Hyppää sisältöön

Suotonesteen käsittely

Suotonestettä muodostuu, kun virtsa valuu kuivakäymälän kiinteän käymäläjätteen läpi. Se sisältää runsaasti ravinteita ja ulosteperäisiä mikrobeja. Siksi suotonesteitä ei tulisi johtaa käymälästä suoraan maahan, jossa ne kuormittavat maaperää ja voivat kulkeutua läheisiin vesistöihin, pohjaveteen tai kaivoihin. Ne kannattaa kerätä erilliseen suljettuun säiliöön hyötykäyttöä tai hävittämistä varten. Soveltuvan keräyssäiliön koko voi vaihdella tapauskohtaisesti 25 litran kanisterista usean kuution umpisäiliöön.

Suotonesteen ominaisuudet

Suotoneste on ulosteperäistä ja sisältää runsaasti ravinteita. Suotonesteen käsittelyssä on huomioitava hygieniaseikat: suojakäsineiden käyttö ja käsien pesu käsittelyn jälkeen. Säilytys (yli puoli vuotta) tiiviissä kanisterissa parantaa suotonesteen hygieniaominaisuuksia.

Suotonesteen käyttö

Ravinnepitoinen suotoneste soveltuu ravinnesuhteiltaan erinomaisesti kasvien lannoitteeksi. Sitä voidaan käyttää pihan ja puutarhan koristekasveille, kukille, puille, pensaille ja nurmelle. Kasvimaan sellaisenaan syötäville kasveille suotonestettä ei suositella. Lannoitekäytössä suotonesteelle sopiva laimennussuhde veteen on noin 1/3-1/5. Säännöllisessä lannoitekastelussa neste kannattaa laimentaa reilummin.

Suotoneste voidaan hyödyntää myös kompostin heräteliuoksena. Suotonesteen typpi tehostaa erityisesti ravinneköyhän ja hiilipitoisen puutarhakompostin toimintaa. Suotoneste kannattaa käyttää uudessa vastaperustetussa kompostissa, jo suhteellisen kypsään kompostiin suotonestettä ei kannata lisätä. Tapauskohtaisesti suotonestettä voi myös kierrättää vähitellen takaisin käymälän kompostiin.

Lähde ja lisätietoja

Ravinteet käymälästä peltoon (pdf, 107kt) Weckman, A. 2005.

Käymäläseura Huussi ry.
 

Julkaistu 19.2.2021 klo 13.17, päivitetty 19.2.2021 klo 13.43