta.

RO-, AA- ja FE-suodattimien vertailua

  Käänteisosmoosilaite (RO) Massasuodatin (AA tai FE)

AA = aktivoitu alumiinioksidi,
FE = rautapohjainen arseeninpoistomassa

Veden laatu käsittelyn jälkeen Sadeveden luokkaa. Poistaa kaikki haitalliset yhdisteet, kuten arseenin, fluorin, uraanin ja nitraatin. Hyvää talousvettä, suurin osa mineraalisuoloista tallella. Poistaa arseenin, fluorin (AA) ja uraanin (AA), ei nitraattia.
Toimintavarmuus Suhteellisen varma Erittäin varma
Mekaaninen rakenne Monimutkainen, mutta peruslaitteessa ei ole liikkuvia osia. Paineenkorotuksella varustetussa laitteessa lisänä pumppu. Hyvin yksinkertainen
Asennus Melko helppo Helppo
Huollettavuus Helppo, suodatinpatruunat ja kalvot voi vaihtaa itse. Massan voi vaihtaa itse, suositellaan kuitenkin huoltoliikettä.
Jätteet Kalvot ja suodatinpatruunat ovat sekajätettä. Rejektivesi voidaan johtaa maaperään tai viemäriin. Fluoripitoinen massa (AA) voidaan hävittää sekajätteen mukana.
Tarkkailu Laitteen toimintaa voidaan seurata yksinkertaisella johtokykymittauksella. Fluorianalyysi (AA) puolen vuoden välein tai laskettuun kapasiteettiin perustuva massanvaihto.
Eräiden aineiden vaikutus Rauta ja mangaani vaativat poiston ennen suodatusta. Arseeni, fluori, fosfaatti ja sulfaatti kuluttavat AA-massan kapasiteettia.

 

 

Julkaistu 13.12.2019 klo 15.46, päivitetty 13.12.2019 klo 15.44